Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja…
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivilla raaka on useita eri merkityksiä. Ruoasta puhuttaessa se viittaa kypsyyden puutteeseen, mutta alkoholijuoman kohdalla laimentamattomaan, kun taas raaka ihminen on julma tai säälimätön. Sään yhteydessä raaka tarkoittaa koleaa, jolloin sen vastakohta olisi leuto tai lauha.Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raaka?searchMode=all
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Marjakuusi on tosiaan myrkyllinen lähes kaikilta osiltaan. Kuitenkaan juuri se osa, jota oravat syövät, ei ole myrkyllinen: "Vaikka marjakuusi on myrkyllinen juuristosta ylimpään oksankärkeen asti, sen käpyjen punamaltoinen siemenvaippa ei kuitenkaan ole myrkyllinen. Oravat voivat syödä marjamaisia käpyjä huoletta, kunhan eivät riko sen sisällä olevaa siementä. Siemen kulkeutuu oravan ruoansulatuskanavan läpi ehyenä, sillä hapotkaan eivät pysty rikkomaan sen kovaa pintaa." Syytä huoleen ei siis ole.Lähde: Myrkyllinen marjakuusi – Oma puutarhuri
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Hei,
Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, edustajat eivät myöskään saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit seurata poissaoloja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…;
Sivulta löytyvät sekä täysistuntojen (päivitetty 5.10.2022) että valiokuntien poissaolotilastot. Lisäksi sivulla on puhemiesneuvoston ohje poissaolotietojen kirjaamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Publ…;
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on kirjoittanut erinomaisen kirjan eduskunnan toiminnasta, kirja "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä" on vapaasti saatavilla ja voit siihen halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/…
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold…
Kirjojen takakansitekstejä on luettavissa verkkokirjastoissa vaihtelevasti. Uusista kirjoista takakansitekstit löytyvät suurimmasta osasta, mutta vanhojen kirjojen tiedot ovat paljon niukemmat myös kuvailutietojen osalta. Mikäli kirjan takakansiteksti on luettavissa verkkokirjastosta, se löytyy kirjan nimeä klikkaamalla. Takakansiteksti lukee heti kirjan nimen ja tekijätietojen alla. Laitan tästä esimerkiksi linkin OUTI-verkkokirjastoon tänä vuonna ilmestyneestä Saara Turusen teoksesta Hyeenan päivät, josta on katsottavissa sekä kansikuva että takakansiteksti. Finna.fi:n kautta tarkastelemalla ei välttämättä näe takakansitekstiä. Tästä syystä kirjaa kannattaa katsoa myös siitä verkkokirjastosta, jossa kirjaa on saatavilla.Kirjojen tietoja…
Täysin yhdenmukaista linjaa aakkostukseen kirjastoilta ei tietenkään löydy, mutta Suomessa kirjastot aakkostavat pitkälti standardin SFS 4600 mukaisesti: https://www.jkorpela.fi/abc.htmlToisin sanoen vastaukset kysymyksiisi ovat seuraavanlaiset: Numerot tulevat aakkostuksessa omana kategorianaan ennen kirjaimia. Sanaväli tulee aakkostuksessa ennen mitään merkkiä. Ajatusviiva on toiminnallisesti sanaväli, joten myös se tulee ennen mitään merkkiä (joten esimerkiksi nimekkeessä "Suomi–viro-suursanakirja" esiintyy aakkostuksen kannalta väli). Väliviivaa (kuten sanassa "oppi-isä") ei kuitenkaan huomioida aakkostuksessa, eikä huomioida mitään muutakaan merkkiä, kuten @, ?, / tai #.
Rakkauden sinfonia on käännösiskelmä Giorgio Moroderin Lonely Lovers' Symphony -kappaleesta, joka puolestaan perustuu Beethovenin Für Eliseen.Fredi on laulanut kappaletta suomeksi ja kirjastoista nuotit tähän löytyy ainoastaan Metropolian kirjastosta. Kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi.metropolia.finna.fi/Record/3amk.153812Chordify -palvelussa netissä on soinnut kappaleeseen.
Hakuohjelma MetaCrawler antoi useita viitteitä Debi Giorista, esim. http://www.jubileebooks.co.uk/jubilee/magazine/authors/debi_gliori/debi… . Myös seuraava internet-osoite kannattaisi katsoa http://www.orchardbooks.co.uk/obmain2.htm .
Useiden kirjastojen sivuille on kerätty linkkejä lasten ja nuorten kirjallisuuteen, esim. Tampereen kaupunginkirjastossa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/21nlink.htm .
Hei
E-kirjakokoelmamme on tällä hetkellä hyvin suppea eikä sitä ole viime aikoina kasvatettu, mutta IPadillakin pitäisi kyllä pystyä meiltä kirjoja lainaamaan. Tämä tapahtuu seuraavasti:
Osoitteessa www.satakirjastot.fi valitaan Tarkennettu haku ja sieltä aineistolajiksi sähköiset kirjat. Sopivan kirjan löydettyäsi paina Lainaa sähköinen kirja -linkkiä. Lainaus tapahtuu antamalla kirjastokortin numero ja salasana, jonka jälkeen kirjan pääsee lataamaan. Tämä vaatii normaalisti Adobe Digital Editions -ohjelman, mutta iPadilla sopiva ohjelma on Bluefire Reader.
Pienenä varauksena täytyy tosin myöntää, että toistaiseksi emme ole tuota iPadilla lainaamista itse testanneet, mutta periaatteessa sen siis pitäisi onnistua.
Tällä hetkellä kirjoja on hyllyssä Lappeenrannassa seuraavasti:
- von Bonsdorf, Bengt et al., Suomen taiteen historia: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Ylämaan kirjasto
- Elovirta & Lukkarinen, Katseen rajat: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Sammonlahden kirjasto.
Myös kirjoja Ars: Suomen taide on hyllyssä useissa kirjastoissa.
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
Mitä hitaammin ohjelma ja laitteisto polttaa uuden levyn, sitä vähemmän siinä on todennäköisesti ns. lukuvirheitä. Musiikkilevyillä asialla ei ole suurempaa merkitystä, mutta datalevyjä poltettaessa pienikin luku- tai polttovirhe voi johtaa siihen, ettei ohjelma tms. toimi ollenkaan.
Alhaisemmat polttonopeudet myös säästävät laitteistoa, jota huippunopeudella käyttäminen kuluttaa. Eli jos polton kanssa ei ole kiire, on aina suositeltavaa käyttää huippunopeutta alhaisempaa nopeutta. Hiljaa hyvä tulee.
Heikki Poroila
