Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja…
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
Nakke ilmestyi Suomessa vuosina 1955-1992. Ensin sitä julkaisi Valiolehdet nimellä Nakke Nakuttaja, ja vuodesta 1966 julkaisijana toimi A-lehdet. Lehti sai nimensä sarjakuvahahmo Nakke Nakuttajasta, mutta sivuilla seikkaili myös monia muita hahmoja, kuten Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa.Wikipedia: Nakke
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi kerrotaan seuraavasti: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-ikäiselle lapselle ei aina merkitty tietoja hänen vanhemmistaan. Sähköisestä järjestelmästä pois jätetyt tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisista arkistoista." Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi kuitenkin tilata todistuksen asumistiedoista ja pyytää siihen tiedot asumishistoriasta: https://dvv.fi/todistus-asumistiedoista Lisäksi dvv:n Usein kysytyissä kysymyksissä: "Mistä voin löytää vanhoja henkilötietoja, joita ei ole tallennettu sähköiseen…
Kymppiluokkista luovuttiin vuonna 2022 ja siirryttiin tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), jonka osana voi korottaa perusopetuksen arvosanoja. TUVA:sta löytyy lisää tietoa Opetushallituksen verkkosivuilta. Siellä kerrotaan: "Jos erityisestä tutkinnosta saatu arvosana on alkuperäistä heikompi, opiskelijavalinnat huomioi paremman arvosanan."Lähde: Perusopetuksen arvosanojen korottaminen erityisessä tutkinnossa | Opetushallitus (oph.fi)
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita…
Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein…
Itse kuulen kyseisessä kohdassa lyhyen folk-henkisen kitarariffin, jonka perusteella en pystynyt sävelmää tunnistamaan. Toivottavasti joku muu tunnistaa, mutta kyllä näin lyhyet katkelmat ja vielä ilman sanoja ovat sellaisia, jotka saattavat jäädä tunnistumattakin. Toivotaan parasta!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olisikohan kyseessä Jukka Alihangan säveltämä ja sanoittama MUSTALLA KITARALLA? Laulusolistina oli Teija Korkeamaa ja albumin nimi PARAS KAVERI (Sonet 1995). Tämä CD löytyy ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta (Kauniaisista), joten asia on tarkistettavissa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ainakaan kansallisbibliografia Viola ei tunne täsmälleen tämän nimistä laulua, joten todennäköisesti asiakas muistaa hiukan väärin tai se mitä muistetaan, on esimerkiksi kertosäkeestä. Itse olen aika varma siitä, ettei etsityn kappaleen nimi ole tämä haettu värssy. Muuten se löytyisi Violasta.
Jos asiakkaalle ei ole mitään lisätietoja, kuten esimerkiksi laulun esittäjän nimeä tai muuta vastaavaa, ollaan sen varassa, että joku tunnistaa tällaisen kertosäkeen. Pelle Miljoonan levyllä Viimeinen syksy on kappale "Elä, kun olet vielä nuori", joka muistuttaa aika paljon etsittyä fraasia. Sitä lähemmäs en itse onnistunut pääsemään. Toivottavasti joku muu onnistuu.
Heikki Poroila
FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Citykaneista kertoo Wikipedia näin:
"Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty riistaeläimeksi,[15] jota saa metsästää 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.[16] Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3 900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1 200 kaniin vuodessa.[17]
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.[18] Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara.[7] Staran projektipäällikön mukaan…
Kirja on tilattu kirjastoihin, muttei ole vielä saapunut. Kouvolan kirjastoihin on tulossa yhdeksän kappaletta. Varauksen teokseen voitte tehdä joko netin kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa. Kouvolan pääkirjastoon ja Kuusankosken kirjastoon on myös tulossa pikalainakappaleet, joiden laina-aika on yksi viikko ja joita ei voi varata.
Kirjassa Buddhalainen sanasto ja symboliikka (Gaudeamus, 1990) sanskritinkielisen termin anātman käännös suomeksi on itsetön, ytimetön, vailla pysyvää. Englanninkielisten termien suomenkielisiä käännöksiä ei löytynyt, mutta jos tietäisit niiden vastineet esimerkiksi sanskritin kielellä, ne saattaisivat löytyä yllä mainitusta teoksesta.
Gothoni, René: Buddhalainen sanasto ja symboliikka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1263386__Sbuddhalainen%20s…
Asiasta voisi ehkä kysyä seuraavista paikoista:
Helsingin yliopisto
http://www.helsinki.fi/teol/usktl/
Helsingin Buddhalainen keskus
http://www.triratna.fi/
Helmet-haussa saat luettelon Marian Keyesin Ison Omenan kirjaston kokoelmien kirjoista valitsemalla alavetovalikosta tekijän, kirjoittamalla hakuruutuun kirjailijan nimen ja valitsemalla sijainniksi Ison Omenan. Alla tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28keyes%20marian%29%20…
Halutessasi voit etukäteen tai haun jälkeen rajata hakuasi muutenkin, esimerkiksi teosten kielellä. Huomaathan, että rajaamalla haun tiettyyn kirjastoon, saat tulokseksi ne teokset, jotka on hankittu tämän kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjat voivat olla joko lainassa tai hyllyssä. Rajausta ei voi tehdä vain sillä hetkellä paikalla olevaan aineistoon.
Uusi kirjastolaki sanoo yleisten kirjastojen henkilökunnan pätevyysvaatimuksista:
http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8050b29d
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Parhaiten löydät tietoa kirjastoalan koulutuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta:http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?…
Fyysinen kosketus on tärkeää ja terveyttä edistävää sekä ihmisille että eläimille. Varsinkin elämän alkuvaiheessa kosketus on tärkeää kehityksen kannalta.
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Herttoniemen kirjasto ja nuorisotalo sekä Herttoniemenrannan nuorisotalo ovat saamassa uudet tilat Herttoniemen metroaseman läheisyyteen valmistuvasta lähipalvelukeskus Hertsistä. Uusiin tiloihin siirrytään niiden valmistuttua, arviolta syksyllä 2019. Siihen asti kirjasto toimii nykyisissä tiloissaan.
Lähteet:
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009664/ryja-2017-1/
http://kettutie.munstadi.fi/2017/02/24/tiedote-nuta-kirjasto-saavat-uud…
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Voit käyttää Helmet-kirjastojen palveluja ja lainata niiden tarjoamia aineistoja, mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti. Kortin haltijuus ei ole sidottu siihen, että pitäisi asua pääkaupunkiseudulla.
Päivitäthän yhteystietosi kirjastoon. Voit tehdä sen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi eli tunnusluku. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia, yhteystietojen päivitys tapahtuu kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
