Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin:
Häll' oli silmät, kun mun otti hän.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti:
[---] valitsihan hän avosilmin minut.
Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin:
[---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.
William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82)
William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)
Saksalaiselta Ulrich Schafferilta on suomennettu 12 runoteosta vuosina 1988 - 1995. Tiedot suomennetuista teoksista löytyvät Kansallisbibliografia Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastot myyvät kirjoja kokoelmistaan vain poistomyyntien yhteydessä. Schafferin teoksia on useissa Suomen kirjastoissa, joten voitte tilata niitä kaukolainaan omaan lähikirjastoonne sitten kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
Mikäli haluatte ostaa kirjat omaksi, kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Varsinkin nettiantikvariaateissa asiointi on helppoa.
Mikko Himangan artikkeli Kirkkomusiikki -lehden numerosta 7 vuodelta 1996 on tarkistettu. Valitettavasti artikkelissa ei kerrota, mistä venäläisestä sävelmästä voisi olla kyse.
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen…
Muistamasi elokuva voisi olla Eric Toledanon ja Olivier Nakachen ohjaama ranskalainen elokuva Samba. Elokuvassa senegalilaistaustainen maahanmuuttaja Samba ihastuu Aliceen, hermoromahduksen saaneeseen ranskalaiseen liikenaiseen. Elokuva on kylläkin uudempi, vuodelta 2014. Alla linkki elokuvan esittelyyn Elokuvauutiset-sivustolla:
https://www.elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/6288-samba…
Teologian tohtori Petri Merenlahti käsittelee Teologia.fi-sivustolla psykologista raamatuntutkimusta. Sivulla on myös tietoa aihetta käsittelevistä kirjoista:
https://teologia.fi/2007/03/psykologinen-eksegeesi-huonoa-eksegeesi-2/
Myös Suomen teologisen instituutin sivuilla on dosentti Timo Eskolan luento aiheesta Hermeneutiikka - tulkitsemisen taito, jossa käsitellään mm. Raamatun psykologista tulkintaa:
https://www.sti.fi/luennot/files/te031219.html
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Härskarens fåglar on nro 3 ja Den falska världen on nro 6 sarjasta Linda och Valentins äventyr, painettu v. 1976 ja 1977. Tekijä on Pierre Christin ja sarjakuvaalbumit ovat käännetty ranskankielisistä alkuteoksista. Molemmat ovat 1. painoksia. Lisätietoja kirjoista löytyy osoitteesta http://libris.kb.se/ joka on Ruotsin kansallisbibliografia. Sieltä voidaan hakea Ruotsissa ilmestyneitä teoksia.
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Otatko yhteyttä suoraan Mustasaaren kirjastoon, niin asia selviää. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.fredrikabiblioteken.fi/fi/library-page/mustasaaren-p%C3%A4%…
Jos pidät Risto Rasasta ja Mirkka Rekolasta, saattaisit ehkä pitää ainakin näiden runoilijoiden tuotannosta: Eila Kivikk'aho, Sirkka Selja, Jyrki Pellinen, Kirsi Kunnas (aikuisten runot) ja Tua Forsström.
Nuoremman polven runoilijoista myös Olli Heikkosen teokset 'Jakutian aurinko' ja 'Jäätikön ääri', sekä Sanna Karlströmin minimalistinen 'Saatesanat' -runoteos, sekä Olli-Pekka Tennilän Runeberg-palkittu 'Yksinkeltainen on kaksinkeltaista' saattaisivat myös olla sellaisia joista pidät!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Jos kirjaa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä lomakkeella, puhelimitse, sähköpostitse tai missä tahansa Kuopion kirjaston toimipisteessä. Alla lisää tietoa ja linkki lomakkeeseen:
https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=450140277&_k=8e9L9VbUNMydWE…
Kannattaa olla yhteydessä Helsingissä toimivaan Tietokonemuseoon info@tietokonemuseo.net . http://www.tietokonemuseo.net/vanhat-pelit-ja-ohjelmat-3/. Näillä sivuilla myös luettelo peleistä ja ohjelmista.
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Commodore -pelejä eikä ilmaisohjelmia. Jos haluat katsoa, mitä kirjallisuutta on aiheesta, yleisten kirjaston kirjat löytyvät http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Kansalliskirjaston kokoelmista löytyi seuraava: Tietokonepelit, tietokoneohjelmat, sisältää C-kasetteja, levykkeitä, kirjasia. https://finna.fi/Record/fennica.1085884
Juho Kuorikosken kirjassa Sinivalkoinen pelikirja : Suomen pelialan kronikka 1984-2014 on artikkeli Suo, kuokka ja Commodore 64 : harrastajakoodarit julkaisevat ensimmäiset…
Teosta on lukijoiden saatavilla yleisissä kirjastoissa ympäri Suomen. Vinkkejä omakustannekirjan markkinointiin löytyy esim. täältä: https://www.bod.fi/fingerprint/fi/spotlight/monipuoliset-markkinointitempaukset-myyvat-kirjaa/ Ja nythän tieto kirjasta saavuttaa ainakin tämän vastauksen lukijat!
Saman tyyppistä tematiikkaa kuin on Laura Gustafssonin Korpisoturi-romaanissa käsittelevät seuraavat teokset.
Marianne Hessérus: Paljain jaloin (2004)
Erlend Loe: Doppler (2005)
Oleg Kuvajaev: Pakenemisen säännöt (1984)
Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat (1998)
Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen (1998)
Henrika Ringbom: Maarit Sarasteen kaipuu (1999)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi (1975)
Kirjasammosta löydät helposti teoksista hyvät kuvaukset kirjoittamalla hakulaatikkoon teoksen nimen.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Voisit lähettää runosi Betalukijapalveluun.
Sieltä saat asiantuntevaa palautetta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirj…
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
