Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
Fono.fi:n esittelyssä kerrotaan seuraavaa:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot, mm. teoksen nimi, säveltäjä, sanoittaja, esittäjä ja musiikkilaji
Fono.fi:n…
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi.…
Skodan logossa on siivekäs nuoli.Tiedätkö, mistä Skoda on saanut logonsa? Valmistaja valottaa siipinuolen historiaa - MTVuutiset.fiLogo TimelineŠkodan siipinuolen vuosisata
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
Mikään laite ei toimi sadan prosentin varmuudella, myös palautusautomaateilla sattuu silloin tällöin ongelmatilanteita. On siis mahdollista, että palautus ei ole kirjautunut asianmukaisesti. Tämä on kuitenkin helppo selvittää ottamalla yhteyttä palautuskirjastoon ja tiedustelemalla sieltä, löytyykö kyseinen kirja hyllystä. Vaikka palautus ei olisi rekisteröitynyt, itse kirjan pitäisi olla omalla paikallaan hyllyssä. Virkailija voi aina varmistaa yksilöllisestä lainaustarrasta, että kyseessä on juuri tietty kirja. Jos taas kävisi niin, että kirja lähtee uudelleen lainaksi, aiemman lainaajan tiedot katoavat ja kirja "palautuu" automaattisesti. Kannattaa joka tapauksessa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon, jotta siellä voidaan tarkistaa asia…
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan useat myymälät ja Wulffinkulman Helsingin myymälä näyttävän myyvän erivärisiä kuitukärkikyniä. Paksuutta ei ilmoituksessa näkynyt.
Olet aivan oikeassa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan 'viite' seuraavasti:
viite48*C
1. viittausmerkintä kirjeen alussa, kirjoituksen sisässä t. alareunassa. Alaviite. Kirjallisuus-, lähdeviite. Kirjeen viitteessä mainittu puhelinkeskustelu. Numeroidut ja petiitillä painetut viitteet.
2. vihje. Taudin aiheuttajasta on saatu viitteitä.
Kuvailemassasi tilanteessa siis tulee kyseeseen ykköskohdassa selitetty merkitys ja siitä varsinkin kohta "kirjallisuus-, lähdeviite". Kirjastojen tietokannat ovat yleensä ns. viitetietokantoja eli niistä löytyvät viitteet aineistoon, mutta itse varsinainen aineisto löytyy kirjaston hyllystä. Viite siis kertoo, mikä tiedon lähde on. Kun et mainitse, missä yhteydessä (esim. minkä tasoisiin…
Georg Malmsténin laulusta "Mikki-Hiiri ja susihukka" löytyy seuraavat soitinversiot (nämä löytyvät ainakin HelMet-kirjastosta)
Orkesterille: Symphonic Malmstén Medley (CD Warner 2010)
Pianolle: Tokazier: Iloinen pianomies (CD BMG Finland 1999)
Puhallinorkesterille: Helsingin poliisisoittokunta: Suomalaista puhallinmusiikkia (CD Helsingin poliisisoittokunta 1997)
Heikki Poroila
Helmet-sivustolta: http://www.helmet.fi/fi-FI voi hakea elämäkertoja kirjoittamalla Hae aineistoa -kohtaan sanan elämäkerrat. Hakutulos on valtavan suuri, joten hakua kannattaa rajata toisella sanalla. Alla esim. haun tulos haettaessa sanoilla elämäkerrat urheilijat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20urh…
Hakua voi myös rajata muillakin tavoin, esim. teoksen kielen mukaan joko etukäteen kohdasta Tarkennettu haku tai jälkikäteen sivun vasemman reunan Rajaa-valikoista.
Kaikista aiheista ei ole kuitenkaan helppo löytää sopivaa asiasanaa. Hyviä vinkkejä löytyy Helmetin Vinkit-osiosta. Esim. kohdasta Historia näyttäisi löytyvän monia kiinnostavia kirjaehdotuksia:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit…
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https…
Julkiset kirjastot ostavat pääosan aineistostaan kilpailutuksen perusteella valitulta välittäjältä, joista suurimmat ovat tällä hetkellä Kirjavälitys ja Booky.fi, joka omistaa perinteisen Kirjastopalvelun. Jos ja kun kyseessä on omakustanne, julkaisua täytyy käytännössä tarjota näille välittäjille ja toivoa, että he ottavat sen listoilleen. Kannattaa laittaa perusteellinen seloste nettohintoineen osoitteisiin tuotetiedot@kirjavalitys.fi ja tuotetiedot@booky.fi. Välittäjä lisää myyjän nettohinnan päälle oman osuutensa, joka on jotain 25-35 % luokkaa eli myyntihinta kirjastoille on aina korkeampi kuin mitä tekijä voi saada. Jos myy välittäjille runokirjan kympillä. kirjastot joutuvat maksamaan siitä noin 15 euroa. Hinnalla on luonnollisesti…
