Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa.
Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi…
Pukinmäen kirjaston kotisivuilla palautusluukusta kerrotaan tarkemmin seuraavaa: "Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi. Palautusluukun kautta palautetuista lainoista et saa kuittia, koska lainat eivät tätä kautta kirjaudu palautuneiksi kirjastojärjestelmään. Lainat kirjataan palautuneiksi vasta seuraavana kirjaston aukiolopäivänä. Aineistosta kertyy myöhästymismaksuja palautusten kirjaamiseen saakka."
Palvelut | Helmet
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi…
Saimme tällaisen vinkin lukijaltamme:
Voisiko kyseessä olla Leif Hamren Lentokone kadoksissa. Takakannen kuvauksessa:
Kahden nuorukaisen Robinson-elämä laskuvarjoista kyhätyssä teltassa, taistelu nälkää, pakkasta ja susia vastaan.
Tämä kirjastonhoitaja ei onnistunut valitettavasti löytämään tähän vastausta. Tunnistaisikohan joku muu tämän?
Elias Lönnrotilla (1802 - 1884) on ollut suuri vaikutus myös suomenkielisen lääketieteellisen sanaston kehityksessä. Lönnrot valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1832 ja ryhtyi sen jälkeen suomentamaan Carl Nordblatin Sundhets-lärobok -teosta. Vuonna 1838 valmistunut käännös sai nimekseen Talonpojan Koti-Lääkäri. Käännöksellä ja myös muilla Lönnrotin aihetta koskettelevilla teoksilla oli laaja vaikutus suomenkielisen lääketieteellisen sanaston ja termien vakiinnuttamiselle. En löytänyt tietoa siitä, miten paljon lääketieteen sanoista olisi hänen kehittämiään, mutta luku on joka tapauksessa merkittävä. Tunnetuimpia näistä ovat esimerkiksi kuume, valtimo ja laskimo. Alla olevista lähteistä löydät lisätietoa aiheesta.
Häkkinen…
Oulun Numismaattisen Kerhon sivustolta löytyy menneiden huutokauppojen listoja, joista voi hyvällä tuurilla löytää kyseisten rahojen lähtöhintoja.
https://oulunnumismaatikot.fi/listat-ja-tulokset/
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
Tuorepuuro sanan ”tuore” viittaa sanana tuoreravintoon toisin sanoen raakaravintoon, josta tuoreravinto on yleisemmin käytetty ilmaus. ”Tuore” sanan merkitys tässä yhteydessä on ”kypsyttämätön tai raaka”. Raakapuuro on kuitenkin Kielikellon sivuston mukaan asiallisempi nimitys kypsentämättömästä puurosta, koska tavallinen puuro mielletään keitetyksi. Näin ”tuore” sanalla voitaisiin viitata esimerkiksi vasta kypsennettyyn puuroon, kuten kirjoititkin kysymyksessäsi. Tässä vielä linkki Kielikellon sivustolle, jossa käsitellään aihetta ”Eräitä sanaongelmia” otsikon alla.
https://kielikello.fi/ruoka-alan-sanaongelmia-ruokasanoja-suomalaisemmin/
Hei,Tämäpä vaati kaivelua ja löytyi tuloksia vain hieman. Vahvistus löytyi sille, että kyseessä on nimenomaan Juvel-jauhojen todennäköisesti ainakin pussin kyljessä ollut ohje, joka on tietysti saattanut olla myös lehdessä mainoksen yhteydessä (muita kakku- peruspulla- jne. ohjeita kyllä löytyi).Liittenä kuva mainoksesta, jossa Taalainmaan pitko mainitaan ja mainoksessa on myös kuva pitkosta. Mainos löytyi Kotiliesi-lehdestä 21/1971. Lehti löytyy varastoituna Joensuun pääkirjaston varastosta, mutta en onnistunut muutamien vuosikertojen selailulla löytämään itse reseptiä. Juvel-jauhopussin kuva löytyi myös Työväenmuseo Werstaan kokoelmista, mutta kyseisen pussin kuljessä on vain Juvel-sarvien ohje. Pohjola-Nordistienkaan joukosta ei…
Tarkkaan ottaen vain pistinsitaatin Niinistö pani Leninin nimiin; kasakoita käsittelevä oli hänen mukaansa vanha venäläinen sanonta. Oli miten oli, Zaharova lienee tässä oikeammassa kuin Niinistö. Ainakaan painetusta Lenin-kirjallisuudesta ei tällaista sitaattia löydy. Hän on kyllä ainakin kerran käyttänyt kielikuvaa pistimellä kokeilemisesta, mutta varsin toisenlaisessa yhteydessä: bolsevikkien piti pistimellä tutkiman, oliko Puolan proletariaatin sosiaalinen vallankumous jo kypsää. On kuitenkin mahdollista, että tämä ilmaus on antanut pontta Niinistön käyttämän väärän Lenin-sitaatin syntyyn. Sen alullepanija oli todennäköisesti amerikkalainen poliittinen journalisti Joseph Alsop. Alsop kirjoitti vuonna 1975 näin: “They [Soviets] merely…
Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua – "Mamselli Hydénin koulua – jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli…
Vanhat Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa [Säilytys: mikrofilmit (29.2.1932-) (ei lainata)]. Lokakuun 1975 lehdet löytyvät kokoelman mikrofilmirullalta "Ajanjakso 26.09. - 23.11. 1975" (1).Mikrofilmit luetaan ja tallennetaan lukulaitteella:Digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3. Ei internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fiMyös kansalliskirjastossa voi lukea vanhoja Ilta-Sanomia (2). Osa vanhemmista Iltiksistä on luettavissa myös netissä: Linkki verkkoaineistoon 1932-1939https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695611?sid=…
"Saunottajan tehtäviin kuului saunan lämmittäminen, kylpyvesistä, laudeliinoista ja pyyhkeistä huolehtiminen, vastojen hautominen ja lopuksi saunan siivous. Kylvettäessä saunottaja löi löylyä, pesi, huuhtoi ja kuivasi saunotettavat kylvyn jälkeen." Saunaseuran jäsenlehti 3/2013
Saunottajan ammatti oli 1890-luvulla naispuolisen "sekatyömiehen" ammatti. "Selvästi samantyyppisiä vastineita ei ole syntynyt naispuolisista sekatyöläisistä lukuunottamatta ehkä siivoojaa, pyykkäriä, saunottajaa. Erilaisia tilapäistöitä tekevät naiset kuuluivat viime vuosisadan puolella yhtenä piirteenä kaupunkikuvaan. Selvästi on havaittavissa, että teollistuminen ja kaupungistuminen lisäsivät alkuvaiheessaan tämäntyyppisten työntekijäin lukumäärää" Kaarina…
Facebookin on tosiaan huhuttu vaihtavan taustayhtiönsä nimen, jolla yritys ilmeisesti haluaisi korostaa olevansa laajempi monialayritys pelkän somealustan sijaan. Vastaavan nimenvaihdon on tehnyt Google, jonka taustayhtiön nimi on Alphabet.
Jos yritys vaihtaa nimeä, ja se jotenkin palvelunkäyttäjiin vaikuttaa, yritys varmasti tiedottaa asiasta.
Lähde
Iltalehti.fi. 20.10.2021. Media: Facebook suunnittelee nimensä vaihtamista.
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt 'piristysruiskeen' alkuperää valaisevaa tietoa. Kyseessä on kuvaileva sana, joka tarkoittaa piristävää seikkaa. (Kielitoimiston Sanakirja)
Kun kortti menee hukkaan siitä on ilmoitettava välittömästi suoraan kirjastolle. Helmet-kirjastoissa tämän voi tehdä menemällä johonkin Helmet-kirjastoon tai poikkeuksellisesti soittamalla numeroon 09 3108 5309, esimerkiksi jos kirjasto on kiinni. Tiedot jotka soiton aikana pitää luovuttaa löytyvät usein kysyttyjen kysymysten joukosta. Kunnes tästä on ilmoitettu olet vastuussa siitä materiaalista jota lainataan ja kertyvistä maksuista.
Uuden kortin saa hukatun tilalle menemällä kirjastoon esittämään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalveluun. Silloin vanha kortti ei enään toimi.
