Edullisimmin ne voisi saada katsottavakseen kirjastojen kautta. Esim. Lumme ja Vaara kirjastoilla on Ritari Ässä elokuvia valikoimissaan. Elokuvan voi myös kaukolainata lähikirjastoon. Kaukolainaus on maksullista. Finna.fi
Ritari ässä sarjan DVD:T voi ostaa CDON.com nettikaupasta noin 50€ hintaan. CDON:com
Kysymäsi elokuva on Paratiisin lapset (1994), joka perustuu Jouni Lompolon samannimiseen novelliin. Elokuvan on ohjannut Rauni Mollberg ja se on toteutettu suomalais-venäläisenä yhteistuotantona. Elonetissa olevassa sisältöselosteessa mainitaan kysymyksessäsi mainituista asioista https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_159410
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N…
Tapaus tunnetaan Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuutena. Puolustusvoimien silloisella Asevarikko 2:lla aikaisin aamulla 14. elokuuta 1965 tapahtunut räjähdys surmasi neljä ihmistä ja aiheutti suuret aineelliset vahingot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkyl%C3%A4n_asevarikon_r%C3%A4j%C3%A4…
Luonnollisesti tästä yhdestä Suomen tuhoisimmasta räjähdysonnettomuudesta uutisoitiin näkyvästi. Esimerkiksi Helsingin Sanomien juttu tapahtumasta oli mitaltaan reilut neljä sivua sisältäen runsaasti valokuvia. Uutinen julkaistiin sunnuntaina 15.8.1965. Vielä seuraavan päivän lehdessäkin onnettomuudesta kirjoitettiin kahden sivun verran.
Gloria Estefanin kappaleista on suomeksi levytetty "Lets Get Loud", nimellä "Tanssitaan" ja "Volveras", nimellä "Palaat muun luokse". "Mi tierrasta" ei näytä olevan suomenkielistä levytystä. En myöskään löytänyt tietoa, että kappaletta olisi esitetty suomeksi.
Lähteet:
https://secondhandsongs.com/search?search_text=mi+tierra
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=estefan+gloria&kieli=Suo…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ammattitaitomme ei riitä tietotekniikan kanssa opastamiseen tällä tasolla.
Nämä englanninkieliset artikkelit opastavat yleisesti, miten vanhemmat pelit voi saada toimimaan uudemmalla Windowsilla:
https://uk.pcmag.com/pc-games/146890/dos-amiga-ibm-pc-4-ways-to-run-old…
https://www.techradar.com/how-to/how-to-run-your-old-pc-games-on-window…
Voit myös kysyä tarkempaa neuvoa jostakin aiheeseen keskittyneestä nettiyhteisöstä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi AfterDawn-foorumi tai Facebookin Retrotietokoneet ja -pelit -ryhmä, tai englanniksi Reddit-palvelun keskustelualue r/pcgaming.
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003)
Löysin Helsingin yliopiston sivuilla julkaistun uutisen, jossa Maija Vilkkumaa kertoo opinnoistaan. Hän sai pro gradu -tutkielmansa valmiiksi vuonna 2013. Uutisessa ei kerrota Vilkkumaan tutkielman aiheesta tai sisällöstä tarkemmin.Helsingin yliopistossa gradunsa tehneiden tutkielmat julkaistaan nykyään sähköisesti Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hakemalla Maija Vilkkumaan nimellä ei löydy hänen tutkielmaansa, joten en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen siitä, minkä niminen tutkielma on tai mistä se kertoo.Kannattaa kääntyä Helsingin yliopiston kirjaston puoleen ja tiedustella asiaa suoraan sieltä. Voi hyvinkin olla, että julkisuuden henkilönä Maija Vilkkumaa ei ole halunnut tutkielmaansa julkaistavan…
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Viron kielessä osa viikonpäivien nimestä on mallia "kolmapaev, neljapaev" eli päivien nimet tulevat numeroista, ks. https://fi.wikibooks.org/wiki/Viron_kieli/Sanasto Sunnuntai on viroksi pühapaev ja lauantai laupaev - lauantain nimi viittaa sekä suomessa, virossa että ruotsissa pesemiseen tai peseytymiseen ja siihen, että pesuhommat hoidettiin ennen pyhäpäivää. Suomenkin kielessä osa viikonpäivien nimistä lienee ollut viron mallia.Lisätietoa:https://kotus.fi/sana/lauantai/Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Äestyksessä maata pehmennetään ja hienonnetaan traktorin perässä vedettävällä äkeellä. Äkeessä on terävät piikit tai "kynsillä" varustetut pyörivät levyt, jotka rikkovat maan pinnan ja kääntävät maata. Äes ei käännä maata yhtä syvältä kuin kyntöaura. Äkeitä on useita eri tyyppejä. Äestyksellä pyritään tekemään maata kuohkeammaksi ja tasaisemmaksi kynnön jäljiltä, poistamaan rikkaruohoja tai luomaan matalia vakoja, joihin puiden taimia voidaan istuttaa. Lähteet:Äes – WikipediaMAAN MUOKKAUS JA KYLVÖTunnetko jo maanmuokkaus-menetelmät? - Stora Enso Metsä
Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi…
Luostarikirkko sijaitsee Kálymnos-saarella. Kreikankielinen nimi on Ágios Sávvas, suomalainen wikipedia käyttää nimeä Pyhän Sabbaksen luostari.
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A1lymnos
https://www.youtube.com/watch?v=u88SCxV4qSQ
Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi?
Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/
Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että paino pysyy vakiona, kun energiansaanti ja energiankulutus ovat tasapainossa. Tällöin ihminen syö sen verran kuin kuluttaa. Painonhallinnan kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään säännöllistä ja tasaista ateriarytmiä. Silloin pystyy välttämään liian kovaa nälkää ja syömään itsensä sopivasti kylläiseksi. Sopiva syömistiheys on useimmille 4–5 kertaa päivässä. Useimmille sopiva ateriaväli on 3−4 tuntia.
Helsingin Sanomat julkaisi 16.12.2021 artikkelin, jossa ravitsemuksen asiantuntijoiden avulla selvitettiin, lihottaako iltasyöminen. Asiantuntijoiden mukaan iltapala on ateria siinä missä muutkin ateriat. Ruoan laatu ja määrä ovat ratkaisevampia kuin kellonaika, milloin se syödään.
Ihminen…
Ajantasaista tietoa näiden alueiden vedenlaadusta ei näyttäisi verkossa olevan saatavilla ainakaan englanniksi. Turkin kielellä tietoa etsivä saattaisi onnistua paremmin. Ylipäätään sikäläisen vesijohtoveden laadusta liikkuu verkossa hieman ristiriitaista tietoa. Useat verkkosivustot suosittelevat juotavaksi varmuuden vuoksi mieluummin pullovettä. Putkistojen kunto vaihtelee. Tavallisesti raakaveden lähteenä käytetään pintavesiä, harvemmin pohjavettä.
https://turkeypropertybeys.com/is-it-safe-to-drink-the-tap-water-in-tur…
https://www.tapsafe.org/istanbul-tap-water/#:~:text=Locals%20have%20a%2….
Helsingin vesijohtovedestä löytyy hyvin tietoa HSY:n verkkosivuilta. Vedenlaatutaulukoista voi tutkia tietyin väliajoin päivitettäviä…
Useiden puhallinsoittimien tavoin saksofonit ovat transponoivia soittimia. Tenorisaksofonia soittaessa transponointia ei tarvitse miettiä, jos soittaa tenorisaksofonille (tai klarinetille) kirjoitetusta nuoteista. Niissä siinä ero on otettu huomioon. Mutta jos haluaa soittaa muiden kanssa esim. pianonuotista tai laulukirjasta pitää mielessä transponoida kokosävelaskelen ylöspäin.
Tenorisaksofoni on Bb-vireinen soitin. Nuottiin kirjoitettu sävel ja sormitusote ovat kokosävelaskeleen matalampia kuin soiva sävel - tai tarkalleen oktaavin ja kokosävelaskeleen matalampia. Niinpä a-nuotti soi g-sävelenä, jne.
Alttosaksofoni puolestaan on Eb-vireinen soitin; siinä a-nuotin otteella soiva sävel onkin c. Transponoinnin…
