Martti Turusen sävellys "Meren aalloilla" löytyy useammasta nuottikokoelmasta. OUTI-kirjastojen kokoelmista löytvät julkaisut Tuulta purjeissa: merimieslauluja: lauluja Kotkan merimieslaulufestivaaleilta vuosina 1980 - 1987 (Kotkan meripäivät 1988) ja 113 kitaralaulua (Fazer 1978). Molemmissa julkaisuissa on kappaleen sanat, melodia ja sointumerkit. Kirjassa Karhun sävel: porilaisia laulajia ja lauluntekijöitä (Muusa 1996) on sävellyksestä myös kosketinsoitinsovitus. Kirjaa löytyy muilta kirjastoalueilta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Pitkäikäisin nisäkäs on nykytiedon mukaan grönlanninvalas (Balaena mysticetus), joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Lähteet:https://tieku.fi/luonto/gronlanninvalaan-salaisuus-supervoima-suojelee-maailman-pitkaikaisinta-nisakasta-syovalta https://www.apu.fi/artikkelit/maailman-vanhimmat-elaimet-tama-asia-niita-yhdistaahttps://www.atlasobscura.com/articles/what-mammal-lives-the-longest https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/mammals/which-mammal-lives-the-longest
Huovinen lienee viitannut streptomysiiniin, joka Havukka-ahon ajattelijan ilmestymisen aikoihin (1952) oli lääketieteellinen uutuus ja jonkinlaisen ihmelääkkeen maineessa. Tätä sodan aikana mullassa tavattavasta Streptomyces griseus -sädesienestä eristettyä antibioottista ainetta käytettiin tuberkuloosin hoidossa ja sillä oli parantava vaikutus myös erilaisissa infektiotaudeissa. Streptomysiinin keksijä, amerikkalainen lääkäri Selman A. Wacksman sai keksinnöstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1952.
Lähteet:
Pieni tietosanakirja. 4, Sandels - Öölanti
Vuosisatamme kronikka
Emersonin teksteistä on suomennettu lähinnä esseitä ja filosofiaa, runoja ei niinkään. Runoista on suomennettu vain kaksi, Orava ja vuori sekä Päivät.
Emersonin runojen perään on kysytty palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onkohan-ralph-waldo-emersonin-runoja?lang…
Hyvin pienet lapset voivat sairastua harvinaiseen Neimann-Picin tautiin. Terveyskirjasto Jopa 18 kk ikäisenä voi olle muistisairas, kertoo MTVn uutiset 27.6.2017
Alzheimeriin voi sairastua jo kolmenkympin tienoilla, mutta todennäköisimmin niin nuoren muistivaikeudet johtuvat muusta esim. stressistä. Toki muistamattomuuden oireet kannattaa aina tutkituttaa lääkärillä. Potilaan lääkärilehti 10.6.2015 ja Terveyskirjasto
Englannissa kerrotaan 23 vuotiaasta sairastuneesta HomeCare.co.uk, suomessa nuorimmat julkisuuteen tulleet ovat sairastuneet noin nelikymppisinä.
Tulostussaldoa voit ladata kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä missä on tulostusmahdollisuus. Kaikissa asiakaspalvelupisteissä ei ole kassaa käytössä, mutta joka kirjastossa on vähintään yksi asiakaspalvelupiste, jossa maksujen maksaminen ja tulostussaldon lataaminen onnistuu. Monissa kirjastoissa voi maksaa ainoastaan kortilla ja/tai Mobile Paylla, muutamissa kirjastoissa myös käteisellä.
Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa demiseksuaalisuutta käsitellään ainakin Meg-John Barkerin kirjassa How to understand your sexuality : a practical guide for exploring who you are, joka on saatavilla e-kirjana OverDrive-palvelussa.
Tutkimistani tietokannoista löytämissäni lehtikirjoituksissa lähinnä vain lyhyesti määriteltiin, mitä demiseksuaalisuus on. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta ei vastaani tullut. Kaiken kaikkiaan aiheesta näyttää löytyvän hyvin vähän aineistoa – ainakin sellaista, jossa käytetään tätä nimenomaista termiä.
Ainakin jollain tavalla aihetta lähestyvää tai ainakin sivuavaa materiaalia voisi löytyä sellaisista seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoista, joissa pääpaino on vakiintuneessa parisuhteessa ja…
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Ollilta löytyi ainakin kolme jouluaiheista tekstiä, jotka on julkaistu kokoelmateoksissa.
"Rauhallista joulua": julkaistu teoksessa Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta (WSOY 1937, 2. p. 1955) sekä Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia (Otava 1998)
"Jouluaattona": julkaistu teoksessa Olli, Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen : 25 niemeläisjuttua (Otava 1958)
"Miksi ei joulupukki jo tule": julkaistu teoksessa Olli, Valitut tekoset. 1 (Otava 1964)
Lähettämässäsi kuvassa näyttäisi olevan vanha hakkuri, lihanhienonnushakkuri tai hakkuurauta. Finnassa mainitaan myös salaattihakkuri. Esinettä on siis käytetty elintarvikkeiden hienontamiseen.
Finna-hakupalvelusta löytyi mm. tällaiset kuvat hakkureista:
https://finna.fi/Record/ilomantsi.knp-267749
https://finna.fi/Record/museovirasto.C9F4FCF49DDC566AC4CDB91F3DB1823B
Kirjoissa on ollut omistuskirjoituksia tärkeiksi koetuille henkilöille ja tahoille jo antiikin ajoista alkaen eli käytännössä niin kauan kuin on ollut kirjojakin. Vanhimmissa kirjoissa omistuskirjoituksille ei ollut vielä välttämättä erillistä omistuskirjoitussivua tai -kappalettakaan. Omistuskirjoitukset ovat voineet olla kirjan lopussa, mutta tavallisin paikka nykyään on kirjan alussa, omalla sivullaan.
Historiassa kirjoja voitiin kirjoittaa palkkatyönä eikä kirjoittajan nimeä aina edes mainittu. Kunnioittamalla omistuskirjoituksessa työnantajaansa, kustantajia ja muita arvovaltaisia tahoja kirjoittajat saattoivat toivoa saavansa lisätienestejä tai muita etuja. Kirjapainotaidon kehityttyä myös kirjojen painajat…
Lehti taisi jäädä melkoiseksi tähdenlennoksi, sillä verkkohauilla siitä ei näyttäisi löytyvän juuri mitään tietoa. Kirjastot hankkivat käytännössä vain tilattavia lehtiä. Finnan tietojen mukaan Lasten planeettaa ilmestyi vuonna 2001 neljä numeroa. Kustantaja oli Euromedia Magazines. Jos tekijätiedot olivat lehteen painettuna, voi lehtinumeroita tutkia säilyttävissä paikoissa.
Numerot 1 ja 3-4 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa (erikoislukusaliin tilattavat). https://www.finna.fi/Record/fikka.3962047
Jyväskylän yliopistolla on tallessa lehden nro 3. https://www.finna.fi/Record/jykdok.899603
Kyllä, mutta niiden esiintyvyys rajoittuu pääasiassa murteisiin ja lainasanoihin, kuten paus ja neutral.
Voit lukea lisää ruotsin murteiden diftongeista ISOF:in sivuilta: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-dialekter/dialektdrag-i-narbild
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Vantaalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla on mahdollista käyttää akustista pianoa. Tikkurilassa on myös studio. Katso lisätietoja Tikkurilan kirjaston sivuilta täältä.
Helmet.fi:n Kirjastot ja palvelut -sivulta voit etsiä myös muita kirjastoja, joissa voit käyttää pianoa tai äänitystudiota. Flyygelia en löytänyt kirjaston palveluista.
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Jyväskylässä nilkka- ja rannepainoja löytyy Huhtasuon, Keljonkankaan ja Keltinmäen lähikirjastoista. Lainattavissa on niiden lisäksi paljon muitakin liikuntavälineitä, kuten lumikenkiä, kahvakuulia ja pesäpallomailoja.
Liikuntavälineitä voi lainata paikan päältä kirjastosta kirjastokortilla asiakaspalveluaikoina. Laina-aika on kaksi viikkoa. Liikuntavälineitä ei voi varata noudettavaksi toiseen toimipaikkaan.
Oman lähikirjaston lainattavat liikuntavälineet ja muut esineet (kuten lainattavat soittimet) löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna, kun haussa kategoriaksi valitsee ”esineet”.
