William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
Näyttäisi siltä, että kyseessä ovat asteikot. Mikäli oikein ymmärrän, kyseessä on e-molli (mi menor) ja a-duuri (la mayor), https://pt.wikipedia.org/wiki/Mi_menor ja https://es.wikipedia.org/wiki/La_mayor .
Virsikantelen työpiirustus löytyy esimerkiksi Tuusulan kirjastosta, nimekkeellä Soitinpiirustuksia. Voit tehdä siihen kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Bengt Pohjasen "Jokos lorut lapoit lophuun": neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher, 2007) löytyy useista Suomen kirjastoista, myös oman alueenne kirjastokimpan kokoelmista. Voitte siis tilata sen lähikirjastoonne lainattavaksi.
Mikäli korttiinne on liitetty pin-koodi, voitte tehdä varauksen verkossa. Muussa tapauksessa voitte tehdä varauksen kirjastossa käydessänne.
Voit tutkailla aihetta aluksi ihan vaan Helmet-haun avulla.
Aihe neuvonta löytää jo monenmoista.
esimerkiksi Jussi Onnismaan teokset:Ohjaus ja neuvontatyö sekä Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1 ja 2.
Myös Sanna Vehviläisen teos ohjaus vuorovaikutuksena, kuulostaa kiinnostavalta.
Neuvontaa voi olla todella monissa muodoissa. Luettelitkin jo tuossa yllä monia. Myös kasvokkain tapahtuva neuvonta ja kädestä pitäen opastus kuuluvat ohjaukseen.
Hyvän ja toimivan neuvonnan määritelmää voit miettiä noiden kirjojen perusteella. Omat kokemukset hyvästä (ja varsinkin huonosta) neuvonnasta voivat toimia jonkinmoisina tienviittoina.
Aineistoluetteloita löytyy pääasiassa verkosta. Lainattavia luetteloita harvemmin löytyy, mutta esimerkiksi erilaisia hakemistoja kirjastoissa kyllä on. Suosittelen kokeilemaan Helmetin tarkennettua hakua, missä voi rajata aineistoa ja tarvittaessa asteriksilla (*) voi korvata hakusanan kirjaimia joko sanan keskeltä tai lopusta.
Linkki tarkennettuun hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
MTV/Elisan asiakaspalvelusta kerrottiin, että MTV:n sopimus Stephen Colbert -show'hun on loppunut, eikä sarjaa tulla ainakaan toistaiseksi esittämään MTV:n kanavilla.
Helsingin kaupunginkirjaston tämän vuoden (2017) kuukausitilastojen mukaan Kontulan kirjastosta lainataan kuukaudessa noin 20 000 kirjaa tai muuta lainaa. Kirjasto on avoinna kuukaudessa noin 26 päivänä. Lainoja kertyy siis keskimäärin 769 päivässä. Kirjoja lainoista on lähes 80 prosenttia.
Tätä on kysytty aikaisemminkin ja kesällä 2017 Helmet -kirjastoista Helsingistä vastattiin, että niihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Palautuspalvelut toimivat yleensä vain kirjastokimppojen sisällä, eivät eri kimppojen välillä. Mikäli teillä ei ole mahdollisuutta palauttaa kirjoja mihinkään Turun alueen Vaski-kirjastoon, kannattanee lähettää ne vaikka postitse siihen kirjastoon, jonka kokoelmaan ne kuuluvat.
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla…
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13…
Hei,
Fennican mukaan kirjanen on ilmestynyt 1957. Tuon sarjan kirjoja ei näyttäisi liikkuvan. Ehkä ne ovat kuluneet lukijoiden käsissä. Koska kunto on vain kohtuullinen eikä tarina tai kuvitus ole oletettavasti kenenkään tunnetun tekosia, lienee kirjan rahallinen arvo vähäinen.
Ensin kannattaa etsiä YSA:sta (Yleinen suomalainen asiasanasto) http://finto.fi/ysa/fi/?clang=sv sopivia asiasanoja. Tähän aiheeseen löytyy esimerkiksi kirjastot, kirjastopalvelut, kehittäminen, kehittämisprojektit, asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus, asiakastyytyväisyys.
Näitä asiasanoja voi yhdistellä ja tehdä hakuja eri tietokantoihin. Jos tuloksista löytyy kiinnostavia teoksia, kannattaa myös katsoa miten näitä on asiasanoitettu. Näin hakua voi jatkaa mahdollisilla uusilla termeillä.
Hyviä hakusivustoja ovat esim.
Frank, monihakupalvelu, jonka voi rajata eri kirjastoryhmien mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuloslistalla mm teos Inside, outside, and online : building your library community
Finna, josta löytyy Suomen …
Linkki johtaa Yleisradion levystön Fono-tietokantaan. Kysessä on Jetit-lauluduon (Jukka Järvelä & Pentti Lindqvist) single vuodelta 1973 Ei sitä usko ennen kuin näkee / Näytit oikean tien.
Yleisradion äänitteitä ei lainata, mutta laulua voi toivoa soitettavaksi esim. Radio Suomen toivekonsertissa.
Kansalliskirjaston äänitekokoelmassa single kyllä on, mutta kyseessä on arkisto, jonka äänitteitä voi käydä sopimuksen mukaan kuuntelemassa paikan päällä Helsingissä.
Jettien sinkkua ei ole yleisissä kirjastoissa - ne eivät yleensä ole hankkineet singlejä. Jettien suppeasta tuotannosta vain kappale Eteenpäin on julkaistu myöhemmin CD-kokoelmalla Muistojen 70-luku : kaikki mukaan, 1972, 2.
B-puolen laulu Näytit oikean tien on…
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sählöpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi mistä laulusta voisi olla kyse! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa…
Nalle Puh asuu omassa talossaan Puolen hehtaarin metsässä. Puhin seikkailuista ja ajatuksista voit lukea A.A. Milnen Nalle Puh -kirjasta, lukuisista kuvakirjoista. Voit myös kuunnella Nalle Puh -kirjat, ne löytyvät Yleltä Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen aivan hykerryttävästi alunperin radiossa lukemina , https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/nalle-puh.
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Kyseessä on Kari Kuuvan säveltämä ja sanoittama Yksinäisten pysäkki (1986). Kappaleen ovat levyttäneet Kari Tapio ja Kari Kuuva.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa.
