Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla…
Tieteen termipankista löytyy dystopian määritelmä, luonnehdintaa ja esimerkkejä:
http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dystopia
Saija Isomaa ja Toni Lahtinen ovat toimittaneet laajan artikkelisarjan kotimaisesta nykydystopiasta, joka on luettavissa myös verkossa. Sen kautta löytyy myös tarvittaessa lisää lähteitä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143750/Joutsen_Dystopia_2017.pdf?sequence=2
Tampereen yliopiston dystopiaprojekti on koonnut listan suomalaisesta dystopiakirjallisuudesta:
http://www.uta.fi/ltl/dystopiaprojekti/suomalaisetdystopiat.html
Projektiin liittyvästä blogista löytyy myös paljon tietoa:
http://blogs.uta.fi/dystopia/
Kirjavinkit-sivustolta löytyy laaja valikoima arvioituja…
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Finnan -hakupalvelusta löytyy yksi kuva vuodelta 1975. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Inarin+matkailuhotelli&type=AllFields&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Seppo J. Partasen sivuilta löytyy myös yksi kuva, tosin vuodelta 1956. http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37Inarin kunnankirjaston kokoelmista löytyy muutamia kirjoja, joissa voisi olla kaipaamiasi kuvia. https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=Inarin+matkailuhotelli&op=and&idx=kw&q=&op=and&idx=kw&q=&do=Haku&limit-yr=&limit=&limit=&multibranchlimit=&sort_by=pubdate_dsc&limit=&limit=&limit=&limit=Lähihistoriamme näyttää olevan…
Tarkoitat varmaankin kappaletta The final countdown. Sen on levyttänyt moni suomalainen yhtye, mutta sooloartistina Robin taitaa olla ainoa. Löydät eri esittäjien versioita, kun kirjoitat verkkokirjaston hakuriville "final countdown" ja valitset aineistotyyppi-valikosta Äänite. Tässä suora linkki Lastu-kirjastojen hakutulokseen: https://lastu.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=final+countdown+&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22 .
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-…
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina.…
Ylikypsissä hedelmissä on käymisprosessissa syntynyttä alkoholia. Juuri syötynä se voi näkyä esim. liikkuvan poliisin käyttämässä seulonta-alkometrissa. Tosin sen vaikutus mittarilukemaan on pieni. Alla linkki uutiseen sanomalehti Kalevassa (2.9.2009):
https://www.kaleva.fi/hedelma-voi-varahdyttaa-alkometrin/2405889
Kyseessä voisi olla Pirjo-valssi, jonka Henry Theel on esittänyt https://www.youtube.com/watch?v=KKJe6CiHNHs
Saarnio, Yrjö, säveltäjä ; Ranta, Reino, sanoittaja https://www.finna.fi/Record/fikka.4547712#componentparts
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Kaikkia kysymiäsi vuosia kattavaa tilastoa en onnistunut löytämään, mutta Tilastokeskukselta löytyy tilasto "Käytettävissä olevat rahatulot henkilön iän ja sukupuolen mukaan, 1995-2019":
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt__henkil…
Muita tilastoja palkoista ja työvoimakustannuksista: https://www.stat.fi/til/pal.html
Veronmaksajien keskusliiton sivuilta lötyy erittely siitä, mitä eri veroja ja maksuja palkoista vähennetään ja paljonko ne tekevät, kun bruttopalkka on 2 000, 3 500 tai 6 000 euroa: https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/palkkakuitti/#f10d9726.
Betonivalun valmistelu on aloitettu vuonna 1996, mutta työ keskeytettiin ennen kuin se pääsi edes kunnolla alkamaan. Päätöksen teki Ruotsin hallitus ja sitä perusteltiin sillä, ettei onnettomuuden tutkijalautakunta ollut saanut työtään valmiiksi.
Asiasta on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat 20.6.1996 (artikkeli avautuu kokonaan vain tilaajille)
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003540371.html
Kyseistä kirjaa ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi.
http://finna.fi
Kirja on huonosti saatavilla, mutta sen voi myös yrittää ostaa: http://www.booky.fi/kirja/tasca_bob/you_will_be_satisfied/9780887308598
Tiede-lehden vanhoja numeroita säilytetään Tikkurilan kirjastossa 10 vuotta, joten numero 8/2005 on sieltä saatavilla. Sen voi varata normaalisti http://www.helmet.fi -stä.
Esite pdf-muodossa löytyy Helmetin sivuilta tällaista reittiä: mene Helmetin englanninkielisille sivuille, Finnish language cafés and discussion groups -linkin alareunasta löytyy teksti Find a group here: schedules in English and in Finnish. English- ja Finnish-sanat ovat linkkejä luetteloon:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B42A594EC-A87E-4867-8F8E-5854D89…
Suurin osa keväällä ilmestyvistä kirjoista tilataan kirjastoihin jo edellisenä syksynä. Kustantajaluetteloissa kustantajat ilmoittavat teosten oletetun ilmestymisajankohdan. Aina nämä eivät kuitenkaan pidä aivan paikkaansa. Luettelot kun pitää tehdä jo hyvissä ajoin ennen kirjojen valmistumista.
Kirjat saapuvat kirjastoihin pian niiden ilmestyttyä. Sen jälkeen ei mene enää kauan kun kirjat lähtevät lukijoille. Kirjastojen hankintaosastoilla huolehditaan siitä, että suosituimmat kirjat pääsevät nopeimmin käsittelyyn.
Helmet-kirjastoissa kirjoja voi varata jo etukäteen ennen niiden ilmestymistä heti kun teosten kuvailutiedot on saatu vietyä rekisteriin.
Suomen Virallisen lehden (myös nimellä Suomen Wirallinen lehti ja Virallinen lehti) 31.12.1920 asti digitoidut lehdet ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen esitysjärjestelmässä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322/data). Tämän jälkeen ilmestyneet lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisätietoa vapaakappalekirjastoista löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvausjao….
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,…
Valitettavasti kumpaakaan kysyjän etsimää laulua ei ole toistaiseksi julkaistu nuottina. Kappaleen Takataan roos alkuperäisversio Yakety Yak (Jerry Leiber & Mike Stoller) löytyy kyllä monista nuottikokoelmista (esim. HelMetissä The best of 1958, The Fifties, part four ja Leiber & Stoller songbook), mutta tätä Hectorin sanoitusta ei.
Heikki Poroila
