Kyseessä lienee joko Gustaf Molanderin tai Carl Theodor Dreyerin elokuva Ordet. Molemmat elokuvat perustuvat Kaj Munkin samannimiseen näytelmään, joka ilmestyi vuonna 1925. Molanderin ruotsinkielinen elokuva ilmestyi vuonna 1943, kun taas Dreyerin tanskankielinen elokuva sai ensiesityksensä vuonna 1955. Dreyerin Ordet oli Sight & Sound -lehden tuoreessa maailman parhaiden elokuvien listauksessa sijalla 49. https://letterboxd.com/bfi/list/sight-and-sounds-greatest-films-of-all-time/
Soda crystals tarkoittaa samaa kuin washing soda eli pesusooda. Pesusooda on emäksisempää kuin esim. ruokasooda ja käy sen vuoksi hyvin kodin erilaisten pintojen puhdistukseen. Pesusoodaa voi käyttää myös tekstiilien raikastamiseen tai astioiden pesuun.Tarkempaa tietoa löytyy hakusanoilla pesusooda, soda crystals.
Kyseessä voisi olla Hans de Beerin kuvakirja Pikku jääkarhu, auta minut lentoon! (Lasten Keskus, 2002). Lisätietoa kirjasta esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516273742
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
Kuvassa on Gdańskin kaupungin pienempi vaakuna, jossa on punaisella pohjalla kaksi ristiä ja niiden yläpuolella kruunu.
Vaakuna on peräisin 1300-luvulta, Saksalaisen ritarikunnan ajoilta.
https://www.gdansk.pl/redakcja/herb-flaga-i-logo-miasta,a,17103
https://www.gdansk.pl/en/about-gdansk/description-and-the-principles-of…
Useinhan lasten kuvakirjojen tai piirrettyjen hahmot ovat eläinhahmoisia, kuten Pipsa Possu, Kissalan Hessu, Maisa-hiiri, Taavi-tiikeri ja niin edelleen. Mutta aika harvoin näillä eläimillä lopulta on mitään tekemistä esikuvaeläintensä kanssa, vaan nämä hahmot elelevät selkeästi ihmiselämää, käyvät koulua, laittavat ruokaa, harjoittelevat sosiaalisia taitoja, vanhemmat käyvät töissä ja niin edelleen.Näin pienten lasten vanhemman kokemuksella on oikeastaan hämmästyttävää miten vähän lapsille suunnatuissa animaatioissa ja kuvakirjoissa käytetään ihmishahmoja, sillä suurin osa hahmoista on ihmisenkaltaisia eläimiä, ihan pottailua ja sosiaalisia taitoja pienille lapsille opettavista kuvakirjoista suosittuihin ja tuotteistettuihin…
Vastausta ei valitettavasti löytynyt. Vanhoja televisio-ohjelmien tietoja pääsee selaamaan esimerkiksi Wayback Machinen avulla, tässä tapauksessa etsin telkku.com-sivuston vanhoja ohjelmatietoja. Valitettavasti niistä ei kuitenkaan löytynyt ohjelmaa, jonka nimi kuulostaisi kuvaustasi vastaavalta. Myöskään google-haku ei tuottanut oikeita tuloksia. Yksi tapa etsiä tietoa ohjelmasta olisi vielä selata tietyn aikavälin joka päivän televisio-ohjelmat mikrofilmatuista sanomalehdistä, tähän ei kuitenkaan ole tällä erää aikaa.
Ehkä joku lukijoista muistaa tämän ohjelman?
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Mahdollisesti kyseessä on Tsekkoslovakialainen animaatiosarja "Podivuhodné příběhy Šimona a Penelopky", jonka suomenkielinen nimi on "Haha-taikurin maa". Animaatiosarja on Jiří Tyllerin ohjaama ja julkaistu 1991. Animaatiosarjan suomalaisena jakelijana on toiminut Suomen Kunnallispalvelu.https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_147758?sid=4850469307Animaatiosarja pohjautuu Gerald Durrellin teokseen "The Talking Parcel" ja se sisältää 7 jaksoa. Onko kyseessä kuvaamasi pala-animaatio, en ikävä kyllä pysty tarkistamaan. En myöskään ole löytänyt kuvaa VHS:n kannesta. (Seuraavassa linkissä oleva kuva lienee kirjan kansi).https://www.fdb.cz/serial/podivuhodne-pribehy-simona-a-penelopky/popis-obsah/111366
Elise on ranskalainen ja saksalainen lyhentymä Elisabetista, joka on vanha raamatullinen nimi. Sara tai Saara on vanha heprealainen nimi. Suomenkielessä Sara voi viitata myös kasvikuntaan.
Erin on Irlannin gaelinkielinen nimi. Nicolas on muunnos Nicolauksesta eli Nikolauksesta, joka oli Uudessa testamentissa yksi Jerusalemin alkuseurakunnan seitsemästä diakonista. Nimen kreikkalainen muoto on Nikolaos. Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, http://www.behindthename.com. Lisää tietoa etunimistä voit kysellä lähikirjastostasi.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista ei ainakaan vielä löydy kyseisen laulun nuotteja. Katsoin myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta, enkä löytänyt niitä sieltäkään. Laulun nuotit ovat ainakin julkaisussa Soi 3-4 (Rami-Jussi Ruodemäki et al.). Tätä teosta on ainakin Turun ja Porvoon maakuntakirjastoissa, joista se voidaan kaukolainata. Kaukolainaus voidaan tehdä oman lähikirjaston kautta täyttämällä kaukolainahakemus.
Alla on listattu joukko kirjoja, jotka ovat ilmestyneet Foucault’n kuoleman jälkeen, so. viimeisten 25 vuoden aikana. Kirjat käsittelevät tavalla tai toisella maailmaa, ihmistä ja/tai yhteiskuntaa. On vaikea sanoa, tuleeko näistä kaikista kirjoista sellaisia klassikoita kuin mainitsemasi teokset, mutta ainakin ne ovat saaneet huomiota ja herättäneet keskustelua.
DAWKINS, Richard: The blind watchmaker, 1986 (suom. Sokea kelloseppä)
ROSZAK, Theodore: The cult of information, 1986 (suom. Konetiedon kritiikki)
KRISTEVA, Julia: Étrangers à nous-mêmes, 1988, (suom. Muukalaisia itsellemme)
GUATTARI, Félix: Les trois écologies, 1989 (suom. Kolme ekologiaa)
VATTIMO, Gioanni: La società trasparente, 1989, (suom. Läpinäkyvä yhteiskunta)
FUKYAMA,…
Hei!
Google-haussa tuli tieto, että ko. kirjeitä säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen 1 vuorokausi). Arkistolaitoksen sivulla kohdassa asiakirjojen tilaaminen sanotaan, että asiakirjoja voi tilata ainoastaan toimipisteissä paikan päällä sähköisen tilauspalvelun avulla. Tutkijasalien päivystäjät neuvovat tilauksen laadinnassa ja toimittavat tilatut asiakirjat tutkijasaliin tutkittavaksi. Em. tiedot löytyvät www.arkisto.fi -sivulta, samoin kuin Hämeenlinnan maakunta-arkiston yhteystiedot. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta voi kysyä lisätietoja asiasta.
Tässä vaiheessa vuotta, kun vielä ei pääse puutarhatöihin, kirjoja löytyy hyvin lähes kaikissa kirjastoissa. Parhaiten isoimmista, kuten Töölö, Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila, jossa ilmeisesti kaikki eniten. Seuraavalla HelMet- haulla pystyy tarkistamaan kirjojen saatavuuden.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuutarha__Ff%3Afacetcollect…
Metkalla matkalla maailmalla -tapahtuman ohjelma on nyt tarkentunut ja löytyy tapahtumakalenteristamme tämän viikon aikana. Lauantaina 24.8. pääkirjaston auditoriossa vinkkejä perhematkailuun antavat Inari Fernández ja Inna-Pirjetta Lahti klo 10:30, ja polkupyörämatkoistaan maailmalla on kertomassa Matti Rämö klo 13:00. Lisäksi ohjelmassa on musiikkia, tanssia, ruokamaistiaisia, kulttuuriseikkailu lapsille ja kaikenkielisten kirjojen kirjanvaihtotori. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia, kannattaa seurata tiedotustamme kotisivuilla sekä Facebookissa. Tervetuloa kansainväliseen tapahtumaamme!
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/tapahtumia.htm
Hei!
Lehti löytyy paperimuotoisena Haapaveden kirjastosta ja mikrofilminä Oulun kaupunginkirjastosta. Mikä haluat kopion artikkelista pdf-tiedostona tai paperikopiona, voit ottaa yhteyttä jompaan kumpaan kirjastoista. Haapavesi: kirjasto(at)haapavesi.fi tai 044-7591256. Oulun kaupunginkirjasto: 044 703 7331 tai tietopalvelu.kirjasto(at)ouka.fi
Robert Swindells on perusteellisimmin esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy esim. Rovaniemen pääkirjaston nuortenosastolta. Kirjassa on tietoa mm. Swindellsin lapsuudesta, kirjailijan urasta sekä hänen teoksistaan.
