Tässä muutamia historiaan sijoittuvia seikkailutyylisiä kirjoja kokeiltavaksi:
-Adrienne Kress : Löytöretkeilijät-sarja (tähän mennessä suomennettu Kätketty ovi ja Pelottomat pelastajat -osat)
-Michelle Paver : Pronssisoturit ja Muinainen pimeys -sarjat (näissä on myös yliluonnollisia elementtejä)
-Roope Lipasti: Viikinkitrilogia-sarja
Vanhemmista klassikkokirjoista voisivat sopia esimerkiksi Enid Blytonin ja Jules Vernen kirjat sekä Neiti Etsivät, jos jotain niistä ei ole vielä tullut luettua.
Lawrencen Roomalaismysteerit-kirjojakin on enemmän alkuperäiskielellä englanniksi, mutta valitettavasti vain nämä kolme mainitsemaasi on suomennettu.
Toivottavasti näistä löytyisi mielenkiintoinen kirja tai…
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-…
Enclyclopedia mythican mukaan https://pantheon.org/articles/t/typhon.html Typhon oli antiikin tarustossa varhainen hirviö, joka kuvattiin tuhoisaksi hirmumyrskyksi tai tulta syökseväksi jättiläiseksi. Homeroksen tarustossa Typhon on suljettu maan sisälle, Hesiodoksen Theogoniassa esiintyy kaksi hahmoa, Typhon, joka on Typhoeuksen poika, ja mm. Kerberoksen isä. Typhoeus on hirviö, jolla on kymmenen päätä, hirvittävät silmät ja äänet. Typhoeuksen kerrotaan taistelleen Zeuksen kanssa ihmisten herruudesta ja hävinneen. Lopulta mm. Ovidiuksen teoksissa ja Pindaros mainitsevat Zeuksen surmanneen Typhoeuksen. Hänet haudattiin Etna-tulivuoren alle Tartarokseen.
Nietzschen tekstistä löydän viittauksen Tyhpoeukseen…
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Anna-Maija Raittilan Kootut runot -teoksesta sitä ei löytynyt eikä myöskään Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro). Tunnistaisikohan joku lukijamme?
Fyysinen käynti kirjastossa on luotettava tapa varmistaa, että kirjaston asiakasrekisteriin kirjattavat tiedot ovat oikeita. Kun uusi asiakas esittää henkilöllisyystodistuksensa paikan päällä, kirjaston henkilökunta vahvistaa hänen henkilöllisyytensä eli korttia ei voi hankkia toisen henkilötiedoilla.
Sähköpostitse henkilötietojen lähettäminen sisältää tietoturvariskin, eikä siksi ole suotavaa. Vaihtoehto olisi vahva tunnistautuminen verkon kautta esim. pankkitunnuksilla, mutta Helmet-kirjastoissa nykyisin käytettävä kirjastojärjestelmä ei toistaiseksi mahdollista sitä. Tulevaisuutta ajatellen tämä on kuitenkin erittäin hyvä kehittämiskohde.
Jos kirjaston tarjoamien verkkoaineistojen käyttö ei ole mahdollista, on…
Olet aivan oikeassa. Nykypäivän älypuhelimiin on harvoin tarjolla kunnollista ohjekirjaa. Älypuhelimen toiminta perustuu nykyään erilaisiin sovelluksiin, jotka kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.
Älypuhelimen käytöstä on kuitenkin julkaistu kirjoja. Voisin suositella muutamaa suomenkielistä kirjaston kokoelmista löytyvää kirjaa. Kirjan nimeä klikkaamalla pääset selaamaan kirjan saatavuustietoja Kyyti-kirjastossa:
Sanikka, Ulla: "Seniorin älypuhelinopas" (Alma Talent, 2017)
"Android-kirja : älypuhelimen tai tablettitietokoneen käyttäjän opas" (Orage , 2016)
"iPhone-kirja : täydellinen opas" (Orage, 2015)
"Windows Phone kirja" (Orage, 2015)
Hei!
Kysymäsi tv-ohjelma on todennäköisesti "Die Ludolfs". Siinä tosin on neljä veljestä mutta ohjelmat pyörivät heidän autopurkaamonsa toiminnan ja veljesten elämän ympärillä muutenkin. Ohjelman nimellä löydät aineistoa ainakin Wikipediasta ja YouTubesta.
Teologian tohtori Petri Merenlahti käsittelee Teologia.fi-sivustolla psykologista raamatuntutkimusta. Sivulla on myös tietoa aihetta käsittelevistä kirjoista:
https://teologia.fi/2007/03/psykologinen-eksegeesi-huonoa-eksegeesi-2/
Myös Suomen teologisen instituutin sivuilla on dosentti Timo Eskolan luento aiheesta Hermeneutiikka - tulkitsemisen taito, jossa käsitellään mm. Raamatun psykologista tulkintaa:
https://www.sti.fi/luennot/files/te031219.html
Sitruunahappoa voi kyllä käyttää huuhteluaineena, mutta arviot siitä, miten paljon sitä pitää laimentaa, vaihtelevat melko paljon. Keskimäärinen ohje näyttäisi olevan, että jauhemaista sitruunahappoa pitää laittaa noin 100 - 150 g yhteen litraan vettä, ja tislatun veden käyttämisestä on hyötyä. Viitsiväinen voi testata liuoksen pH:n mittausliuskalla, etikalla se on 2 - 3, joten samaan pitäisi pyrkiä myös sitruunahappoliuoksen kanssa.
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Mahdatkohan tarkoittaa aineiston varaamista HelMet-verkkokirjaston kautta? Millä tavoin varaus ei toimi? Jos esimerkiksi saat varausta tehdessäsi ilmoituksen "Proxy error", kannattaa kokeilla varauksen tekoa joko perinteisen aineistohaun kautta tai sitten niin, että kirjaudut ensin omiin tietoihisi ja aloitat varauksen tekemisen vasta sitten. Jos kysymys on jostakin muusta asiasta tai muunlaisesta toimimattomuudesta, sinun kannattaa ottaa yhtettä suoraan omaan kirjastoosi ja kertoa hiukan tarkemin, mistä on kyse.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa.
Voit ladata Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia e-kirjoja suoraan omalle tietokoneellesi Ellibsin e-kirjapalvelusta osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/
Lataamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, PIN-koodin ja Internet-yhteyden. Lisäksi tarvitset koneeseesi tai lukulaitteeseesi Adobe Digital Editions –lukuohjelman, jonka voit ladata täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/
Tekniset vaatimukset:
Windows- tai Mac OS X -käyttöjärjestelmä (ei toimi Linux-ympäristössä)
palomuuriohjelmistot voivat haitata palvelun käyttöä
Ellibsin tukipalvelu: support@ellibs.com
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
HelMet-kirjastoista löytyy kaksi Tommi Honkavaaran teosta
"Myin liian halvalla" ja "Diagnoosi:kuu:runoja".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1923629__S%28honkavaara+to…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827141__S%28honkavaara+to…
Kirjasto ottaa lahjoituksena vastaan tarpeelliseksi katsottua aineistoa. Päätalon kirjoja on luettu paljon, saattaa hyvinkin olla, että kirjaston kappaleet ovat jo kuluneita ja voisimme vaihtaa parempikuntoisia tilalle.
Lahjoituksia voi tuoda Lahden pääkirjaston tietopalveluun.
Mikäli ajattelit lahjoittaa kirjat Orimattilaan, sinun kannattaisi ottaa sinne yhteyttä suoraan.
Yhteystiedot:
Lahdentie 65,
16300 Orimattila
puh 044 781 3568,
sähköposti:
orimattilan.kirjasto(at)
orimattila.fi
Ensimmäiset rahat lyötiin Lyydiassa noin 560 eKr. Aiheeseen voi tutustua lisää esim. Rahapajan sivuilla http://www.suomenrahapaja.fi/fin/about_money/the_history_of_money.
Seuraavista kirjoista voi olla apua lisätiedon hakemisessa: Rahan nousu, maailman rahoitushistoria ; Niall Ferguson : Coins and currency, an historical encyclopedia ; Snodgrass, Mary Ellen : A history of money, From ancient times to the present day ; Davies, Glyn.
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,…
"Majamaa-nimiset paikat ovat voineet saada nimensä paitsi nuotta- ja kalamajoista myös karja tai metsämajoista. Kankaanpäässä on Majamaan talo ollut Majalahden torppana, toinen samanniminen on lohkottu Majamäestä. Talon- ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen, joskin nimeä esiintyy jonkin verran muuallakin. Esim. Thomas Majama 1794 Suodenniemi, Henric Majama 1824 Hämeenkyrö, Thomas Majamaa 1850 Alavus. Satakuntalainen on myös Majanmaa (53), esim. Matts Majanmaa 1794 Ikaalinen, Israel Majanmaa 1824 Parkano."
Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 528.
Club One -kanta-asiakasohjelma aloitti toimintansa 7.5.2007 osoitteesta http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/matkailuretkeily/tallinkin-ja-sil… löytyvän Aamuset-sivuston jutun mukaan.
Teosta ei ole Hämeenlinnan seudun yleisissä kirjastoissa, joten voit kaukolainata sen hintaan kahdeksan euroa. Näin saat sen sieltä mistä se saadaan sinulle nopeiten tilattua. Näen että teosta on tällä hetkellä ainakin neljän maakuntakirjaston kokoelmissa. Kaukolainatilauksen voi tehdä suoraan lomakkeelle Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastossa(https://vanamo.verkkokirjasto.fi). Klikkaa etusivulta A-Ö-listaa, sitten K-kirjaimen kohdalta "kaukolainatilaukset", ja vielä siitä "Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston asiakkaille". Täytä lomake ja klikkaa "Tilaa". Tilauksen voi myös laittaa sähköpostilla kaukopalvelu@hameenlinna.fi. Teoksen voi mahdollisesti saada myös ehdottamalla sen hankintaa kirjaston kokoelmiin (…
