Etsitty kirja voisi olla Faith Jaquesin Nukkekodin Nelli (Otava, 1981). Nelli on palvelustyttönä nukkekodissa, jossa asuu puunukkeperhe. Hän saa tarpeekseen raatamisesta ja päättää lähteä etsimään itselleen omaa kotia. Hän kapuaa nukketalosta lastenhuoneeseen, sieltä porrastasanteelle ja edelleen eteiseen. Yövyttyään kissankorissa hän tutustuu nallekarhu Elmeriin, joka tarjoutuu auttamaan. Yhdessä Nelli ja Elmeri kiertävät taloa ja koettavat löytää paikkaa, johon Nelli voisi asettua, mutta mikään karhun ehdotuksista ei Nelliä miellytä: takin tasku, kirjahylly, nojatuolin alusta, astiakaappi. Lopulta karhu keksii ehdottaa vanhaa kasvihuonetta pihan perällä. Sieltä löytyy laatikko, joka sopii mainiosti kodiksi Nellille. Elmeri tuo…
Enclyclopedia mythican mukaan https://pantheon.org/articles/t/typhon.html Typhon oli antiikin tarustossa varhainen hirviö, joka kuvattiin tuhoisaksi hirmumyrskyksi tai tulta syökseväksi jättiläiseksi. Homeroksen tarustossa Typhon on suljettu maan sisälle, Hesiodoksen Theogoniassa esiintyy kaksi hahmoa, Typhon, joka on Typhoeuksen poika, ja mm. Kerberoksen isä. Typhoeus on hirviö, jolla on kymmenen päätä, hirvittävät silmät ja äänet. Typhoeuksen kerrotaan taistelleen Zeuksen kanssa ihmisten herruudesta ja hävinneen. Lopulta mm. Ovidiuksen teoksissa ja Pindaros mainitsevat Zeuksen surmanneen Typhoeuksen. Hänet haudattiin Etna-tulivuoren alle Tartarokseen.
Nietzschen tekstistä löydän viittauksen Tyhpoeukseen…
Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
Sarjan kirjoittaja J.K. Rowling ei ole paljastanut Stan Pikitien koulutustaustaa. Kuitenkin, hahmo on syntynyt 1974 tai 1975, ja jos hän olisi käynyt Tylypahkan loppuun asti, hän olisi käynyt viimeiset kaksi vuottaan samaan aikaan kuin Harry ensimmäisiään. Ottaen huomioon, ettei Stan tunnistanut kuuluisaa Harry Potteria ulkonäöltä kun tämä astui Poimittaislinjan kyytiin toisen ja kolmannen kouluvuotensa välisenä kesänä, olisi ollut aika epätodennäköistä, että hän olisi valmistunut samasta koulusta reilua kuukautta aikaisemmin. Tietenkin on myös mahdollista, että hän olisi jättänyt koulun kesken V.I.P.-kokeiden jälkeen, jolloin hän olisi lähtenyt Tylypahkasta juuri ennen Harryn aloittamista. Todennäköisempää ehkä kuitenkin, että Stan olisi…
Lahden taidemuseon sivuilta löytyy tietoa Olavi Lanun veistoksista Lahdessa. Näiden tietojen mukaan Lanu-puistossa Kariniemenmäellä on 12 Olavi Lanun veistosta. Viereisessä Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun veistosta. Lanun veistos on lisäksi kaupunginteatterin edustalla, Mariankadulla Galleria Nuovon edessä ja Rautatienkadulla Lanun aukiolla.
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
Kyseessä voisi olla Pirjo-valssi, jonka Henry Theel on esittänyt https://www.youtube.com/watch?v=KKJe6CiHNHs
Saarnio, Yrjö, säveltäjä ; Ranta, Reino, sanoittaja https://www.finna.fi/Record/fikka.4547712#componentparts
Suomen kirjastomuseon sivuilla on artikkeli nimeltä Utopia inspiraation lähteenä kirjallisuudessa. Tällä sivulla mainitaan myös suomalaisen kirjallisuuden utopian kuvauksia:
- Sulo M. Hytönen, Uni, 1906 (Matti Järvisen toimittamassa Tulevaisuuden ihminen : ja muita vanhoja tulevaisuuskertomuksia -kokoelmassa): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526873732&…
- Toivo Pekkanen, Musta Hurmio, 1939: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19354
- Pekka Muhonen, Valinnanvapaus, 1995:
- Jukka Paaso, Tsersissien saari: Utopia, 1992
https://suomenkirjastomuseo.fi/utopia-inspiraation-lahteena-kirjallisuu…
Teoksessa Lintukodon rannoilta: saarikertomukset suomalaisessa…
Hei,
Lasten maailma -lehden näytenumero ilmestyi vuonna 1945, minkä jälkeen lehteä julkaistiin vuosina 1946-1957. Julkaisija oli Yhtyneet kuvalehdet, joka perustettiin vuonna 1934 ja joka nykyään tunnetaan nimellä Otavamedia Oy. Vuonna 1957 Lasten maailmaa alettiin julkaista nimellä Nasta.
Lasten maailmassa oli sekä kotimaisia että ulkomaisia sarjakuvia, mutta myös muuta sisältöä. Lehdestä löytyi mm. kilpailuja ja tehtäviä, lyhyitä kertomuksia, tietoa eläimistä, keskustelupalsta ja harrasteosioita.
Lisätietoa Lasten maailmasta löydät esimerkiksi sarjakuvasivusto kvaak.fi:stä, missä on julkaistu kaksiosainen artikkelisarja Lasten maailmasta:
https://www.kvaak.fi/1367/2010/01/28/lasten-maailma-osa-1/
https://www.kvaak.fi/1444/2010/07/29/…
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen.
Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä.
Lisätietoa:
Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto
Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008
Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa…
Lukuikä on aina vain suositus. Oliver Twist voisi kiinnostaa n. 12 vuotiaasta ylöspäin, mutta myös paljon lukeva 10 vuotias voisi kiinnostua kirjasta. Esim. 15 parasta kirjaa 12 vuotiaalle
Se, miten lukija kokee kirjan, riippuu paljon myös hänen muusta tietoa ja kokemus taustastaan. Tässä kolme kirjavinkkaria kertoo oman näkemyksensä.
http://ihanlyhyesti.blogspot.com/2013/08/charles-dickens-oliver-twist.html
http://joklaaja.blogspot.com/2011/10/charles-dickens-oliver-twist.html
ja https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/oliver-twist/
Tässä kirjastoväeltä koottu lista ehdotuksia:
Anna-Liisan Alangon runoteoksessa Sotakesä 44 löytyy ainakin yksi runo heinänteosta, nro 26.
Sirkka-Liisa Rannan Hellettä, heinäpoutaa -kirjassa sivulla 23 runo Niittyjen valitusvirsi. Kirjasta löytyy muutakin mielenkiintoista.
Helinä Siikalan Kesän tultua alan kaivata heinäpellolle teoksessa Kenellä on kotinsa kaukana, 1975
V.A. Koskenniemen runo Heinäväen laulu, esim. kokoelmassa Suomen suvi: runoja ja valokuvia keväästä syksyyn, 1944.
Eino Leinon runo Heinätyössä, löytyy netistäkin Runosto-sivustolta, http://runosto.net/eino-leino/maaliskuun-lauluja/heinatyossa/
Myös Kantelettaren runossa Tavattava tyttö, kehotetaan poikia tarkkailemaan tyttöjä erilaisissa töissä,…
DeLorean DMC-12 -auton moottorissa on kyllä 12 venttiiliä, mutta nimeen luku 12 tuli autolle aiotusta 12 000 dollarin hinnasta. Kun auto tuli myyntiin vuonna 1981, hinta oli kaksinkertaistunut, mutta nimi pysyi. DMC puolestaan viittaa yhtiön nimeen DeLorean Motor Company. Sen perusti vuonna 1973 aiemmin General Motorsilla työskennellyt John DeLorean.
Lähteet:
Volo Auto Museumin kotisivut: https://www.volocars.com/blog/history-of-the-back-to-the-future-delorean
Classic Car History -sivusto: http://classic-car-history.com/delorean-car.htm
Ultimate Specs -sivusto: https://www.ultimatespecs.com/car-specs/Delorean/17644/Delorean-DMC-12-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/John_DeLorean
Hiroshiman uhreista tunnetuin lienee ollut japanilainen näyttelijä Midori Naka. Hän selvityi atomipommin räjähdyksestä, mutta menehtyi 18 päivää myöhemmin. Nakasta tuli ensimmäinen virallisesti säteilysairauteen kuollut ihminen.
Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten kuolonuhrien määrää ei tiedetä tarkasti, mutta arviot liikkuvat yli 200 000 uhrissa. Monet kuolivat säteilyn aiheuttamiin sairauksiin vasta myöhemmin, ja joidenkin tavallisten ihmisten tarinat nousivat julkisuuteen atomipommi-iskujen vuoksi. Yksi heistä oli pommituksen aikaan 2-vuotias Sadako Sasaki, joka menehtyi leukemiaan 12-vuotiaana. Hänet on ikuistettu patsaaseen, joka pystytettiin kaikkien atomipommin vuoksi kuolleiden lasten muistoksi Hiroshimaan.
Wikipedia: https://en.…
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Kaisa Häkkisen laatimassa Nykysuomen etymologinen sanakirja -teoksessa minä-sanan todetaan myös olevan ikivanha. Etymologisia vastineita on esitetty kaikista uralilaisista kielistä. "Samantyyppisiä persoonapronomineja on myös muissa kielikunnissa, mm. indoeurooppalaisissa ja altailaisissa kielissä. Eräät tutkijat ovat pitäneet tätä todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta todennäköisempää on, että kysymys on eräänlaisesta äänesymboliikasta: m-konsonantti on foneettisilta ominaisuuksiltaan "sisäänpäin", siis puhujaan itseensä viittaava. Sen sijaan toiseen persoonan pronominit sisältävät useimmiten dentaalisia, "ulospäin" eli kuulijaan viittaavia äänteitä, joita ovat esim. t, n ja s."
Kotuksen verkkosivuilla "Oudot…
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Turun vanhoista rakennuksista on kirjoitettu paljon kirjoja. Alla on joitain ehdotuksia - lisää löytyy esimerkiksi hyllystä 92.81 (Varsinais-Suomen historia) ja 72.92 (Arkkitehtuurin historia, Suomi).
Aalto, Petri:
Turun lähiöt
Laaksonen, Mikko:
Turku: historialliset kaupunkikartat
Turun seudun arkkitehtuuriopas
Turun seutu kartoin
Lahtinen, Rauno:
Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa
Kävely jugendtalojen Turussa
Turku ennen ja nyt
Turku ilmasta
Turun Jugend
Kylistä kasvoi Turku (Turun museokeskus 2021)
Myös internetistä voi löytää tietoa Turun rakennuksista. Yksi hyvä tiedonlähde on Turun opaskartta osoitteessa opaskartta.turku.fi . Jos valitset kartan valikosta Asuminen ja…
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija…
