Voisikohan etsimäsi kirja olla Leea Virtasen Varastettu isoäiti, joka ei tosin ole romaani, vaan tietokirja, joka sisältää kansantarinoita ja urbaanilegendoja, joista yksi juurikin on etsimäsi kaltainen: perheen mummo kuolee matkan aikana ja loppumatkan ajaksi hänet laitetaan auton katolle suksiboksiin? Myös Marko Tapion teoksessa Mummokulta nuoriso kuljettaa auton katolla mattokäärössä äkillisesti kuollutta mummoa, mutta auto päätyykin varkaiden käsiin. Kirja on jo vuodelta 1969
Kineettisen eli liike-energian periaatteista ja mittaamisesta löytyy tietoa esim. alla olevilta koulujen fysiikan verkko-opetussivuilta ja Wikipediasta:
https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/9-luokka/5lejmt/1ljp
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi2/sailyminen/liikeenergia/index.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia
Kirkes-kirjastot tarjoavat asiakkailleen luettavaksi kotimaisia aikakauslehtiä, joita voi lukea eMagz-palvelussa. Palvelun käyttöön tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
https://kirkes.emagz.fi/ext/login/kirkes
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
https://emagz.fi/
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
…
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden käytössä VHS-DVD-digitointilaite, mutta sillä ei ole mahdollista editoida videoita. Alla on linkkejä joihinkin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat mm. videoiden editointia:
https://www.digiaura.fi/
https://www.fonecta.fi/haku/videon+editointi+turku
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin kirja Maailmojen loput : kirjoituksia romaanitaiteesta on kirja romaanien lopuista. Se sisältää mm. 30 pienoisesseetä. Esseen alusta voi lukea romaanin lopetuksen:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510428610&…
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348073__Smaailmojen%20lo…
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Попрыгунья (Poprygun’ja, 1892). Novellista on useita suomennoksia. Suomennoksissa novelli on saanut nimekseen sekä Huimapää että Hepsakka.
Kirjallisuuden tutkijoiden mukaan Tšehov sai aiheen novelliin hyvän ystävänsä Isaak Levitanin suhteesta Sofia Kuvshinnikovaan – tosin kirjailija itse kiisti tämän.
Reino Silvannon suomennos Huimapää vuodelta 1911 sisältyy teokseen Venäläistä rakkautta.
Matti Lehmosen suomennos, joka niin ikään on nimeltään Huimapää, on luettavissa teoksesta Anton Tšehov: Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2 (1945)
V. Levänen suomensi novellin nimeksi…
Voit tarkistaa väritulostusmahdollisuuden Jyväskylän kirjastoyksiköiden sivuilta osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto .
Esimerkiksi pääkirjastossa, Vaajakosken ja Palokan kirjastossa saa väritulosteita.
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (…
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"…
Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu".
Näyttelijä Matti Tuominen työskenteli vuodesta 1975 Helsingin kaupunginteatterissa. Syksyllä 1992 hänet kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin. Siellä hänen ensimmäinen työnsä oli Pastori Jussilainen -näytelmän nimirooli.
Helsingin sanomat 8.3.1992.
Tuominen työskenteli kiinnitysten ohessa myös freelancer-näyttelijänä 1990-luvun alussa. Hän vieraili teattereissa eri puolilla Suomea, teki juontokeikkoja ja telvisiorooleja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Tuominen
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi…
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
