Kärkölän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen kirjastoihin, ja kaikilla alueen kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen valmiiksi, mutta saat kortin kirjastosta. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti.
Alla lisää tietoa kirjastokortista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
…
Toivo Lyy on suomentanut nämä Myllärin tarinan säkeet seuraavasti:
-- niin Absalon myös lempi minkä voi / ja painoi rouvan peräsilmään suukon - / niin Nicolaksen pyllyn poltti puukon / tulinen terä... Sellainen se juttu!
Ja Herran haltuun tämä seura tuttu!
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Nokian kirjastossa voi tehdä seutuvarauksia kaikesta aineistosta, jota kuljetetaan kirjastosta toiseen. Erona on, että seutuvaraus on maksullinen, mutta kaupungin sisäinen ei. Liikuntavälineitä tai muita esineitä ei kuitenkaan valitettavasti lähetetä toiseen kirjastoon, vaan ne on noudettava sen kirjaston kokoelmista, johon ne kuuluvat.
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina.…
Kiitokset visaisesta kysymyksestä. Vastaus riippuu pitkälti kysymyksen määrittelystä. Lasketaanko esimerkiksi mukaan vain yhden taiteilijan yhteen tilaan tekemät teokset vai lasketaanko myös vaikkapa muraalit ja muut seinämaalaukset? Olen kysynyt asiaa lukuisilta alan asiantuntijoilta. Seuraavassa joitakin heidän ehdottamiaan vaihtoehtoja.
Lennart Segerstråle maalasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen toimeksiannosta kolme freskoa Mänttään. Suurin niistä on Kirjallisuuden synty –niminen kattomaalaus (400 x 1500cm). Kaksi muuta maalausta ovat nimeltään Maa ja Metsä. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, muodostavatko nämä kolme freskoa teossarjan, sillä ne sijaitsevat eri rakennuksissa.
Segerstrålen maalaama Varkauden kirkon Tulkoon…
Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Kielenhuollon ohjeiden mukaan yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi. Siten muoto Jazz-alttosaksofonisti on parempi. Näin moniosainen sana on kuitenkin ilmaisuna kömpelö, eikä sitä juuri näe käytettävän. Selkeämpää olisi jakaa viesti osiin käyttöyhteyteen sopivalla tavalla.
Artikkeli yhdysmerkin käytöstä Kielikello-lehdessä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammattikorkeakouluissa ole kirjastoalan YAMK-opintoja tarjolla. Turun amk on tainnut olla viime vuosina ainoa oppilaitos, jossa kyseisiä opintoja on voinut opiskella. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa seurailla oppilaitosten sivuja.
Voit toki suorittaa esim. liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mutta kirjastoalan työpaikoissa usein vaaditaan 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Ne voi suorittaa esim. Tampereen yliopistossa.
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden kokoelmissa teos on.
- Jos haluat tarkistaa, onko kirjaa Ylöjärven kirjastoissa, klikkaa kirjastolistassa alinna olevaa Ylöjärven kaupunginkirjasto -riviä: näkyviin tulee saatavuus Ylöjärven kirjaston eri toimipisteissä (pääkirjasto, Kuru, Viljakkala, kirjastoauto)
- Teoksen voi varata klikkaamalla samalla…
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Hei!
Teoksia, joita ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi tehdä sähköisesti menemällä kirjaston sivun asiointi-kohdasta kohtaan lainaaminen, uusiminen ja kaukolainat,josta löytyy kaukolainatilauslomake.Kaukolaina maksaa 6 €. Kokoelmaan voi vaikuttaa tekemällä hankintaehdotuksen sähköisesti. Hankintaehdotus löytyy A-Ö -hakemistosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
HelMet-kirjastokorttiin liitettävän nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin saa mistä tahansa järjestelmään kuuluvasta kirjastosta. PIN-koodin täytyy käydä pyytämässä henkilökohtaisesti, koska asiakas syöttää sen järjestelmään itse eikä henkilökunta saa tietää, mikä salasana on. Verkossa PIN-koodia ei siis voi hankkia, vain kirjastoissa.
Heikki Poroila
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
Vantaan Tikkurilassa adapteri on, mutta Hakunilassa ei. Varaa laite soittamalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Estrid Ott : Pikkulotta Salli 1941. Tanskalainen Estrid Ott oli itse auttamassa lottia Suomessa talvisodan aikaan. Pikkulotta Salli on ilmestynyt Tyttöjen kirjastossa ja runsaan 30 vuoden takaisesta lukukokemuksesta muistan että kirjassa työskenneltiin mm. Petsamosta evakuoitujen munkkien kanssa.
Estrid Ott oli sanomalehtinainen ja kirjailija ja hän kirjoitti talvisodan kokemuksistaan kaksikin kirjaa. "Pikkulotta Salli" oli kiellettyjen kirjojen listalla sotien jälkeen
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
