Tähän kysymykseen voi hakea vastausta Tampereella sijaitsevasta Lastenkirjainstituutista. Hakukysymyksen voi kirjoittaa lastenkirjainstituutti.fi -sivun kysy meiltä -lomakkeeseen, joka on sivun Kirjasto-otsikon alla. Kirjaa voi myös hakea selaamalla kansikuvia Kirjasammon sivulta, www.kirjasampo.fi
Yksi vaihtoehto voisi olla kollegani ehdotus, eli Gunnel Linden lastenkirja Keinutuolimatka (suomeksi 1965). , Siinä ei ole varsinaisesti aarrekarttaa, vaan kartta nimeltä Sisämaailma, jonka yksin kotona oleva tyttö piirtää omasta kodistaan ja jossa hän seikkailee. Kartalta löytyy mm. Vuodeniitty, jossa on kuperkeikkakuoppa ja korvatyynykukkula sekä Raidallinen mattotie ja Lipastoluoto.
…
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Anna-Maija Raittilan Kootut runot -teoksesta sitä ei löytynyt eikä myöskään Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro). Tunnistaisikohan joku lukijamme?
Kyseessä on Kari Kuuvan säveltämä ja sanoittama Yksinäisten pysäkki (1986). Kappaleen ovat levyttäneet Kari Tapio ja Kari Kuuva.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,…
Ilmajoki-lehden vanhempia numeroita löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna aikaväliltä 17.12.1929-30.12.2015 ja lisäksi paperilehtiä etävarastosta v. 1983-2006. Miktofilmattuja lehtiä voi lukea erityisillä lukulaitteilla pääkirjastossa, Nurmon kirjastossa ja Peräseinäjoen kirjastossa. Tarkempia tietoja löytyy kirjaston kotisivulta. /kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/mikrofilmattu-aineisto/
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Napavaihteissa poljinvastukseen vaikuttava mekanismi on näkymättömissä vaihdenavan sisällä. Niissä voima välittyy vaihtoehtoisesti useiden erilaisten ratassarjojen kautta, joista kullakin on oma välityksensä.
Lähteet:
Fred Milson, Polkupyöräkirja
Rob van der Plas, Polkupyörän huolto
TEK : tekniikan tietokeskus. 6
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista…
Helmet -hausta löytyy muinaisuskoa käsitteleviä teoksia. Niihin kannattaa tutustua.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuinaisusko__Orightresult?…
Mehiläisvahaa on perinteisesti käytetty nahkarasvana. Markkinoilla on myös saatavilla useita erilaisia puunsuojaukseen tarkoitettuja mehiläisvahapohjaisia tuotteita. Vaha levittyy ainakin puun pintakerroksiin.
Mehiläisvahaa voi olla ainesosana huonekaluöljyssä, tai pääasiallisena raaka-aineena puunkäsittelyaineessa. https://haluunton.fi/products/beewax
Englanninkielisin hakulausein "beeswax wood finish" tai vaikka "beeswax wood polish" löytyy verkosta runsaasti erilaisia tuotteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4isvaha
Pääsiäisviikolla voidaan näkökulmasta riippuen tarkoittaa sekä pääsiäistä edeltävää hiljaista viikkoa että pääsiäisen jälkeistä riemuviikkoa.
Ohessa Kotimaisten kielten keskuksen tarkentava vastaus:
”Kumpi on pääsiäisviikko, pääsiäistä edeltävä vai pääsiäisen jälkeinen viikko? Kristillisessä perinteessä pääsiäisviikko todellakin on pääsiäisen jälkeinen viikko eli riemuviikko, sillä etenkin katolisella taholla sillä viikolla jatketaan pääsiäisen juhlintaa. Monessa kirkossa vietetään kolmea, jopa neljää pääsiäispäivää. Protestanttisessa maailmassa pääsiäisviikolla voidaan tarkoittaa myös pääsiäistä edeltävää viikkoa, ja se on meillä Suomessakin niin yleinen, että monissa sanakirjoissa näkyy vain tämä…
Tutkimus löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Jos on olemassa kirjastokortin lisäksi myös salanumero, kirjan voi myös varata itse osoitteessa http://www.lapinkirjasto.fi
Viime vuonna on ilmestynyt hieno kirja Juuri kuten haluatte: juuresruokia, tekijänä Roland Persson (Schildt). Kirjassa esitellään kaikki tutuimmat juurekset ja lisäksi löytyy paljon reseptejä. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Kotilieden sivulta löytyy maa-artisokkareseptejä http://www.kotiliesi.fi/arki/arkisto/2007/9/17/makoisa-maa-artisokka.as…
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa.
Sähköisen eräpäivämuistutuksen lainojen erääntymisestä saat milloin tahansa kirjastosta. Ota mukaan kirjastokorttisi ja jokin, millä voit todistaa henkilöllisyytesi (ajokortti, passi, henkilötodistus). Saat saman tien oikeuden eräpäivämuistutukseen.
Muistathan jatkossa ilmoittaa kirjastoon, jos sähköpostiosoitteesi vaihtuu. Pidä myös huolta, että sähköpostilaatikkosi ei ole täynnä eikä roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Ota yhteys aluksi vaikkapa aikidoliittoon ja iaidoliittoon, joista varmasti saat lisätiedot alueesi harjoittelusta. Aikido on moderni budolaji, jossa kilpailun ja kamppailun ajatellaan tapahtuvan itsen kanssa. Aikidoseuroissa harjoitellaan aikidoa sekä sen aseettomien että aseellisten (puumiekka, puukeppi) harjoitusmuotojen avulla. Ks. Suomen Aikidoliiton yhteystiedot https://www.aikidoliitto.fi/yhteystiedot
Iaidossa harjoitellaan miekanvedon liikesarjoja harjoitusmiekalla. Edistyneemmät harjoittelijat voivat käyttää myös terävää miekkaa harjoitellessaan.
Suomen Iaidoliiton kotisivut yhteystietoineen ks. http://iaido.fi/
Outi-kirjastoissa, joihin Pudasjärvenkin kirjasto kuuluu, ei valitettavasti ole Open road -kurssiin kuuluvia äänitteitä. Äänitteet yleensä löytyvät Outi-kirjastojen aineistohausta. Kirjoita hakusanaksi kurssin nimi ja valitse rajaukseksi cd-äänilevy:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl
Kysele lähikirjastostasi kaukolainausmahdollisuudesta, jos äänitteitä ei oman alueen kirjastoissa ole.
