Tässä joitakin teoksia, joista saattaisi löytyä sopivaa luettavaa lukupiirillenne.
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
John Williams: Stoner (2015)
Per Petterson: Hevosvarkaat (2009)
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (2015)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (2015)
Jhumpa Lahiri: Kaima (2005)
Toni Morrison: Sinisimmät silmät (1994)
Jeffrey Archer: Kane ja Abel (2014)
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (2015)
Kate Atkinsonin, Katherine Pancolin, Hannu Väisäsen, Ulla-Lena Lundbergin ja Tommi Kinnusen tuotannosta löytyisi varmaankin sopivaa luettavaa.
Kaikista teoksista löydätte kuvauksen Kirjasammosta tai Helmet-palvelusta hakemalla kirjan nimellä…
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voi saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Toiminto ei ole valittavissa Helmetin omissa tiedoissa, vaan tekstiviestipalvelu tilataan itse matkapuhelimesta. Tekstiviestip on maksullinen ja se on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseen löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmettekstivies…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Saimme vastauksen UKK-instituutista:
”Polven nivelrikossa lihasvoiman säilyttäminen/lisääminen on toimintakyvyn säilyttämiseksi tärkeää. Siihen ei auta muu kuin liikunta. Mitään ehdottomasti kiellettyä lajia ei ole, mutta joissain lajeissa vammautumisriski on suurempi (voimakasta vääntöä tai tärähdyksiä sisältävät). Monet lajit soveltuvat sellaisenaan, kuten jo mainittujen pyöräilyn, uinnin ja vesijuoksun lisäksi kävely, sauvakävely, murtomaahiihto (etenk. perinteinen) ja pilates. Mikäli harjoitukset on hyvin valittu ja annosteltu, ja suoritustekniikka on oikea, myös kuntosali, tanssi, kuntovoimistelu, jooga, kahvakuulaharjoittelu ym. ovat hyödyllisiä. Tärkeää on löytää liikuntamuoto, joka ei kipeytä niveliä ja josta tykkää – vain…
Raumalaisen "Hakkri Iiro" sanontaa on jo haettu useasta lähteestä, mutta vielä se kannattaisi lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitteeseen https://www.finlit.fi/
Kyseessä saattaa olla myös ns. sanoi-sananparsi, josta kerrotaan Leea Virtasen kirjassa "Suomalainen kansanperinne (1999, 226-227).
1970-luvun alussa Olympialaiturista Tukholman Skeppsbroniin liikennöi useita aluksia. Loistokkain niistä lienee ollut vuoden 1971 loppuun saakka Tukholman-reitillä palvellut Ilmatar (reitillä viimeisen kerran 3.12.1971). Vuonna 1964 rakennettu alus oli vanhaan tapaan jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Ilmatarta iäkkäämpiä reitillä vielä 70-luvun alussa käytössä olleita aluksia olivat Birger Jarl (rakennettu 1953, reitillä viimeisen kerran 16.9.1971) ja Svea Jarl (rakennettu 1961, reitillä viimeisen kerran 25.2.1972). Olisikohan kysymyksessä muisteltu laiva jompikumpi näistä kahdesta jälkimmäisestä?
Kun ympärivuotinen liikenne Tukholmaan aloitettiin vuonna 1972, uudistui myös laivakalusto. Reitillä aloittivat…
Helsingin sanomien uutisen (17.10.1951) uutisen mukaan Niilo Partasen voittorunon nimi oli Veljesliekki, Toivo Lyyn toiseksi tullut runo oli nimeltään Olympiahymni, samoin kolmanneksi tulleen Heikki Asunnan runon. Niilo Partasen runo löytyy tuosta samasta lehtiuutisesta. Hänen runojaan löytyy omakustanteesta Kotoisia lauluja, joka löytyy Kuopion varastokirjastosta sekä useammasta yliopistokirjastosta (Kansalliskirjasto, Kaisa-talon kirjasto, Turun, Jyväskylän, Oulun yliopistokirjastot.) Tämän teoksen sisällysluetteloa en löytänyt, joten en voi varmasti sanoa, onko runo siellä. Voisi kuvitella, että on.
Toivo Lyyn hymniteksti on julkaistu teoksissa XV Olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY 1955…
Etsitty kirja voisi olla Faith Jaquesin Nukkekodin Nelli (Otava, 1981). Nelli on palvelustyttönä nukkekodissa, jossa asuu puunukkeperhe. Hän saa tarpeekseen raatamisesta ja päättää lähteä etsimään itselleen omaa kotia. Hän kapuaa nukketalosta lastenhuoneeseen, sieltä porrastasanteelle ja edelleen eteiseen. Yövyttyään kissankorissa hän tutustuu nallekarhu Elmeriin, joka tarjoutuu auttamaan. Yhdessä Nelli ja Elmeri kiertävät taloa ja koettavat löytää paikkaa, johon Nelli voisi asettua, mutta mikään karhun ehdotuksista ei Nelliä miellytä: takin tasku, kirjahylly, nojatuolin alusta, astiakaappi. Lopulta karhu keksii ehdottaa vanhaa kasvihuonetta pihan perällä. Sieltä löytyy laatikko, joka sopii mainiosti kodiksi Nellille. Elmeri tuo…
Jaana Lapon ja Maria Munsterhjelm-Lingon Pupu Punninen -kirjoja ilmestyi kolme: Missä olet, Pupu Punninen (1989), Kenen kirje, Pupu Punninen (1990) ja Pupu Punninen maalaistalossa (1991).
Oman kirjastoalueesi kirjastoissa etsimisiä kirjoja ei ole, mutta ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Mikäli haluat hankkia kirjat itsellesi, sinun kannattaa etsiä niitä nettiantikvariaateista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä on luultavasti Tommy Tabermannin runoteos Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen. Kirjan on julkaissut Gummerus vuonna 2003. Kuvat on tehnyt taidegraafikko Mirka Johansson. Runokokoelma löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611936. Jos kirjan haluaa ostaa itselleen kannattaa kysellä antikvariaateista.
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim
Lehdessä Länsi-Suomi tiistai 29.8.1944 s.2.: "Muistokiven paljastus Rauman hautausmaalla viime sunnuntaina. Rauman Sos.dem. Työv.yhd. on hankkinut v. 1918 tapausten yhteydessä surmansa saaneiden haudalle muistokiven, jonka paljastustilaisuus pidettiin viime sunnuntaina. Yleisöä tilaisuudessa oli n. kolmisensataa henkilöä. ---" Tilaisuus pidettiin siis sunnuntaina 27.8.1944
Kaarlo Reunasen veistämän muistomerkin viereen liitettiin nimipaasi, joka paljastettiin syyskuussa 1972 ja jossa on 147 sisällissodassa ja vankileireillä menehtyneen raumalaisen nimet. (Heino, Ulla: Rauma: Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, 2002, s.274)
Pääsiäisen päivämäärät löytyvät Yliopiston almanakoista, joita pystyy lukemaan Almanakkatoimiston sivulla, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Ilmajoki-lehden vanhempia numeroita löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna aikaväliltä 17.12.1929-30.12.2015 ja lisäksi paperilehtiä etävarastosta v. 1983-2006. Miktofilmattuja lehtiä voi lukea erityisillä lukulaitteilla pääkirjastossa, Nurmon kirjastossa ja Peräseinäjoen kirjastossa. Tarkempia tietoja löytyy kirjaston kotisivulta. /kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/mikrofilmattu-aineisto/
Antiikki ja Design -lehden blogista Pkkuhahmojen maailma löytyy Falco-nimisen yrityksen nukentekijöiden signeerausten joukosta AA, https://antiikkidesign.fi/blogit/pikkuhahmojen-maailma. Kirjoittaja Katja Weiland-Särmälä on tutkinut Falcon syntyä, https://antiikkidesign.fi/blogit/naiskuvia ja hän mainitsee, että tietoa ei oikein löydy keramiikkakirjoistakaan. Häneltä voisi yrittää tiedustella Antiikki&Design -lehden toimituksen toimituksen kautta, onko hänellä antaa lisävinkkejä, https://antiikkidesign.fi/yhteystiedot .
Löysin kuvia Arabian norppafiguureista ja muutamista muistakin, mutta niissä ei ollut merkintää AA. Taiteen, taidelasin tai keramiikan tietoja kannattaa kysyä liikkeistä,…
Hei,
Kyseessä on tämä kirja.
Olipa kerran
Niukkanen, Laila ; Grimm, Jacob ; Grimm, Wilhelm ; Perrault, Charles
Kirjalito 1977.
Ulkoasu
[89] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Kansialanimeke: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Julkaisija Östersundom : Kirjalito 1977.
suomeksi kertonut Laila Niukkanen
ISBN 951-28-0009-8 sidottu
Kirjaa kannattaa etsiä vaikkapa divareista tai nettikauppapaikoista. Tosin sinne on tallennettu tietoja vaihtelevasti ja Olipa kerran -nimellä voi tulla turhan monta osumaa. Varmaan löytyy paremmin jos lisää tuon kannessa esiintyvän alanimekkeen: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä…
Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti."
Helsingin Sanomat 31.10.1987
https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammattikorkeakouluissa ole kirjastoalan YAMK-opintoja tarjolla. Turun amk on tainnut olla viime vuosina ainoa oppilaitos, jossa kyseisiä opintoja on voinut opiskella. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa seurailla oppilaitosten sivuja.
Voit toki suorittaa esim. liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mutta kirjastoalan työpaikoissa usein vaaditaan 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Ne voi suorittaa esim. Tampereen yliopistossa.
