Saija Tuupasen tällä hetkellä uusimman albumin Kuurasydän kappaleista Esa Niemisen sävellys "Ruusuja ja shampanjaa" löytyy kahdelta kokoelmalta. Timo Forsströmin "Kotikallioilla" löytyy kokoelmasta Lauluja (M&T, 1981). Verkosta löytyy soinnutus ainakin "Kuurasydämeen" ja "Haaveiden yöhön".
Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Ritva-nimen taustalla on suomen kielen sana ritva, joka tarkoittaa hentoa lehtipuun oksaa. Voit lukea lisää nimestä täältä.Riku on suomalainen lyhentymä Rikhardista. Nimeä on käytetty myös esimerkiksi Fredrikin, Kristianin ja Riston kutsumamuotona. Riku- ja Rikhard-nimen taustalla on muinaissaksan Richard (’mahtava’ + ’voimakas’). Riku-nimestä voit lukea nimestä lisää täältä.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta
Paikallisaika, eli keskiaurinkoaika, määräytyy paikan pituusasteen ja sen mukaan, milloin aurinko on korkeimmillaan kyseisessä paikassa. Yleisesti ottaen paikallisaika on se hetki, jolloin kello on kaksitoista päivällä ja aurinko on korkeimmillaan.Ensimmäinen askel on selvittää paikan pituusaste. Esimerkiksi Helsingin pituusaste on noin 24°57’ itäistä pituutta ja Turun noin 22°16’ itäistä pituutta.Aikaeron laskeminen toimii näin:Ensiksi on määritettävä, kuinka kauan yksi pituusaste vastaa ajassa. Maapallo pyörii 360 astetta 24 tunnissa, eli 15 astetta tunnissa (360 astetta / 24 tuntia). Koska tunnissa on 60 minuuttia, jokainen pituusaste vastaa 4 minuuttia ajassa (60 minuuttia / 15 astetta).Tämä tarkoittaa, että kun siirrytään yhden…
Ennen Minimania Aren rakennuksessa toimi Osuuskunta Ekan (myöh. Tradeka) myymälä. Eka-yhtymä joutui vuonna 1994 yrityssaneeraukseen, jonka jälkeen Ekan myymälä oletettavasti poistui Kolmikulman rakennuksesta. Myymälää edelsi nykyisessä vaateliike Halosen talossa sijainnut Centrum-myymälä, joka Osuuskauppa Mäki-Matin konkurssin jälkeen lopetettiin ja yhdistettiin Ekaan, ruokakaupan siirtyessä nykyiseen Kolmikulmaan. Todennäköisesti Aren rakennuksessa olleen ruokakaupan nimi on ollut Eka-market, mutta kysyessäni asiaa myymälässä useita kertoja asioineelta henkilöltä, hän ei ollut asiasta varma. Onko kenelläkään lukijoista tarkempaa tietoa myymälän historiasta?Tietoa E-liikkeestä, Ekasta ja Tradekasta löytyy Wikipedian lisäksi Tradekan…
Johanna Pakolan teoksesta Örön linnake (2015) löytyy luku ”Örön tykit” (s. 87–96), jossa kuvaillaan seikkaperäisesti linnakkeen tykkejä. Teoksessa esitettyjen tietojen mukaan Örössa sijaitsi vielä sen siirryttyä Suomen valtion hallintaan vuonna 1918 useita Obuhovin teräsvalimolla sekä Permin teräsvalimolla Venäjällä vuosina 1901–1915 valmistettuja tykkejä. Tykkien numerot, kaliiperit, valmistusvuodet sekä valmistuspaikat on lueteltu teoksessa tarkasti. Listauksen mukaan saarella on vuonna 1918 sijannut neljä 12 tuumaista Obuhov-tykkiä, joista kaksi on vielä paikallaan. Nämä neljä tykkiä on valmistettu Obuhovin teräsvalimolla vuosina 1914–1915. Myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)…
Hei,
ehkäpä alla olevista kahdesta karttalinkistä on hyötyä. Ainakin Google Maps karttalinkistä voi hyvin hahmottaa Thamel-turistialueen pinta-alaa.
http://www.nepal-dia.de/int__England/EK-Kathmandu-Tal/Ek-Thamel/ek-tham…
https://maps.google.fi/maps?oe=utf-8&client=firefox-a&q=kathmandu+thame…
Aiheesta löytyy ainakin elämäkertoja ja omaelämäkertoja.
Tässä joitakin mahdollisia ehdotuksia:
Storgård, Päivi : Keinulaudalla - romaani. 2013
Kirja kertoo kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan menestyksestä, mutta myös romahduksesta.
Omaelämäkerrallista teoksia, jotka kertovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elämisestä:
Jamison, Kay Redfield
Levoton mieli : maanis-depressiivisen psykologin muistelmat. - Helsinki : Memfis Books, 2002.
Amerikkalainen Kay Redfield Jamison on koulutukseltaan kliinisen psykologian tohtori, hän toimii psykiatrian professorina Johns Hopkins-yliopistossa Yhdysvalloissa.
Heberlein, Ann
En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. - Jyväskylä : Atena, 2010.
Ruotsalainen etiikan tohtori, kirjailija ja…
Kirjastoille tarjotaan hyvin paljon monenlaista aineistoa. Kaikista tarjolla olevista aineistoista kirjastot pystyvät ottamaan kokoelmiinsa vain hyvin pienen osan. HelMet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastot valitsevat aineistot kukin omien kriteeriensä mukaisesti. Voit esittää hankintaehdotuksen haluamallesi kirjastolle HelMetistä löytyvällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus .
Kuulokkeita tai muitakaan esineitä ei lähetetä kirjastosta toiseen. Näitä kysymiäsi kuulokkeita ei myöskään valitettavasti lainata kotiin, vaan ne ovat vain kirjastossa käytettäviä.
Tähän kysymykseen vastattiin viimeksi 28.10.2016 15, mutta valitettavasti vastaus on sama: tätä Saukin sanoitusta ei ole julkaistu nuottina, vain äänitteenä.
Alkuperäinen teos, Marcello Marrocchin säveltämä ja Ruggero Cinin & Franco Migliaccin sanoittama "Gli occhi dell' amore" voisi tietysti jostain nuottikokoelmasta löytyä, mutta ainakaan lyhyellä etsimisellä tuollaista kokoelmaa ei suomalaisista kirjastoista tunnu löytyvän. Italiankieliset sanat netistä löytyvät, mutta ei suomenkielisiä.
Tästä YouTube-linkistä voi kyllä sanat kirjoittaa ylös, mutta nuoteiksi ne eivät muutu https://www.youtube.com/watch?v=8Zdmt_TuxtA
Heikki Poroila
Aineistoluetteloita löytyy pääasiassa verkosta. Lainattavia luetteloita harvemmin löytyy, mutta esimerkiksi erilaisia hakemistoja kirjastoissa kyllä on. Suosittelen kokeilemaan Helmetin tarkennettua hakua, missä voi rajata aineistoa ja tarvittaessa asteriksilla (*) voi korvata hakusanan kirjaimia joko sanan keskeltä tai lopusta.
Linkki tarkennettuun hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Hei,
Pikaisesti en löytänyt vahvistusta, että tuo olisi ilmestynyt sitten lopulta ollenkaan 2014, mutta verkkokauppojen mukaan DVD-tallenne olisi ilmestymässä nyt huhtikuussa 2018, joten sen voi tilata itselleen jo nyt. Kirjastostakin sitä mahdollisesti saa jossain vaiheessa. Kirjaksi tuota sarjaa ei missään vaiheessa tehty.
Tätä versiota ei löydy kirjastoista, sitä on ilmeisesti lähettänyt sekä Yle että Mtv, joten Yleltä tai Mtv:lta voisi yrittää kysyä, https://palaute.yle.fi/ ja https://www.mtv.fi/ota-yhteytta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutistakin voisi kysyä neuvoa, https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaatein… . Löysin blogin, jonka kirjoittaja tuntuu tuntevan sisällöt hyvin http://lastenkulttuuria.blogspot.com/2017/03/pinocchio-pikorio-no-boken…
IMDb:ssä on sarjasta kuvaus ja mahdollisuus lisätä "watchlist"-iin eli näyttäisi siltä, että rekisteröityneet käyttäjät pystyisivät sitä täällä katsomaan, mutta kieli näyttäisi olevan saksa https://www.imdb.com/title/tt0204102/
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja.…
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
