Harvinainen Haijele näyttäisi meillä tulleen käyttöön etunimenä vasta 1900-luvun alkupuolella. Israelin tyttäret ilmestyi vuonna 1903, joten nimi voi hyvinkin olla Haahdin romaanin inspiroima. Haahti-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään selitystä tai taustoitusta nimelle, mutta arvelisin, että se saattaisi olla kirjailijan kehittelemä muunnos heprean 'naispuolista sotilasta' merkitsevästä sanasta חיילת (translitteroituna 'hayelet').
Hebrew Learners’ Dictionary for Intermediate & Advanced Levels - Ahmet Murat Taşer - Google-kirjat
What do Israeli soldiers and the woman of Proverbs 31 have in common? (Hebrew Insight) (israelbiblicalstudies.com)
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty arvioimaan rahojen arvoa. Rahojen arvoon vaikuttavat mm. niiden kunto ja painosversio. Hintoja kannattaa kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Verkosta löytyvät mm. seuraavat sivustot, joista saattaa olla apua hinnanmäärityksessä:
https://www.thesprucecrafts.com/1970-quarter-4582114
https://cointrackers.com/coins/915/1988-d-washington-quarter/
Chopinin sävellys on sovitettu eri aikoina useammaksi lauluksi. "No Other Love" on peräisin vuodelta 1950. Sen sovitti Paul Weston ja sanoitti Bob Russell.
Sarjassa kuullun version sävellyksestä lauloi australialainen sopraano Alexandra Oomes. Versio on julkaistu vuonna 2017 CD:llä A Place to Call Home - Music from Seasons 1 - 5. Se on myös tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa.
Aikaisempiin sovituksiin kuuluvat itävaltalaisen Ernst Marischkan sanoittama "In mir klingt ein Lied" (1934) ja ranskalaisen Jean Loysel'n "Tristesse" (1939). Marischkan versioon pohjautuu Tuula Valkaman sanoittama "Kaukainen laulu". Sen ovat esittäneet ainakin Pasi Kaunisto (1972) ja Kari Tapio (2010) (YouTubessa).
Alkupolku-cd-rom -pelisarja lienee yksi varhaisimmista opetuksessa käytetyistä tietokonepeleistä. Sarjan englanninkielinen nimi on Knowledge Adventure ja ruotsinkielinen Levande böcker. Näistä en kuitenkaan löytänyt sellaista peliä, mitä etsit. Alkupolku Tokaluokka: Salainen agentti saattaisi mahdollisesti olla sisällöltään kummitusmainen – kansi on jossain määrin jännittävä. Alkupolun Matikkaralli-pelissä on kummituslinna kannessa, mutta peli käsittelee nimensä mukaisesti matikkaa.
Tässä muutama linkki kuvahakuihin, josko mahdollisesti tunnistaisit jonkin pelin kannesta jotain tuttua.
Alkupolku
https://www.google.fi/search?q=cd-rom+alkupolku+pc&tbm=isch&ved=2ahUKEwjJno_4oJz8AhXFGHcKHVd1CIYQ2-cCegQIABAA&oq=cd-rom…
Salmiakki- ja lakritsituotteet (kuten Apteekin salmiakki) kohottavat verenpainetta, joten liiallista käyttöä tulisi välttää. Tarkkoja rajoja on kuitenkin vaikea asettaa, koska eri tuotteissa on eri määriä lakritsijuuren uutteesta tulevaa glykyrretiinihappoa.
Lähteet ja lisätietoja:
Lääkärilehti 3.2.2017: Miten paljon lakritsia on liikaa? https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miten-paljon-lakritsia…
Potilaan lääkärilehti 18.3.2019: Lakritsi nostaa verenpainetta monella mekanismilla https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lakritsi-nostaa-verenpai…
Käypä hoito: Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta https://www.kaypahoito.fi/nix01452
Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty.
J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).
Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976
Helsingin yliopiston vuoden 1923 promootiossa 31.5. esitettiin promootiokantaattina Leevi Madetojan säveltämä kantaatti, jonka hän oli säveltänyt jo vuoden 1914 promootioon (Promotionskantaten år 1914, op22). Se on sävelletty sopraanolle, sekakuorolle ja orkesterille. Sen tekstin on kirjoittanut Ernst V. Knape, suomenkielisen käännöksen V. Vesala. Tilaisuudessa kantaatin esittivät laulajatar Marta von Fieandt, [Helsingin?] "ruotsalainen Oratoriokuoro" ja Helsingin kaupunginorkesteri Robert Kajanuksen johdolla.
V. A. Koskenniemen juhlaruno ”Toukokuun lauluja” jaettiin läsnäolleille. Koskenniemi oli siis promootiorunoilija, mutta ei kantaattirunoilija.
Lähteitä:
Halonen, Tero: Promootio : elävän yliopistoperinteen historiaa (Otava…
Vakuutus ja rahoitusneuvonta sivustolla kerrotaan näin:"Vainajalla on voinut olla tilejä useammassakin eri pankissa. Mitään keskitettyä rekisteriä kunkin henkilön nimissä olevista tileistä ei ole olemassa, vaan kuolinpesän osakkaiden on oltava yhteydessä eri pankkeihin kuolinpesään kuuluvien tilien selvittämiseksi. Kuolinpesän osakkaat voivat saada tietoa vainajan käyttämistä pankkipalveluista vainajan säilyttämistä tilisopimuksista, tiliotteista tai muista pankkipalveluihin liittyvistä asiakirjoista." Linkki sivustolle
Tulkitsisin, että perunkirjoituksessa tarvitaan kaikki vainajan tilitiedot. Ne siis pitää liittää perunkirjoitukseen.
Digi-ja väestötietovirastolla on kattava ohje perunkirjoituksesta. https://dvv.fi/kuolema-ja-…
Skodan logossa on siivekäs nuoli.Tiedätkö, mistä Skoda on saanut logonsa? Valmistaja valottaa siipinuolen historiaa - MTVuutiset.fiLogo TimelineŠkodan siipinuolen vuosisata
"Keneltä minä pyytäisin: / älä anna minun vielä kuolla / keitä minulle velliä" alkaa Eeva-Liisa Mannerin runo Pohjaanpalaneet kokoelmassa Jos suru savuaisi : elokuun runot, ja muitakin (Tammi, 1968). Runon nimi esiintyy vain kirjan sisällysluettelossa.Manner viittaa Pentti Saarikosken aiemmin samana vuonna kokoelmassa En soisi sen päättyvän julkaistuun runoon, joka alkaa säkein "Älä anna minun kuolla. / Keitä minulle velliä."
Kyllä, Ahvenanmaa kuuluu Euroopan unioniin. Maakunnassa järjestettiin kaksi kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, ja lopulta Ahvenanmaan maakuntapäivät hyväksyi liittymisen joulukuussa 1994. Huomioitavaa on, että Ahvenanmaalla on erityisasema verotuksen suhteen: alue ei kuulu EU:n arvonlisäverodirektiivin eikä valmisteverodirektiivin soveltamisalaan. Lisäksi sen itsehallintolain mukainen asema otetaan huomioon EU:ssa; EU-säädösten soveltaminen Ahvenanmaalle edellyttää maakuntapäivien hyväksyntää silloin, kun säädökset kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan.Lähteet:https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/ahvenanmaa-eussa/
Suomen kansallibibliografia ilmoittaa Ongelinin eläneen 1848-1893. Sama tieto on teoksessa Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, joten saamasi tieto lienee luotettava.
Platonista kerrotaan Suuria ajattelijoita -videossa(Suomen kunnallispalvelu 1998), joka on Jyväskylän ja Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Videon saa kaukolainaksi; Porin kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen hinta on 20 markkaa.
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Musiikin on säveltänyt ja sovittanut Elämänmeno-näytelmää varten Lasse Mårtenson. Erityistä nimeä musiikille ei ole tiedossa eikä sitä, kuka muu musiikkia on ollut soittamassa kuin Mårtenson itse.
