Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua?
Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45.
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta.
Lähteet:
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu…
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Geeneistä ja perinnöllisyydestä olevaa tietoa voit etsiä esimerkiksi näistä kirjoista:
Viranta-Kovanen, Suvi: Elämä. Ursa, 2010 (vastauksia kysymyksiisi: sivu 28 Elämä kehittyy - koko kappale)
Biologia. Geeni ja biotekniikka (Ulmanen, Tenhunen, Ylänne), WSOY, 2004 (vastauksia kysymyksiisi: s. 66-
Bios. 2, Solu ja perinnöllisyys (Happonen, Holopainen, Sotkas jne), WSOY, 2008 (vastauksia kysymyksiisi: luku 11 perinnöllisyys, s. 86-
Ulmanen, Ismo: Geeni, WSOY, 1995
Kääriäinen, Helena: Sinun geenit ja minun, WSOY, 2002
Kiehtovat geenit (toim. Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova), Duodecim, 2017
Nurse, Paul: Mitä on elämä? : viisi askelta biologian ymmärtämiseen, Otava, 2021
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista :…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on suomenkielistä One piece -mangasarjakuvaa tällä hetkellä osaan 97 asti. Seuraavat kaksi osaa ovat tilauksessa.
Löydät tiedot näiden sarjakuvien saatavuudesta kirjoittamalla Helmet-hakuun "one piece" manga ja rajoittamalla hakua tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomenkielisiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Vuosia 1890–1918 koskevat matrikkelitiedot Viipurin suomalaisen tyttökoulun oppilaista sisältyvät vuonna 1931 julkaistuun kirjaan Viipurin suomalainen tyttökoulu 1881-1925 : Viipurin tyttölyseo 1925-1931.
Nimiluettelo koulua vuosina 1931-40 käyneistä oppilaista löytyy kirjasta Viipurin suomalainen tyttökoulu ja sen perinnekoulut : 1881-2006.
Tässä muutamia vuosina 1900-1914 ilmestyneitä romaaneja:
Juhani Aho: Juha (1911)
Edgar Rice Burroughs: Tarzan, apinain kuningas (1912)
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira (1901-02)
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Aino Kallas: Ants Raudjalg (1907)
Ilmari Kianto: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
Eino Leino: Jaana Rönty (1907)
Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta (1905)
Jack London: Erämaan kutsu (1903)
Thomas Mann: Buddenbrookit (1901)
L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet (1908)
Teuvo Pakkala: Pieni elämäntarina (1902)
Natsume Soseki: Kokoro (1914)
August Strindberg: Hyvien ihmisten kaupunki (1907)
H. G. Wells: Ensimmäiset ihmiset kuussa (1901)
Kirjan Eläimet: suuri ensyklopedia (Readme, 2010, s. 531) mukaan luokkaan Scyphozoa (meduusat) kuuluu 215 lajia. Muut lähteet antavat hieman erilaisia lukuja. Integrated Taxonomic Information System listaa 188 lajia, Garron Halen tutkielma "The Classification and Distribution of the Class Scyphozoa" (1999) puhuu yli 220 lajista.
Tämän Zootaxassa julkaistun tutkimuksen mukaan tunnettuja lajeja on noin 200, mutta siinä myös esitetään, että todellinen määrä on luultavasti ainakin 400 (s. 168)
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
Renatta tai Renata -nimellä tunnettu laulu on alun perin espanjankielinen ja Alberto Cortezin tekemä. Suomeksi sen on levyttänyt Four Cats -yhtye vuonna 1962 Jaakko Salon kääntämänä.
Laulun sanat vaihtelevat hieman esityskielen mukaan, mutta pääasiassa laulaja kertoo ihastuksestaan Renatta-nimiseen naiseen ja ylistää hänen kauneuttaan.
Eduskunnan oikeusasiamies on käsitellyt koirien tuomista kirjastoon ratkaisussaan Dnro 4595/4/15, joka löytyy täältä: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015
Espoon kirjastopalvelut noudattaa kyseisen päätöksen linjauksia toiminnassaan.
Voitte olla yhteydessä kirjastoihin ja tiedustella, missä kirjastoissa ja milloin olisi aikoja, jolloin koiria ei paikalla olisi. Esimerkiksi ostoskeskusten yhteydessä sijaitsevissa kirjastoissa, esimerkiksi Iso Omenan kirjastossa, on harvemmin koiria. Eri kirjastojen yhteystiedot löydätte helmet.fi -sivustolta.
Tapahtumiin, ja muissakin palveluissa, suljettuihin tiloihin on mahdollista tulla vain kun kyseessä on opas- tai palvelukoira.
Espoossa on tiettyinä…
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
Hei,Tämäntyyppisille urbaaneille legendoille on yleensä mahdoton löytää yksiselitteitä alkuperää. Selvittelyjen perusteella tieteellisessä artikkelissa on maininta (Coke it is! /Pasi Falk julkaisussa: The Cambridge Journal of Anthropology Vol. 15, No. 1 (1991), pp. 46-55 (10 pages)Published By: Berghahn Books) jo 1983, joten tarina lienee tuttu jo 1970-luvulla - ehkä jopa aiemmin.Lisätietoa löytyy myös tästä artikkelista:Smith, P. “Contemporary legends and popular culture: "it's the real thing"”;. Contemporary Legend, vol. 1, Dec. 1991, pp. 123-52, https://scholarworks.iu.edu/journals/index.php/cl/article/view/34764.
Helsingin Sanomien mukaan kevään 1976 ylioppilaat saivat lakkinsa lauantaina 29.5.Lakin saivat runsaat 22 000 suomenkielistä ja yli 1 300 ruotsinkielistä abiturienttia.
Paul Eluardin runosta Liberté eli Vapaus on kaksi suomennosta.
Anja Samooja suomensi runon vuonna 1948 julkaistuun antologiaan Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (toim. Toini Aaltonen, Otava, s.153 – 156).
Aale Tynnin suomennos sisältyy teoksiin Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (1962, WSOY, s. 65 - 68), Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista runoutta (vuosien 1974 ja 2004 painoksissa s. 943 – 947) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 519 – 520).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Ilmatieteenlaitoksen lumitilastojen mukaan varhaisin pysyvä lumi Jyväskylässä 90-luvulla oli 11.10.1992. Tuolloin lumensyvyys oli 11 cm. Ilmatieteenlaitoksen tilastot löytyvät täältä:
Lumitilastot - Ilmatieteen laitos
