Kyseessä on todennäköisesti Aleksanteri II ajalta oleva kupariraha. Vuonna 1875 kyseistä 5 pennin kuparikolikkoa lyötiin 1,000,189 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot:
Paino: 6,40 g
Läpimitta: 25,0 mm
Syrjä: sileä
Metalli: kupari
(http://www.kolumbus.fi/terho.vainio/raha/katalogi.htm sekä kirja: Suomessa käytetyt rahat)-
Helsingin Numismaattisen yhdistyksen joulukuussa 2006 pidetyssä huutokaupassa oli Suurruhtinaskunnan ajalta oleva 5p kolikko vuodelta 1875 ja hinnaksi oli arvioitu 10 euroa(olettaisin, että kyse euroista). (http://www.hnynumis.org/auction/hny_2_2006.pdf)- Rahan arvohan on riippuvainen rahan kunnosta,lyöntimäärästä, mahdollisista poikkeamista rahassa ym. eli kannattaa käydä kysymässä tarkempi hinta alaan erikoistuneelta…
Sitaatti löytyy kirjasta "The works of Aristotle. Volume VII;
translated into English under the editorship of W.D. Ross".
Kirja on tällä hetkellä paikalla Pasilan kirjavarastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe+works+of+Aristotle.+Vol…
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
Ei ole luvallista. Kirjastoilla on hyvin rajoitetusti oikeuksia tehdä tekijänoikeuden suojaamista teoksista kopioita omaan kokoelmaan. Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä näin, kun sen kokoelmista puuttuvaa teosta ei voi ostaa. Tieteelliset ja maakuntakirjastot voivat turvasyistä tehdä kopioita tuhoutumisalttiista teoksista, mutta vain jos sellaisen kappaletta ei voi ostaa.
Teoksen vapaa lukemisoikeus verkon kautta ei sisällä muiden oikeuksien luovutusta, kuten oikeutta tehdä kopioita. Tekijänoikeuslain 12§ antaa oikeuden tehdä muutaman kopion yksityiseen käyttöön, mutta kirjaston kokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan yksityistä käyttöä.
Heikki Poroila 27.2.2014
En käyttäisi kuvia tai musiikkia elokuvasta esityksessä ilman lupaa. Elokuvien käyttöön opetuksessa tarvitaan aina lupa, koska elokuvan esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, vaikka elokuvasta otettaisiin vain pienikin pätkä. Tässä tapauksessa elokuva ei liity suoraan esitettävään asiaan, joten senkin takia jättäisin nämä elokuvaviitteet pois.
Lisätietoja Tekijänoikeus.fi-sivuston elokuvaosiosta http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Elokuva
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Etsimäsi teos on ilmeisesti John Gouldin "Birds of Asia" (1850). Sen näköispainos vuodelta 1969 löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit tilata sen sieltä kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Teos on digitoitu ja on luettavissa verkossa alla olevista osoitteista:
https://archive.org/stream/BirdsAsiaJohnGoVIIGoul#page/n5/mode/2up
http://www.biodiversitylibrary.org/item/115342#page/2/mode/1up
Myös Gallus Sonnerati eli Sonnerat's jungle fowl löytyy sieltä helposti haulla.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Levy on tilattu vain Sellon kirjastoon, mutta se ei ole vielä lainattavissa. Cd-levyjen laina-aika on neljä viikkoa, ja joidenkin uutuuksien kaksi viikkoa. On mahdollista että Sellon kirjasto määrittää kyseisen levyn laina-ajaksi kaksi viikkoa varausjonon vuoksi.
Esimerkiksi Haukilahdessa ja Laajalahdessa käydään kolmasti viikossa (ma, ke, pe) purkamassa kuormat ja laittamassa varaukset hyllyyn.
Paras, että tarkistat omasta lähikirjastostasi, mikä siellä on käytäntönä. Voit myös muuttaa varastesi noutopaikkaa.
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning
Valitettavasti Espoo lainaa vain luistimia.
Helsingissä Herttoniemen kirjasto näyttää lainaavan myös suksia.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
puh. (09) 3108 5080
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Hätä. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1953 Pohjanpää runojen kokoelmassa Valitut runot. Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 1 (useita painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen, Tammi, useita painoksia)
En valitettavasti onnistunut löytämään Dostojevskilta kysymyksessä kuvailtua kuoppien kaivamista ja välitöntä täyttämistä sisältävää tekstikatkelmaa. Tämä on kuitenkin mitä mainioin esimerkki "täysin hyödyttömästä ja järjettömästä työstä", jota kirjailija käsittelee teoksessaan Muistelmia kuolleesta talosta, ja pitäisin mahdollisena, että kuoppien kaivamisen ja täyttämisen ajatus on syntynyt romaanin toisessa luvussa 'Ensi vaikutelmia' esitettyjen huomioiden pohjalta: "Kerran tuli mieleeni ajatus, että jos halutaan tuhota ihminen täysin, nujertaa hänet, rangaista häntä kaikkein kauheimmalla rangaistuksella, jotta kaikkein hirmuisinkin murhamies vavahtaisi tätä rangaistusta ja pelkäisi sitä ennakolta, pitäisi hänet määrätä työhön…
Lukijan kommentista saimme vihjeen: Kertomus pojasta ja harakasta löytyy OTAVA:n 1961 kustantamasta Lasten oma lukukirja/ Somerkivi-Tynell-Airola, sivut 153-157. Kertomus on otsikolla "Toivomukset" ja sen on kirjoittanut Anna Whalenberg.
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Kyseessä ovat yhdysvaltalaisen Harry Kemelmanin (1908 - 1996) teokset Perjantaina rabbi nukkui myöhään (1965), Lauantaina rabbi kärsi nälkää (1967), Rabbi lähti Israeliin (1973) ja Rabbi näki punaista (1975).
Voit lukea lisää Harry Kemelmanin teoksesista Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995117613
Teokset löytyvät oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Sukunimen alkuperä on frankkilaisessa Hlúdwig tai Hlōdowik-nimessä, joka tarkoittaa englanniksi "famous (in) battle".
Tämä oli frankkien ensimmäisen kuningasdynastian perustajan nimi. Frankit olivat germaaninen kansa, joka asettui asumaan nykyisen Ranskan alueelle 400-luvulla. Frankit puhuivat länsigermaanista kieltä, mutta omaksuivat kielekseen alueen väestön enemmistön puhuman latinan kansanomaisen murteen, josta satoja vuosia kestäneen roomalaisvallan aikana oli tullut alueen valtakieli.
Ranskan kieli syntyi varhaiskeskiajalla, kun tähän kansanlatinan murteeseen sekoittui vaikutteita frankkien puhumasta germaanisesta kielestä. Ajan saatossa frankinkielisestä Hlúdwig-nimestä muotoutui ranskankielinen Louis…
Ei löytynyt tietoa, että hän olisi ollut kaupunginvaltuutettu. Eduskunnan kansanedustajien tiedoista löytyvät tiedot hänen töistään ja tehtävistään:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911584.aspx
Kehitysvammaliiton mukaan ”FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Vaurioiden vakavin muoto on FAS, joka tarkoittaa sikiön alkoholioireyhtymää. Tunnistettavia ulkoisia piirteitä ovat pienikokoisuus, pieni pää ja poikkeavat kasvonpiirteet. Alkoholin aiheuttamissa sikiövaurioissa FAS on kuitenkin vain jäävuoren huippu.”
https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/
Lisää tietoa alkoholin vaikutuksesta sikiöön löydät täältä:
https://www.kaypahoito.fi/nix00350
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/miten-selvitamme-lisaantyvatko-alkoholin-aiheuttamat-sikiovauriot/
Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan näyttää siltä, että FASD-…
