Ota yhteys aluksi vaikkapa aikidoliittoon ja iaidoliittoon, joista varmasti saat lisätiedot alueesi harjoittelusta. Aikido on moderni budolaji, jossa kilpailun ja kamppailun ajatellaan tapahtuvan itsen kanssa. Aikidoseuroissa harjoitellaan aikidoa sekä sen aseettomien että aseellisten (puumiekka, puukeppi) harjoitusmuotojen avulla. Ks. Suomen Aikidoliiton yhteystiedot https://www.aikidoliitto.fi/yhteystiedot
Iaidossa harjoitellaan miekanvedon liikesarjoja harjoitusmiekalla. Edistyneemmät harjoittelijat voivat käyttää myös terävää miekkaa harjoitellessaan.
Suomen Iaidoliiton kotisivut yhteystietoineen ks. http://iaido.fi/
Kirjasta Pieni runoaitta 3; Runoaitta, toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto löytyy Martti Korpilahden runo Pienen varsan laulu, jossa varsan nimi on Lento. Runo alkaa Tuo meidän nuori ”Lento
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20aarreait…
Tekijänoikeuslain pykälä 21 sallii julkaistun teoksen esittämisen julkisesti opetuksen yhteydessä. Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkin rajataan tämän oikeuden ulkopuolelle näytelmä- ja elokuvateokset. Niitä ei siis saa opetuksenkaan yhteydessä esittää ilman lupaa.
Ratkaiseva ja vaikea kysymys on, mitkä kaikki DVD-muodossa julkaistavat sisällöt ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia. Varsinaiset näytelmäelokuvat kuuluvat tähän ryhmään kiistatta, samoin puhtaat dokumenttielokuvat. Näitten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko sekalaista audiovisuaalista aineistoa, josta on vaikea sanoa sitä taikka tätä.
Käsite "tieto-DVD" ei toisin sanoen kerro vielä paljoakaan siitä, onko kyseessä lupaa edellyttävä sisältö vai ei.…
Laajasalon nuorisotalosta kerrottiin, että tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty. Kurssi järjestetään kuitenkin todennäköisesti Laajasalon kirjastossa. Kurssi on tarkoitettu n. 9-13-vuotiaille.
Kurssiaika tarkentuu lähiviikkoina. Voit ottaa yhteyttä Laajasalon nuorisotaloon: laajasalon.nuorisotalo@hel.fi
Etsimänne teos on ilmeisesti Heikki Junnilan kirjoittama ja Perhonjokilaakson kuntien vuonna 1987 julkaisema teos Perhonjokilaakson historia : Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historia 1860-luvulta 1980-luvulle.
Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja tällä hetkellä se on saatavilla Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa. Teoksen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Perhonjokilaakson historia on lainattavissa myös Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmista, Museoviraston kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Teoksen saatavuus em. kirjastoista on helposti tarkistettavissa esimerkiksi Finna.fi-palvelun avulla.
https://www.finna.fi/
Kiitos hauskasta huomiosta: ehkäpä tosiaan nallekarhut ja muut pehmoeläimet ovat hyvin edustettuina kirjastojen nettisivuilla. Tapahtumista tiedottaminen vaatii aina jotain mukavaa kuvitusta, ja sellaisen löytäminen on oma työnsä. Jos ei halua käyttää netin kuvapankkien valmiita kuvia, toinen vaihtoehto on itse ottaa tilanteeseen sopiva kuva. Tiedottaja on meilläkin muutaman kerran lavastanut kirjaston pehmot kirjaa lukemaan tai elokuvaa katsomaan. Lisäksi monissa kirjastoissa huomioidaan kansainvälinen nallepäivä erilaisin tapahtumin, tämäkin voi vaikuttaa kuvitukseen. Karhu saattaa myös olla lastenkirjojen suosituimpia eläinhahmoja.Tuntemissamme kirjastoissa ei kuitenkaan ole karhua virallisena…
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla…
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita…
Tällaisissa tapauksissa kyse on todennäköisesti maneerista, joita eri ihmisillä on erilaisia. Maneeri tarkoittaa siis kaavamaista käyttäytymistapaa, joka toistuu usein. Usein henkilö ei aina edes huomaa toistavansa tiettyä maneeria.
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/tunnistatko-itsesi-nama-ovat-yleisimmat-maneerit-esiintyessa/137502
https://fi.wiktionary.org/wiki/maneeri
Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-…
Seinäjoki ja Kauhajoki kuuluvat tosiaan molemmat Eepos-kirjastoihin eli uutta korttia ei tarvitse hankkia. Ilmoita kuitenkin uudet yhteystietosi meille joko kirjastossa käydessäsi tai Eepos-verkkokirjaston kautta https://eepos.finna.fi/. Emme saa uusia osoitetietoja suoraan väestörekisteristä. Tervetuloa Seinäjoen kirjaston asiakkaaksi!
Hei
Tässä suora lainaus Laitilan kylien varhaisvaiheet-sivustolta: "Sakari Hinnerin mukaan Nästi tarkoittaisi helppokulkuista maastoa." https://lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/nasti.htm
Suomen murteiden sanakirja on vielä keskeneräinen ja kattaa aakkosvälin a–kurvottaa, joten sieltä ei valitettavasti vastausta voinut löytää. Kyseisen sanakirjan toimitukseen voi kuitenkin lähettää murteita koskevia kysymyksiä, josko he tietäisivät tarkemmin sanan merkityksestä ja sen historiasta. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu.
Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa.
Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa…
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin.…
Harmaakarhuihin viitattiin aikoinaan adjektiivilla grisley. Sana voidaan tulkita kahdella tavalla. Nykyinen grizzly viittaa verbiin grizzle sen merkityksessä harmaantua. Harmaakarhun turkki on enimmäkseen ruskea, mutta varsinkin niskassa ja selässä on myös vaaleaa karvaa. Se näyttää ikään kuin osittain harmaantuneelta.
Toisen tulkinnan mukaan sana oli oikeastaan grisly eli kauhistuttava tai pelkoa herättävä. Tätä tulkintaa tukisi myös harmaakarhun tieteellinen nimi Ursus arctis horribilis, jolla viitattiin nimenomaan karhun luonteeseen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Grizzly_bear
https://www.nwf.org/Educational-Resources/Wildlife-Guide/Mammals/Grizzl…
https://en.wiktionary…
Mieltymyskysymyksiin on hyvin vaikea vastata. Paljon puhutaan kansanluonteesta tai historiasta, mutta sellaisia asioita ei voi todistaa tai tutkia kovinkaan objektiivisesti. Ehkä siihen vaikuttaa sellainenkin asia, että suomalaiset metalliyhtyeet ovat menestyneet maailmalla ja sellainen innostaa aina myös muita yrittäjiä. Seuraavissa artikkeleissa tutkitaan hevimusiikkia Suomessa:
https://www.aka.fi/tietysti/kulttuuri-ja-yhteiskunta/nyt-pinnalla1/hevi…
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Metallimusiikki
Aiheesta löytyvä kirja:
Mikael Huhtamäki, Scream for me Finland! –Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa
Hevimetallimusiikin suosiota maailmalla voi tutkia esimerkiksi listauksesta maista, joissa on eniten…
