Ensimmäinen suomalaisia koskeva asevelvollisuuslaki säädettiin autonomien aikana 1878. Laissa säädettiin silloin, että ”valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen”. Lain perusteella käytännöss noin 10 % suomalaisista miehistä joutui armeijaan. Suomalaiset joutuivat kutsuntoihin 22-vuotiaana. ja he palvelivat omassa suomalaisessa armeijassa eivätkä joutuneet Venäjän keisarikunnan rykmentteihin. Suomessa myös asevelvollisuus oli lyhyempi kuin Venäjällä.
Vuonna 1899 Helmikuun manifestissa Suomen erityisoikeudet peruttiin ja muiden erityisaseman tunnusmerkkien joukossa myös Suomen armeija lakkautettiin. Manifestin seurauksena vuonna 1901 annettiin uusi asevelvollisuuslaki Suomen …
Romanttisia kirjoja (jotkut niistä samalla myös humoristisia) ovat esimerkiksi:
Mero, Nina. Englantilainen romanssi
Keyes, Marian. Aikalisä (ja muita hänen kirjoja)
Santopolo, Jill. Valo jonka kadotimme ja Kun sanat eivät riitä
Moyes, Jojo. Elä rohkeasti (ja muita hänen kirjoja)
Martin-Lugand, Agnes. Huolet pois, elämä on helppoa
Eberlen, Kate. Miss you
Vaara, Amanda. Majatalo Villa Venla -sarja
Huumoria löytyy mm seuraavista:
Karhunen, Anna. Kaverin puolesta kyselen (perustuu podcastiin)
Tervo, Kati. Rapsuta minua ja muita kirjoituksia
Kyrö, Tuomas. Mielensäpahoittaja-kirjat
Härkönen, Anna-Leena. Ihan ystävänä sanon
Hanhiniemi, Pauli. Kaukopuhelu
Waris, Helena. Nuorgamin vettä
Fantasiakirjallisuutta ovat esim.:
Kuusenoksa. Anu.…
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-…
Katolinen teologi Peter Bungus (k. 1603) todistaa teoksesssaan Numerum Mysteria (1599), että Martti Luther on antikristus.Hän käytti laskukaavassaan Martti Lutherin nimestä latinankielistä versiota Martin Lutera, jolloin hän sai tulokseksi 666. Hän antoi kirjaimille arvoja kreikkalaisten lukujen innoittamana. Tässä aan arvo on yksi ja aakkosten viimeisen kirjaimen Z:n arvo on 600. Näin MARTINLUTERA saa arvot 30+1+80+100+9+40+20+200+100+5+80+1=666. Peter Bunguksen teos on ladattavissa ilmaiseksi netistä jos latina sujuu. Numerum Mysteria
Kysyä voi mitä vaan. Rajat tulevat vastaan siinä, mihin pystymme kirjaston tietopalvelun puitteissa vastaamaan. Palvelun vastausperiaatteista ja muutakin tietoa löytyy infosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Siellä annetaan tällainen määritelmä: Kirjastojen tietopalvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Antamamme vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tehtävä ei ole kirjoittaa ja julkaista syventäviä tutkimuksia erikoisaiheista.
Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Ruotsissa syntynyt, myöhemmin Suomessa asunut ja työskennellyt Johan Knutson eli vuosina 1816-1899. Hänet tunnetaan lähinnä maisemakuvistaan, mutta Knutson maalasi myös runsaasti muotokuvia.
Helsingin Sanomat kirjoitti Knutsonin ja J.L. Runebergin ystävyydestä ja Knutsonin taiteesta 18.6.1978, jolloin Porvoon Kappalaisen talossa oli esillä Knutsonin töitä. Artikkelin mukaan Knutsonin tunnetuin teos on satiirinen kuvaus Porvoon hevosmarkkinoista (Hevosmarkkinat Porvoossa 1845). Riehakas ja humalainen tunnelma välittyy maalauksesta. Ruotsin taiteessa oli jo 1830- ja 1840-luvulla sijaa koomiselle tapainkuvaukselle ja karikatyyreille vastareaktiona korkean taiteen ihanteellisuudelle, joka Suomessa oli vasta nousussa. …
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. …
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana.…
Hakusanoilla jännityskirjallisuus tai rikoskirjallisuus ja eläimet löytyy Helmetistä joitakin teoksia. Esimerkiksi Sirpa Tabetin jännärissä Kaikki kaupan juoni pyörii eläinlääkärien ja koirien allergialääkkeen ympärillä. Donna Leonin Pedon palkka nimisessä dekkarissa teemana on lihan tehotuotanto ja tuotantoeläinten kohtelu. Risto Isomäen ekotrillerissä Con rit herää henkiin vanhojen legendojen merihirviö. Eteläafrikkalaisen Lauren Beukesin tieteisfantasiassa Zoo city - eläinten valtakunta rikoksen tekijät saavat rinnalleen maagisen henkieläimen.
Seuraavilla sivustoilla yllämainittujen teosten arvioinnit:
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa&highlight=sirpa+ta…
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2015/01/donna-…
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Negatiivisen palautteen antaminen (Niin kuin palaute yleensäkin) on taitolaji.
Verkosta löytyy paljonkin erilaisia listoja, jotka kertovat miten palautetta pitäisi antaa rakentavasti.
Yhteistä kaikille on muutama seikka:
Ole rauhallinen ja selkeä antaessasi palautetta
Anna negatiivinen palaute aina mahdollisimman yksityisesti
Arvioi asiaa, älä ihmistä
Anna palautetta vain asioista, joita voi muuttaa
Kuuntele palautteen saajaa
https://eioototta.fi/nain-annat-negatiivista-palautetta/
http://xn--vauhtipyr-32a0r.fi/blog/kritiikin-antaminen-ja-saaminen-ystavyyssuhteissa/
https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia/
https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007481567.html
Luulen, että myös palautteen…
Kuningatarta pidetään voimakkaimpana nappulana shakissa. Tässä pätkä Wikipediasta:
Nappuloiden arvot
Kuningatar on yleensä hieman vahvempi kuin torni ja lähetti yhteensä, mutta hieman vähemmän vahva kuin kaksi tornia. Sen katsotaan vastaavan voimakkuudeltaan 9 sotilasta. Joskus matin voi tehdä sommitelmalla, joka edellyttää kuningattaren uhraamista, mutta muutoin on lähes aina epäedullista vaihtaa oma kuningatar mihin tahansa vastapelaajan nappulaan.
Kuningatar on vahvimmillaan, kun pelilauta on avoin, vastapelaajan kuningas huonosti suojattu tai kun vastapelaajalla on suojaamattomia nappuloita. Torniin tai lähettiin verrattuna se on huomattavasti vahvempi myös suljetuissa asemissa.
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.
Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v.…
Hei
Kiitos kysymyksestä.
Tässä on linkki, josta löytyy maksullisia sähköpostiosoitteita
tarjoavia yrityksiä.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=446fd0a0-2002-4009-bec3…
Mikään laite ei toimi sadan prosentin varmuudella, myös palautusautomaateilla sattuu silloin tällöin ongelmatilanteita. On siis mahdollista, että palautus ei ole kirjautunut asianmukaisesti. Tämä on kuitenkin helppo selvittää ottamalla yhteyttä palautuskirjastoon ja tiedustelemalla sieltä, löytyykö kyseinen kirja hyllystä. Vaikka palautus ei olisi rekisteröitynyt, itse kirjan pitäisi olla omalla paikallaan hyllyssä. Virkailija voi aina varmistaa yksilöllisestä lainaustarrasta, että kyseessä on juuri tietty kirja. Jos taas kävisi niin, että kirja lähtee uudelleen lainaksi, aiemman lainaajan tiedot katoavat ja kirja "palautuu" automaattisesti. Kannattaa joka tapauksessa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon, jotta siellä voidaan tarkistaa asia…
Hei!
Valitettavasti jotkin kirjastokortit eivät toimi PressDisplay-palvelussa ongelmitta, joten saat maksutta uuden kortin, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Valitettavasti Eurajoen historia I –kirjasta löytyy tietoja nimismiehistä, mutta vain vuoteen 1712 asti. Suomen valtiokalenterista 1869- kannattaisi katsoa. Se löytyy Eurajoen kirjastosta. Varminta olisi kysyä Turun maakunta-arkistosta http://www.arkisto.fi/se/turun-maakunta-arkisto/ tai Kansallisarkistosta http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
