Ruokavirasto Evira on julkaissut Pakatun veden valvontaohje -ohjeistuksen, josta löytyvät mm. säännökset pakatun talousveden, lähdeveden ja luontaisen kivennäisveden vedenkäsittelyn säännöksiin. Pakatulla vedellä ohjeessa tarkoitetaan luontaista kivennäisvettä, lähdevettä tai talousvettä, joka on tarkoitettu luovutettavaksi kuluttajalle tai suurtaloudelle pulloon tai säiliöön pakattuna. Ohje löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/vesi/eviran_ohje_17057_1_080317.pdf
Ylikypsissä hedelmissä on käymisprosessissa syntynyttä alkoholia. Juuri syötynä se voi näkyä esim. liikkuvan poliisin käyttämässä seulonta-alkometrissa. Tosin sen vaikutus mittarilukemaan on pieni. Alla linkki uutiseen sanomalehti Kalevassa (2.9.2009):
https://www.kaleva.fi/hedelma-voi-varahdyttaa-alkometrin/2405889
Estonia-laivan haaksirikosta löytyy montakin kirjaa, esimerkiksi Keskikirjastojen verkkokirjastosta (https://keski.finna.fi) yksinkertaisella haulla "onnettomuudet estonia". Jos omassa kirjastossasi ei ole haluamaasi teosta, voit tehdä seutuvarauksen omaan kirjastoosi.
Tässä muutama esimerkki:
Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö
Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä
Saari, Matti: Estonia
Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset
Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa
Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta:
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu…
https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/…
Alla olevista teoksista voit löytää aiheeseen liittyvää lukemista:
Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen)
Suloinen Savonmaa : voephan se olla näenniin (toim. Ritva Koivukoski)
Hanna Makkula : Ves'kansan jäljille : katsaut eteläsavolaiseen kulttuuriperinteeseen
Vesikansaa : Ahvensalmi-Oravi (toim. Tuomo Loikkanen)
Matti Hako : Voi maailma, sano sepän Iita ja muita perinnelastuja Vanhalta Kerimäeltä
Antero Pelkonen : Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta
löytyy myös verkkojulkaisuna: https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/89945
Sulo Strömberg : Kerimäen ja Savonrannan kyliä kiertämässä : tarinoita Paasveen pirusta ja pohuista
Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Nina Katriina Talvelan pro gradu -…
Mocoma-laitteiden valmistajasta ei tosiaan verkosta löydy juurikaan tietoa. Tuotemerkki katosikin markkinoilta jo ennen internet-aikaa 1990 luvulle tultaessa.
Ilmeisesti tanskalainen Cetelco oli kuitenkin yritys Mocoman takana https://www.mobilecollectors.net/phone/6247/Cetelco+Mocoma+CTC-900B
Cetelco ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopulla ja sen toiminta siirtyi saksalaisen Hagenuk-yrityksen haltuun.
https://books.google.fi/books?id=zymJfogLlmIC&pg=PA94&lpg=PA94&dq=cetel…
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä…
Kysymys on haastava, sillä lähes kaikilla antropologeilla on taustaa eri kulttuurien tutkimisessa. Erilaisia vaihe- ja porrasmalleja antropologian alalta löytyy myös lukemattomia. On haasteellista haarukoida, mille antropologian alalle kysymyksesi parhaiten osuisi. Antropologian laajasta tutkimuskentästä lisää täällä: https://antroblogi.fi/monenlaista-antropologiaa/. Lisäksi vastaavanlaisia ajatuksia on esitetty myös muilla tieteenaloilla.
Yritin löytää kuvailemasi kaltaista antropologian klassikkoteosta, jonka olisi kirjoittanut brittiläinen mies 1930-luvun paikkeilla, mutta valitettavasti hakuni eivät tuottaneet tulosta. Listausta brittiläisistä antropologeista löydät täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:…
Emme valitettavasti saaneet selville, mistä elokuvasta mahtaisi olla kyse. Surullisen hahmon ritari, hevonen nimeltä Rosinante ja tuulimyllyjä vastaan taisteleminen tuovat mieleen jonkin Don Quijote -teemaisen elokuvan tai elokuvan, johon on otettu inspiraatiota Don Quijoten tarinasta ja hahmoista. Esimerkiksi tässä tietoa alkuperäisestä Don Quijote -tarinasta: Mielevä hidalgo Don Quijote manchalainen | Kirjasampo
Kuvailusi perusteella kollegoilta tuli myös tällaisia ehdotuksia:
- Tuttiritari https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/12/tuttiritari-aina-valmis-auttamaan
- Rusinoita-elokuva https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusinoita
Hei
Little Eva levytti laulun vuonna 1962 ja Kylie Minogue vasta vuonna 1987. Tästä löydät listan muistakin artisteista, jotka ovat tehneet version kyseisestä laulusta: https://secondhandsongs.com/performance/1374
Täältä löydät lisää tietoa laulusta: https://www.songfacts.com/facts/little-eva/the-loco-motion
Hei!
Olisikohan kyseessä vuonna 2019 julkaistu JP Koskisen Tulisiipi? Kirjassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe muuttaa Atlantin yli Neuvosto-Karjalaan kuultuaan huhuja sinne rakennettavasta työväen paratiisista. Perheen pojalla Kaarlella on suuri unelma lentämisestä ja vapaudesta. Tarina kerrotaan Kaarle-pojan näkökulmasta.
Kustantajan sivuilta löydät lisää tietoa Tulisiipi-kirjasta: https://like.fi/kirjat/tulisiipi/
Jos tämä ei ole etsimäsi kirja, niin palaan mielelläni asiaan.
Punaisen Ristin sivujen mukaan:
"
Sotarikoksiksi katsotaan esimerkiksi siviilihenkilöiden tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ja biologiset kokeilut. Myös muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan ja kansainvälisen suojamerkin petollinen käyttö ovat sotarikoksia. Yksittäinenkin teko voi olla sotarikos.
Sotarikoksiin voi syyllistyä myös valtion sisäisissä sodissa. Sotarikokset määritellään useissa sotarikostuomioistuimien peruskirjoissa sekä monien maiden kansallisissa lainsäädännössä. Suomessa sotarikos määritellään rikoslain 11 luvun 5 pykälässä."
https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Tampereen ja Seinäjoen väli on Google mapsin reittihaun mukaan maanteitse 178 kilometriä. VR:n sivuilla kerrotaan, että matka on junalla 160 kilometriä.
Yle arkiston tietopalvelusta vastattiin näin;
Mahtaisiko kyseessä olla ohjelma "Hyvän kierrättäjät", jonka jokaisessa jaksossa juontaja rakentaa vanhasta tavarasta lasten kanssa erilaisen kulkupelin, jonka he lopulta vievät päiväkodin lapsille testaukseen. Ohjelmasarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2012-2019 ja se on myös tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi…
Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä.
Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä.
Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia…
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
