Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon…
Runojen tulkinta on aina enemmän tai vähemmän lukijan varassa ja siten jokaisen lukijan oma tulkinta on se ainoa oikea tulkinta. Koska ei ole yleisesti tiedossa onko Koskenniemi liittänyt tähän runoon jotain symboliikkaa, runoa voidaan tarkastella lähilukutekniikalla, puhtaasti runona ja sen sisältönä. Kertoja selkeästi kaihoaa kesää jossain hänelle tutussa maisemassa, "siell'". Koska hän itse "käy katuja" ja huone "käynyt on ahtahaks", niin todennäköisesti kyseessä on maalta kaupunkiin muuttanut henkilö, joka kaipaa kotimaisemiin. Kesä kaupungissa voi olla ahdistava, jos on tottunut avaraan ja kukkivaan maalaismaisemaan eikä sitä voi olla näkemässä. On tyydyttävä pieniin kaupunki-istutuksiin ja…
Näyttää siltä, ettei saksaa ole vielä kielikahviloiden valikoimissa.
Suomen-, viron-, englannin- ja espanjan-kielisiä kahviloita on jo olemassa.
Kielikahvilat löytyvät helposti Helmet tapahtumista, kun rajaat ajanjakson lisäksi tapahtuman muodoksi "kielikahvilat ja keskusteluryhmät". https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=24.6.2019&ee=31.12.2019&t=Kielikahvilat%20ja%20keskusteluryhm%C3%A4t
Voit toivoa saksankielistä kielikahvilaa antamalla palautetta Helmet kirjastoille. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Voit myös ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja kertoa halustasi perustaa syksyllä saksankielinen kielikahvila. (jos haluat itse vetää kielikahvilaa)
Syksyllä alkaa taas monia…
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden käytössä VHS-DVD-digitointilaite, mutta sillä ei ole mahdollista editoida videoita. Alla on linkkejä joihinkin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat mm. videoiden editointia:
https://www.digiaura.fi/
https://www.fonecta.fi/haku/videon+editointi+turku
Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa englanninkielisen termin photovoltaic effect suomenkielinen käännös on valojänniteilmiö, photo-electric effect characterized by the production of an electromotive force.
Sanastokeskus TSK ry (entinen Tekniikan Sanastokeskus ry) on riippumaton asiantuntijaelin, joka tuottaa erikoisalojen sanasto-, luokitus-, ontologia- ja käsitemallinnustyöhön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluja http://www.tsk.fi/tsk/fi.
TEPA-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma https://termipankki.fi/tepa/fi/.
Lucinda Rileyn teoksesta Seitsemän sisarta : Maian tarina (2017) on tällä hetkellä lukuisia varauksia.Tämä koskee molempia painoksia.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi eli tunnusluku, voit tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa. Ohjeet varaamiseen löydät alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos sinulla ei ole tunnuslukua, voit soitta mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja tehdä varauksen. Varaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kielenhuollon ohjeiden mukaan yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi. Siten muoto Jazz-alttosaksofonisti on parempi. Näin moniosainen sana on kuitenkin ilmaisuna kömpelö, eikä sitä juuri näe käytettävän. Selkeämpää olisi jakaa viesti osiin käyttöyhteyteen sopivalla tavalla.
Artikkeli yhdysmerkin käytöstä Kielikello-lehdessä.
Ihan samanlaisen esineen kuvaa ei löytynyt, mutta rakenteensa perusteella esine voisi olla vähän hienompi, pöydällä pidettävä tupakansytytin. Kivinen osa voisi olla polttoainesäiliö, lisäksi esineessä on nappula, jota painetaan ja mekanismi, joka iskee kipinää.
Samankaltaisia esineitä löytää, kun laittaa Googlen kuvahakuun "antique cigarette lighters".
Renessanssiajan maalari Rafael (1483-1520) oli ensimmäinen merkittävä taitelija, joka hyödynsi työssään alastomia naismalleja. Häntä ennen malleina käytettiin yleisesti miehiä. Taitelijat lisäsivät miesten vartaloihin jälkikäteen rinnat ja naisten muotoja.
Rafaelin aloittama perinne jatkoi myöhemmin barokin aikana (n. 1600-1740), jolloin tuli muotiin maalata entistä realistisempi ja eläväisempiä kuvia ihmisistä. Tältä ajalta muistetaan mm. Rubensin rehevät naishahmot. Barokin ajan maalarit hyödynsivät siis yleisesti eläviä naismalleja, mutta poikkeuksia saattoi olla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nude_(art)
Kirjallisuutta aiheesta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND…
Kupittaan saven kuvastoista ei löytynyt tätä esinetta. Tuula Salakarin Kupittaan savi -kirja on myös hyvä lähde yhtiön tuotantoon, mutta siinäkään ei ollut kysyttyä esinettä.Tunnistaisiko joku lukijoistamme esineen?
Mikäli nuo numerot 193 ja 195 viittaavat ompelukoneen sarjanumeroihin, Sewing Online -verkkokaupasta voi tilata maksua vastaan eri ompelukonemerkkien, myös Pfaffin ohjekirjoja pdf-muodossa https://www.sewingonline.co.uk/library/PFAFF-191-196-591-596.html
Sewing Online https://www.sewingonline.co.uk/
YLE Areenan ohjelmia saa jakaa sosiaalisessa mediassa silloin, kun siihen on tarjottu erikseen mahdollisuus omalla jakopainikkeellaan.
Lisätietoja Yleisradion sisältöjen tekijänoikeuksista.
Verkkolehtien artikkeleita on sallittua jakaa samanlaisella periaatteella käyttämällä lehtien tarjoamia omia jakopainikkeita tai linkkejä.
Lisätietoja esimerkiksi Uutismedian liiton tekijänoikeussivulta.
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Kyseessä on Antero Viirren säveltämä ja Yrjö Hormian (aiemmin Häyrynen) sanoittama hengellinen laulu, joka alkaa sanoin "Suo mulle uskallus, mi säilyy aina".
Laulu sisältyy esimerkiksi teoksiin Hengellisiä lauluja (toim. Markku Kilpiö, 2001) ja Hengellisiä lauluja ja virsiä : Nuottipainos (toim. Tauno Pylkkänen, 1979).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Helmet-lukuhaasteen Facebook-ryhmästä katselin tähän kohtaan tarjottuja vinkkejä, jotka kävisivät reunaehtoihisi:
Michelle ja Barack Obama
Mark Levengood ja Jonas Gardell
Inga Magga ja Siiri Magga-Miettunen
Alice ja Rebecca Walker
Nicola ja David Yoon
Attica ja Tembi Locke
Lisäksi ainakin Anita ja Kiran Desai.
Kirjasarjan alkuperäisellä nimellä Blood Roses on julkaistu useita romaaneja [1]. Yksikään näistä ei vastaa kuvausta. Myöskään samantyyppisellä nimellä Blood and Roses ei löydy vastaavaa sarjaa.
Lisäksi sarjan kuvataan kertovan "kuolemattomasta naisesta, joka räjähti veripisaroiksi aina kun mies kohteli häntä töykeästi. Hän pyyhki maan tasalle kokonaisia kaupunkeja ja aiheutti täydellistä tuhoa". Kuvaus vaikuttaa parodialta historiallisen fantasian kliseistä, samoin kuin maininta siitä, että kirja on nimenomaan 800-sivuinen ja että "kaikki maan kustantajat olivat hylänneet teoksen, mutta se oli päätynyt naisten suosikiksi". [2]
[1] https://d-pdf.com/electronic-book/1522
[2] Colgan, Jenny. …
Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy.
Lähteet:
Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38
Kaisa Häkkinen, Linnun nimi
Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
