Tietoja kalojen puuttumisesta kirkasvetisistä järvistä kokonaan ei löytynyt. Kalastuskirjojen mukaan kalalajit voivat kylläkin vaihdella sen mukaan, onko vesi kirkasta vai sameaa. Kalojen oleskelupaikkoihin vaikuttavat myös esim. tuulen suunta, ilmanpaine, veden korkeus ja veden lämpötila.
Yhdellä keskustelupalstalla mainitaan kirkasvetisen järven haasteeksi sen, että kalat näkevät veneen tai kalastajan hahmon jo kaukaa ja ehtivät karkuun ks. https://bit.ly/3RRbAMK
Lähteet:
Manninen, Ari: Suuri suomalainen kalastuskirja
Jukarainen, Ilkka: Suuri kalastuskirja
Helmet-kirjastot eivät tarjoa pääsyä ulkomaisiin tieteellisten julkaisujen kokotekstitietokantoihin. Tällä hetkellä Helsingin kirjastojen koneilla voi käyttää Elektra-tietokantaa, jossa on kotimaisia tieteellisiä artikkeleita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Helsingin yliopiston kirjaston paikallisasiakkaana sinulla on oikeus käyttää kaikkia Helsingin yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kayta-kokoelmi…
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan.
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi…
Tein Helmet.finna.fi sivustolla haun hakusanalla taikausko. Rajasin aineiston tietokirjoihin ja lasten ja nuorten osastoon. Haku toi 9 suomenkielistä vastausta esim. Deary, Terry: Karmea totuus keskiajasta, Hjelt, Marjut: Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä ja Allen, Judy: Yliluonnollista : outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Linkki Helmet.finna.fi
Sama haku rajattuna aikuisten osastolle löytää 41 teosta. Esim. Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin, Kaskinen, Piia: Mustan kissan kirja : miten välttää epäonni ja Turunen, Ari: Pahan merkit, eli, Taikauskoisten tapojen tarina. Linkki Helmet.finna.fi
Hakusanalla uskomustarinat ja rajauksella…
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
HeiLisätietoa löydät muun muassa alla olevista linkeistä. Ajankohtaisimman ja tarkimman tiedon saat omalta kunnaltasi tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä. Vastaus kysymykseesi riippuu siitä asutko taajama-alueella vai sen ulkopuolella. Yleensä kaikki jätehuoltoon liittyvät asiat ovat vuokralaisen vastuulla, jos omistajan kanssa ei ole toisin sovittu. Uusien kiinteiden esineiden ostaminen on yleensä vuokranantajan vastuulla. Koska kyseessä on vastuuasiat emme voi antaa tarkkaa vastausta. Suosittelen ottamaan yhteyttä kunnan viranomaisiin.https://yle.fi/a/74-20012228OmakotitaloliittoEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Heikki Nymanin käännös on ainoa julkaistu kokonainen Tractatus-suomennos. M. A. Nummisen sävellyksessään käyttämien Tractatus-sitaattien suomennokset ovat The tractatus suite -LP:n tekstiliitteen mukaan taiteilijan itsensä tekemiä.
Paavo Cajanderin suomennoksessa Henrik V (1905) tämä sitaatti näytelmän kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu näin:"Ryntäyshuuto olkoon: / Henrikki, Englanti ja pyhä Yrjö!The Project Gutenberg eBook of Kuningas Henrik Viides, by William ShakespeareMatti Rossi suomensi saman kohdan seuraavasti: "Jumala Henrikin puolesta! / Pyhä Yrjö ja Englanti!"William Shakespeare: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009, s. 78)
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Netistä en onnistunut löytämään koottua luetteloa Suomen kuntien perustamispäivistä, joten lähetin kysymyksesi Kuntaliittoon ja sieltä vastattiin, ettei heilläkään ole listaa tarkoista perustamispäivistä. Suomen kuntien perustamisvuosista löytyy kyllä luettelo Wikipediasta, ja yksittäisen kunnan tietoja voi tarkastella esimerkiksi kyseisen kunnan omilta nettisivuilta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa Suomen kuntia käsitteleviä teoksia, mm. Suomen kunnat 1917-2009 (2008, toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti), jossa esitellään Suomen kuntarakennetta ja kuntaliitoksia sekä Suomen kuntavaakunat (2013), jossa kerrotaan myös kuntien synnystä ja liitoshistoriasta.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI…
HelMetissä Ei saatavilla -merkintä teostiedoissa tarkoittaa, että teosta on kirjaston kokoelmissa, mutta siitä ei ole juuri sillä hetkellä yhtään vapaata kappaletta. Voit siis tosiaan tehdä teoksesta varauksen ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon heti, kun ensimmäinen vapaa kappale osuu sinun vuorollesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt 'piristysruiskeen' alkuperää valaisevaa tietoa. Kyseessä on kuvaileva sana, joka tarkoittaa piristävää seikkaa. (Kielitoimiston Sanakirja)
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Jos on tarkoitus kopioida CD-levyltä (tai CD ROM-levyltä) toiselle levylle, tarvitset CD ROM -aseman. Ainakin Pasilan kirjastossa ja Oodissa on lainattava DVD -asema. DVD-aseman voi lainata kirjastokortilla ja se liitetään omaan tietokoneeseen. DVD-asemaa voi käyttää vain kirjastossa, joten oma tietokone täytyy ottaa kirjastoon mukaan.
Jos on kyse VHS-kasetilla olevan filmimateriaalin siirtämisestä VHS-kasetilta CD ROM-muotoon, tarvitaan VHS-DVD-digitointilaite. Sellainen löytyy ainakin Pasilan kirjastosta. Laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi . Digitointi tapahtuu VHS-nopeudella.
Kannattaa huomata, että kirjastoissa ei myydä CD ROM -levyjä. Kannattaa siis hankki DVD+R tai DVD+RW -…
Nemesis on kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva koston henki, joka rankaisee hybriksen valtaan joutuneita. Löydät aiheesta lisätietoa tutustumalla esimerkiksi aihetta käsitteleviin tietokirjoihin. Voit perehtyä vaikkapa seuraaviin kreikkalaista mytologiaa käsitteleviin teoksiin:
Jumalten synty / Hesiodos (2002)
Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant (2001)
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava (2009)
Antiikin taruja. 1 : Aikojen alussa / Arto Kivimäki (2008)
Antiikin taruja. 2 : Sankarien aika / Arto Kivimäki (2010)
Kreikan mytologia / David Bellingham (1992)
Mytologia : muinaisen Kreikan jumalat, sankarit ja hirviöt : kuvitettu lukuisin maalauksin ja…
