Vastausta ei valitettavasti löytynyt. Vanhoja televisio-ohjelmien tietoja pääsee selaamaan esimerkiksi Wayback Machinen avulla, tässä tapauksessa etsin telkku.com-sivuston vanhoja ohjelmatietoja. Valitettavasti niistä ei kuitenkaan löytynyt ohjelmaa, jonka nimi kuulostaisi kuvaustasi vastaavalta. Myöskään google-haku ei tuottanut oikeita tuloksia. Yksi tapa etsiä tietoa ohjelmasta olisi vielä selata tietyn aikavälin joka päivän televisio-ohjelmat mikrofilmatuista sanomalehdistä, tähän ei kuitenkaan ole tällä erää aikaa.
Ehkä joku lukijoista muistaa tämän ohjelman?
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Alun perin Wolfman-nimisenä julkaistua Ian Rankinin Rebus-sarjan kolmatta kirjaa Tooth & nail ei ole suomennettu. Ristinollan (Knots & crosses) ja Kuurupiilon (Hide & seek) jälkeen kolmantena Rebus-suomennoksena ilmestyi sarjan neljäs romaani, Strip Jack (Paljas poliitikko). Kysymyksen "ristiriita" syntyy siitä, että suomalaisen kustantajan kannalta Paljas poliitikko oli kolmas Rebus-dekkari, vaikka se sarjan alkuperäisen englanninkielisen julkaisujärjestyksen mukaan olikin jo neljäs.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset:
5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988)
Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990)
Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992)
Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Ohto Manninen on dokumentoinut teoksessaan Miten Suomi valloitetaan: Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939-1944 (Edita, 2008) keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat pääasiassa saksankielisiä lastenlauluja sisältävät julkaisut:
100 Kinderlieder für Ukulele : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2236051
100 Kinderlieder für Gitarre : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2304310
Die 100 besten Kinderlieder
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2483310
Kinderlieder zum Einsteigen und Abfahren : Liedersammlung und aufbauender Gitarrenkurs
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2460639
Sing a song of Germany : favourite German songs for children to sing and play
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/…
Edullisimmin ne voisi saada katsottavakseen kirjastojen kautta. Esim. Lumme ja Vaara kirjastoilla on Ritari Ässä elokuvia valikoimissaan. Elokuvan voi myös kaukolainata lähikirjastoon. Kaukolainaus on maksullista. Finna.fi
Ritari ässä sarjan DVD:T voi ostaa CDON.com nettikaupasta noin 50€ hintaan. CDON:com
Liikenneturva on vastannut samanlaiseen kysymyksiin sivuillaan. Linkki Liikenneturvan vastaukseen
"Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) kyseistä väistämisvelvollisuutta käsittelevä 27 § on muotoiltu seuraavasti:
”Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.” " Linkki Finlexiin (pykälä näyttää olevan 26)
Eurooppalaiset liikennesäännöt on…
Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana.
1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään.
Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)…
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan…
Saimme tällaisen vinkin lukijaltamme:
Voisiko kyseessä olla Leif Hamren Lentokone kadoksissa. Takakannen kuvauksessa:
Kahden nuorukaisen Robinson-elämä laskuvarjoista kyhätyssä teltassa, taistelu nälkää, pakkasta ja susia vastaan.
Tämä kirjastonhoitaja ei onnistunut valitettavasti löytämään tähän vastausta. Tunnistaisikohan joku muu tämän?
Almanakan ulkopuolelle jääviä etunimiä on paljon. Monille näistä on mahdollista osoittaa nimipäivä, niin kuin Pentti Lempiäisen 80-luvun lopulla laatima Nimipäivättömien nimipäiväkirja osoittaa. Kirjan nimipäivät ovat Lempiäisen valintoja, mutta hyvin perusteltuja ja selkein kriteerein tehtyjä, joten niitä voinee pitää niin lähellä "oikeita" kuin mahdollista.
Lempiäisen mukaan Toive, Toivi ja Toivikki, joista "Toivea ja Toivia käytetään sekä miehen että naisen nimenä, enemmän kuitenkin naisilla", ovat Toivon rinnakkaisnimiä ja sen mukaisesti hän sijoittaa ne nimipäivättömien kalenterissaan Toivon päivään 4. kesäkuuta.
Etunimenä Toive oli suosituimmillaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen nimeä on useimpina…
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi…
Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot…
Runo Riivaaja sisältyy Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmaan Mustaa ja punaista (1944). Voit lukea runon myös Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999).Tekijänoikeudet vapautuvat 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Mannerin tuotanto ei pitäisi olla julkaistuna netissä.https://www.finna.fi/Record/rutakko.148768?sid=4821874955
Emme valitettavasti löytäneet kysytyn kaltaisia säkeitä. Kävimme kursorisesti läpi Pablo Nerudan kokoelmat "Andien mainingit", "Meren ja yön portit" ja "Kysymysten kirja". Tutkimatta jäivät kokoelma "Runoja" (1964) sekä valikoima "Valitut runot" (1983). Säkeitä kannattaa hakea varsinkin "Valituista runoista", koska se sisältää "Runoja"-kokoelman sekä monia runoja, joita ei ole muissa Nerudan runoteosten laitoksissa.
Internet-hakujakin yritimme tehdä, mutta tuloksetta. Ulkoa muistellut säkeet eivät kenties vastaa sanatarkasti alkuperäisen suomennoksen muotoa.
Nerudan "Valittujen runojen" saatavuus Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/tvalitut+runot/tvalitut+runot/1%2C9%2C4… .
Historiallisen aikakauskirjan numerot vuodelta 1949 ovat tilattivissa ja luettavissa Helsingissä Pasilan pääkirjastossa lehtialueella. Niitä ei anneta lainaksi, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita. Samoin lehti on luettavissa myös Kansalliskirjastossa ja siellä myös digitaalisena kulttuuriaineistojen työasemilla. Tosin Kansalliskirjasto on tällä hetkellä peruskorjauksen alaisena, tietoa palveluista tarkemmin: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/korjaushanke.html.
Vuoden 1949 numeroita voi myös kaukolainata kirjastojenn toimipisteistä Varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukolainaus on maksullista.
Kirja näyttää olevan edeleen teidän lainoissanne. Sitä ei myöskään löytynyt meidän kirjastosta. Uusin lainanne ja eräpäivä on nyt 16.02.2016. Huomioikaa kertyneet myöhästymismaksut.
Tämä laulu löytyy saksan- ja suomenkielisenä versiona lauluäänelle ja pianosäestykselle sovitettuna "Suuren toivelaulukirjan" osasta nro 4 (Das Land des Lächelns. Dein ist mein ganzes Herz, suomi (Sun on mun sydämein)).
Koko operetti löytyy pianopartituurina (orkesterin osuus korvattu pianosovituksella) HelMet-kirjaston kokoelmasta http://luettelo.helmet.fi/record=b1367144~S9*fin
Sen sijaan operetin tai tämän yksittäisen osan täyttä partituuria - jos kysyjän ilmaisu "kokonaisuudessaan" tarkoittaa tätä - ei näyttäisi kirjastoistamme löytyvän, ei edes Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Heikki Poroila
