Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Valmista perinteistä Lemon Curdia näyttäisi olevan myytävänä K-Citymarketissa ja Tokmannilla. Verkkokaupoista sitä voi tilata esim. delideli.fi ja foodie.fi.
Curd sopii hyvin paahtoleipien päälle, kakkujen täytteeksi tai maustamaan jogurttia.
Netistä löytyy useita ohjeita curdin valmistamiseen ja muitakin makuja voi käyttää kuin sitruunaa.
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai…
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti kysymäsi ruonot eivät ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseisiä runoja ei ole näidenkään joukossa. Näyttää siis siltä, että vakiintunutta suomennosta ei ole.
Hei!
Meillä on kolme Valto Saran runokokoelmaa: Laulu Kannakselle, Lähellä maata: lausuntarunoja ja Kipin kapin, joka on lasterunokirja.
Näissä missään ei ollut otsakkeena Kysymyksiä. Selailin runot läpi. Ainot, missä oli kysymysmerkkejä lauseissa olivat Rauha ja lastenkokoelmassa ilman otsaketta, runon alku Tarttui siinä tassuun veikon.
Emme valitettavasti ole onnistuneet tunnistamaan etsimääsi kappaletta. Tiedustelimme sitä myös kirjastojenvälisen tietolistan kautta. Otamme yhteyttä, jos vastaus löytyy.
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa.…
Anttilanmäen koulussa pitkään opettajana toiminut Pekka Seppälä on kirjoittanut historiikin nimeltä Lahden kaupungin Anttilanmäen koulu. Seppälä kertoo tässä kirjassa, että syksyllä 1939 koulu alkoi normaalisti, mutta 12.10 koulu otettiin sotilasmajoitukseen. Tässä käytössä koulu oli 13.11. asti, jolloin koulu muutettiin sotasairaalaksi (siis jo pari viikkoa ennen talvisodan syttymistä). Talvisodan loputtua 13.3 1940 koulu jatkoi vielä jonkin aikaa sotasairaalana, ja 22.4.-15.6. koulua käytettiin armeijan majoitustilana. (s.29-30)
Jatkosodan alettua kesäkuun lopulla 1941 koulu muutettiin taas sotasairaalaksi. Se toimi sotasairaalana 12.10.1941 asti. Seppälän kirjan perusteella Anttilanmäen koulu (vuoteen 1946 koulun nimi oli muuten…
Oletan, että haluat käyttää Kemin kirjastoa.
Kemin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan tarjolla varattava opintolukusali ja kaksi tutkijanhuonetta.
Niitä voi varata sivulta:
http://www.kemi.fi/kirjasto/tila-ja-laitevaraukset/
Tiloja voi varmaan tiedustella myös puh. 016 258 252,
puh. 016 258 253 tai kirjasto@kemi.fi
Helsingin kaupunginkirjaston e-aineistovastaava vastasi kysymykseesi näin:
Suomen yleisillä kirjastoilla ei valitettavasti tällä hetkellä ole mitään alustaa, jonka kautta tarjota kotimaisia e-lehtiä luettavaksi. Tutkimme kuitenkin koko ajan erilaisia mahdollisuuksia, joilla saisimme kotimaisia e-lehtiä asiakkaiden saataville etenkin etäkäyttöisesti.
Osa Suomen kirjastoista tilaa eMagz-nimistä aikakauslehtipalvelua, joka on käytettävissä vain kirjastotilassa. Palvelun tuottaja on LM Tietopalvelut. Ainakin heihin kannattaa olla yhteydessä tämän asian tiimoilta.
Seuraavissa kirjoissa on kuvia Suomen kivikauden esineistöstä, usein sekä valokuvia että piirroksia:
Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Ville Luho: Suomen kivikauden pääpiirteet
Carl Fredrik Meinander: Die Kiukaiskulttuuri
Ville Luho: Die Askola-Kultur
Ville Luho: Die Suomusjärvi-Kultur
Kirjat löytyvät ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, josta ne haetaan pyydettäessä.
Kyseessä voisi olla Lena Karlinin kirja Häät Marsipaanimaassa (WSOY, 1986).
Lastenkirjainstituutin Onnet-kirja kertoo sisällöstä näin: "Prinsessa Pörröpää ja vanhempansa kuningas Tyhjätasku ja kuningatar Paikkatilkku asuvat Lumppulaakson valtakunnassa Riepula-nimisessä pääkaupungissa ja ovat niin köyhiä, että ainoa ratkaisu asiaan olisi, että prinsessa Pörröpää menisi naimisiin Marsipaanimaan kruununprinssin Persikan kanssa! Uhmakas Pörröpää ja lauhkea prinssi Persikka Sinitaivas kihlautuvat erilaisuudestaan ja Pörröpään vastustuksesta huolimatta ja ovat jo matkalla hääkirkkoonsa, kun Pörröpää kiskaisee kruunun päästään. Taivas tummenee, suuri lohikäärme vie Pörröpään luokseen, ja vaikka Persikka lähetetään häntä pelastamaan, prinsessa…
Kyseinen katkelma on J. H. Erkon runosta Kevätruno Suomen laulujuhlaan Wiipurissa 18 p. Kssäk 1889. Runo on julkaistu kokoelmassa Kuplia (1890). Kyseinen katkelma on Kevätrunon toisesta osasta ja löytyy kokoelman sivulta 15. Kuplia-kokoelma on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitoimana. Pääset lukemaan kokoelmaa alla olevasta linkistä.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100703/Kuplia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://finna.fi
Englanninkielisen Wikipedian mukaan hevosen nimi tarkoittaa tuulta (Wind). Pelkään pahoin, ettei teoksen suomentaja ole kuitenkaan tyytynyt kääntämään Windiä suoraan Tuuleksi. Nimi voi yhtä hyvin olla Puhuri tai vaikkapa Tuulispää. Olen koettanut metsästää nimeä, mutta valitettavasti meiltä Turusta ei löydy Winnetou-trilogiasta kuin sarjan ensimmäinen osa: Erämaan kostaja (tai Winnetoun kosto). Siinä ei hevosen nimeä mainita. Puhutaan ainoastaan hevosesta, joka on komein ilmestys ikinä.
Lastenkirjainstituutti täydentää vastausta näin:
"Voi olla, että Winnetoun hevosen nimeä ei ole koskaan käännetty tai edes kirjoitettu suomenkieliseen kirjaan. Tällä sivulla on lainaus siitä kirjasta (Old Surehand I), jossa nimi Iltschi…
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy tilasto, johon on koottu kirjastojen kirjakokoelmien suuruus paikkakunnittain. Yksittäisten kirjastojen kokoelmatietoja ei eritellä, joten lukuja on mahdollista vertailla vain paikkakunnittain. Yhteenlaskettuna Helsingin pää- ja sivukirjastoilla oli vuonna 2017 kokoelmissaan 1 560 737 kirjaa, joten tilaston mukaan Helsingissä olisi suurin kirjakokoelma. Tilastosta ei kuitenkaan selviä, kuinka suuri osa noista kirjoista on lainattavia ja kuinka moni kuuluu käsikirjastoon tai muuhun ei-lainattavaan aineistoon.
Sinuhe egyptiläisen pariksi voisi sopia toinen historiallinen romaani, jossa tutkaillaan politiikkaa, uskontoa tai ihmisyyttä. Mahdollisia vastinpareja voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Orhan Pamuk: Valkoinen linna
Virginia Woolf: Orlando
Umberto Eco: Ruusun nimi
Robert Graves: Minä, Claudius (tästä Waltarin on sanottu ottaneen vaikutteita Sinuhe egyptiläiseen)
Henryk Sienkiewicz: Quo vadis - kertomus Neron ajoilta
Jaan Kross: Keisarin hullu
