J.M. Barrien suomennetut Pete Pan kirjat sijoittuvat vuosiin 1922 -2021
Pekka Poikanen, suom. Tyyni Haapanen-Tallgren - Peter Pan, suom. Sari Karhulahti. Melinda hakutulos, helmet-hakutulos
Alkuteos on syntynyt vuosien 1897-1911 välillä. "J. M. Barrie laati Peter Pan -tarinansa vuosien 1897–1902 välillä huvittaakseen tuttavaperheensä poikia. ... Peter Panin hahmo esiintyi ensimmäisen kerran J. M. Barrien romaanissa The Little White Bird vuodelta 1902. ... Barrie julkaisi vuonna 1911 Peter Pan -näytelmänsä pohjalta kirjan Peter and Wendy (nyk. suom. Peter Pan)." Wikipedia
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Tässä lista vammaisten ihmisten elämää käsittelevistä elämäkerroista, joukossa myös vammaisten lasten vanhempien näkökulmia:
Sekalaisia
Saraste, Heini: Huoneekseni tuli maailma, 1996
Oe, Kenzaburo: Hikarin perhe, 1997
Keskinen, Riitta: Aivoton hiihtäjä, 1998
Keller, Helen: Elämäni tarina, 1957
Peltola, Riikka: Pysähdys, 2020
Honkanen, Kari: Oikeus elää: isän raskauspäiväkirja, 2005
Honkanen, Kari: Kasvun vuodet : isyyspäiväkirja, 2011
Koukkari, Päivi: Hidasteita, 2010
Vilkman, Pia: Hämähäkkilintu, 2006
Alatalo, Tuomas & Parkkinen, Jukka: Olen ja saan sanoa, 1999
Ahola, Suvi: Iljan äidiksi, 1999
Karvonen Pirkko: Juhan askeleet -…
Kysymyksesi on tuollaiseen esitettynä sen verran laaja, ettei siihen pysty vastaamaan. Tieteiskirjoissa on erilaisia juonia. Jos sinulla on koulutehtävä, johon sinun tarvitsisi kertoa jonkun tieteiskirjan juoni, sinun kannattaa tehdä haku sanalla tieteiskirjallisuus Kirjasammossa ja valita kirja, lukea se ja sen jälkeen kuvailla juoni. Silloin on helpointa ensin kertoa, mistä kirjasta on kyse, kuka on kirjailija ja sen jälkeen kuvata tapahtumia etenemisjärjestyksessä. Kirjasammosta löytyy sinulle myös hieman apua sisällön kuvaamisessa.
Jos haluat lajittelua ja tietoa tieteiskirjallisuudesta, tutustu Kirjasammon Genre-listaukseen. Siellä on myös yleiskuvaus tieteiskirjallisuudesta. Sivun lopussa on kirjasuosituksia.
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija…
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
NYT-liikuntakortin laina-aika on kaksi viikkoa kerralla, jotta mahdollisimman moni halukas saisi mahdollisuuden käyttää korttia. Voit tarkistaa korttien saatavuuden kirjaston aineistohausta: helmet.fi. Kortin lainaaminen Helmet-kirjastokortilla on ilmaista.
NYT-liikuntatunnit on tarkoitettu kaikille 18-29 -vuotiaille, ensikertalaisista harrastajiin. Maksullisia kortteja myydään liikunnan toimipisteissä (30 € / kausi + 4 € ladattava älykortti).
Lisätietoa: Nyt-liikunta.fi
Suomessa esimerkiksi kermajäätelön koostumuksesta maitorasvaa on 12 %, maitoproteiinia 3,5 % ja kuiva-ainetta kaikkiaan 34 %. Näiden lisäksi jäätelöseokseen lisätään makuaineita sekä lisäaineita, jotka tekevät jäätyneen tuotteen koostumuksesta tasalaatuista. Perinteinen jäätelömassa valmistetaan kermasta, maidosta, kananmunista sekä sokerista.
Jäätelöön vatkataan ilmaa valmistusprosessin aikana. Se, millaisessa suhteessa seoksessa on ilmaa, rasvaa ja jäätynyttä nestettä, määrittelee jäätelön koostumuksen eli onko se kovaa vai pehmeää. Mitä enemmän jäätelöseoksessa on ilmaa, sitä lämpimämmältä se tuntuu myös suussa. Kun jäätelö lämpenee ja sulaa, ilma poistuu seoksesta. Jäljelle jäävä sula jäätelö on siten tiiviimpää ja mautkin siinä…
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Hei,
Suomen kaikkien aikojen suosituinta moottoripyörämerkkiä on lähes mahdoton selvittää. Suomessa keskitetty valtakunnallinen ajoneuvojen rekisteröinti aloitettiin läänikohtaisena vuonna 1922, jonka jälkeen rekisteröinti siirtyi Ajoneuvorekisterikeskukselle vuonna 1966. Moottoripyörät saapuivat Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella ja niitä rekisteröitiin satunnaisesti vuodesta 1905 alkaen.
1920-luvun aikana rekisteröityjen moottoripyörien määrä kasvoi noin kahdeksastasadasta yli viiteen tuhanteen. Alkuvuosien (1895–1930) suosituimmat moottoripyörät olivat Wanderer, HD, Humber, NSU ja Indian.
Vuonna 2022 Suomessa on rekisterissä 290 233 moottoripyörää, joista kymmenen yleisintä olivat:
Honda 59 516
Yamaha 49 406…
Voisikohan kyseessä olla Timo Turusen laulama "Pieni ystäväin" vuodelta 1991?Laulussa lauletaan mm. näin: "Sä oot mun pieni rakas ystäväin,juosta kanssas mä sain lailla tuulen.Niin lämmin tunne herää sisälläin,kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen."Kappale on sen verran vanha, että meillä Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole siihen liittyvää materiaalia. Kappale on kuunneltavissa esim. YouTubessa.
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Kyseessä oli Jan Baalsrud. Hänen pakoretkestään on kirjoitettu parikin kirjaa. David Howarthin We Die Alone: A WWII Epic of Escape and Endurance (Lyons Press, 1955) on suomennettu nimellä Me kuolemme yksin (WSOY, 1955). Tore Haugin ja Astrid Karlsen Scottin kirja Jan Baalsrud og de som reddet ham (Gyldendal 2001, 2006) on julkaistu myös englanniksi nimellä Defiant Courage - Norway's Longest WW2 Escape (Nordic Adventures, 2001). Hänestä kerrotaan myös Bear Gryllsin kirjassa True grit : the epic true stories of survival and heroism that have shaped my life (Bantam, 2013). Kahteen ensimmäiseen kirjaan perustuvat norjalaiset näytelmäelokuvat Me kuolemme yksin (1957) ja Den 12. mann (2017).
Vuoden 2000 merkin arvo on 2,50 markkaa. Markka-arvoiset postimerkit eivät enää käy postimerkkeinä lähetyksissä, https://yle.fi/a/3-5111022. Eli uusi merkki olisi hankittava, joko 1,70 ennen 11.12. lähetettäviin kortteihin tai 2,75 sen jälkeen lähetettäviin, https://www.posti.fi/joulu/paivamaarat.
Juha Vakkurista löytyy tietoja teoksesta Suomalaisia nykykertojia 3 (toim. Kari-Otso Nevaluoma, 2000). Lisäksi WSOY:n kotisivulta kirjailijagalleriasta osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu löytyy tietoja hänestä, samoin Helsingin Sanomien verkkoliitteen arkistosta osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961202/vapa/961202va02.ht…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta kirjailija-artikkelikokoelmasta löytyy myös artikkeleita eri kirjailijoista.
Kyseinen teos on Hämeenlinnan seudulla vain Hattulan pääkirjastossa, mutta tällä hetkellä lainassa. Teos kannattaa hankkia myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan, joten teen siitä hankintaehdotuksen. Hämeenlinnan verkkokirjastossa voi käyttäjä tehdä itsekin hankintaehdotuksen, joka löytyy kohdasta palaute.
Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Kajaaanin pääkirjaston yläkerran näyttelytila on vapaa seuraavan kerran lokakuussa 2014 .
Alakerran vitriinit ovat varattavissa näyttelyä varten henäkuussa 2013 ja seuraaavan kerran tammikuussa 2014.
Kannattaa silti ottaa yhteyttä Kajaanin kaupunginkirjaston toimistoon, 08 6155 2422
Mahdollisesti peruuntuneen näyttelyn tilalle näyttelyn voi saada aikaisemminkin esiin.
