Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa.
Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain).
http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925
http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
Päähenkilöt kuulostavat kovasti Joe R. Lansdalen luomalta kaksikolta Hap Collins ja Leonard Pine. Heidän tutkimistaan jutuista kadonneita lapsia löytyy sarjamurhaajan jäljiltä kuolleina kirjassa Mucho Mojo (Book Studio, 1998).
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana.…
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista…
Monien elokuvien ääniraita on mahdollista valita useista eri kielistä. Helmet-haussa kannattaa mennä tarkennetun haun sivulle, kirjoittaa hakuruutuun "ääniraita ranska", valita aineistoksi DVD-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi ranska:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…
Tässä hakutulos Helmet-kirjastojen kokoelmiin lastenelokuvista, joissa on yhtenä ääniraitana ranskan kieli:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28%C3%A4%C3%A4niraita%20r…
Elokuvia on tässä joukossa monenlaisia ja monenikäisille. Hakua voi halutessaan rajata vielä sivun vasemman reunasta esim. genren tai paikan mukaan. Kun valitsee paikaksi Ranskan, saa pääosin ranskalaisia elokuvia, vaikkapa…
Kalevala on inspiroinut monia säveltäjiä ja muusikkoja. Esimerkiksi Lyra All Stars on tehnyt Kalevalan tarinoihin pohjautuvan levyn.
Aiheeseen liittyviä tallenteita löytyy hakemalla verkkokirjastosta Kalevalalla ja rajaamalla haun cd-levyihin.
Rauni Mollbergin ohjaamasta Tuntematon sotilas -elokuvasta (1985) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista. Kyseinen DVD näyttää kuuluvan myös oman lähikirjastonne kokoelmiin ja on siis lainattavissa kotiin katsottavaksi.
Tarkempia lainaukseen liittyviä tietoja saatte omasta lähikirjastostanne.
https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tuntematon+sotilas%22…
https://finna.fi/
"Mikä täällä haisee? - Minä!" on Kummeli-elokuvasta Kultakuume. Tuomas Marjamäen Kummeli : erittäin hyvin sanottu -kirjan TV-jaksojen sketsilistauksista en siitä löytänyt mainintaa.
Kummeli - Kultakuume - Täähän on BX:n tuulilasi - YouTube
Graduaiheesi vaikuttaa aiheelta, josta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES olisi voinut tehdä tutkimuksen. Tutustu STAKESin julkaisuihin heidän nettisivuillaan: http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/index.htm
Yliopistojen tiedekuntien laitosten kotisivuilla on yleensä luetteloita tehdyistä ja tekeillä olevista graduista.
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan Veneily CD: merikarttasarja E:Selkämeri v. 2006; tällä hetkellä meiltä löytyy CD Merikartta E vuodelta 2001. Mikäli asialla on kiire, v. 2006 karttasarjaa voi koettaa kaukolainata. Sitä näyttäisi olevan Kokkolan kaupunginkirjastossa. Mikäli haluat kaukolainata, asia hoituu oman lähikirjastosi kautta.
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
Tässä joitakin teoksia, joista voisi olla sinulle apua:
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927-1968 (WSOY 1988)
Sinisen junan ikkunasta : matkakuvia Euroopasta (SKS 1992) Kirjassa on kuvauksia junamatkailusta vuosilta 1900-1940 ja luettelo vanhasta suomalaisesta matkakirjallisuudesta.
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus 1996)
Bagh, Peter von: Junassa (WSOY 2011) Fiktiiviisiä junamatkoja elokuvassa.
Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Ainakin 0 100 100 -palvelusta saa yritysten ja yksityishenkilöiden puhelinnumeroita, fax-numeroita ja osoitteita Suomen lisäksi monista muistakin maista, mm. Ranskasta.
Alla lisää tietoa:
http://www.0100100.fi/0100100/kaikki-palvelut/
Kun teet varausta tulee valintalaatikko, josta voit valita noutopisteen eli tässä tapauksessa noutopisteeksi Kouvolan pääkirjasto. Kävin katsomassa tietojasi mutta en löytänyt yhtään tekemääsi varausta kirjastojärjestelmästä.
Pikaisella nettihaulla löytyivät seuraavat vinkkisivut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_M%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Vares
Vaski kirjastoista löytyy painavampaa aineistoa kirjoina.
Käytä silloin tarkennettua hakua, merkkaa Reijo Mäki aiheeksi ja rajaa kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.…
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet…
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
