Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti…
Tietoa voisi hakea Spes Patriae- matrikkelista vuodelta 1974. Se löytyy käsikirjastokappaleena Kallion kirjastosta ja Pasilan kirjavarastosta. Linkki Helmet hakutulokseen
Helmet-verkkokirjastossa voit päivittää osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi Omat tiedot -välilehdellä. Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus, jossa on uusi nimesi (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
Kirjastojen yhteystiedot https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Kaupunginosa on saanut nimensä Berghällin viljelyalueesta, jonka paikalle kaupunginosa on rakennettu. 1800-luvun alkupuolella nykyisen Kallion alue oli lähes asumatonta. Vuonna 1840 alue päätettiin jakaa huvila- ja maanviljelyspalstoiksi. Nykyisten linjojen aluee Hämeentien edeltäjän Itäisen viertotien vieressä oli vielä 1880-luvun alussa maanviljelyskäytössä. Alue oli kaupungin omistama ja kaupunki vuokrasi tätä Berghällin tilusaluetta maanviljelystarkoituksiin vuoteen 1887 asti. Tuolloin alueen vuokrasopimukset päättyivät ja alueelle laadittiin jaotuskaava, johon merkittiin kadut ja viemärit ja alue vuokrattiin asumiskäyttöön. Siihen, miksi tilan nimi oli Berghäll, en löytänyt vastausta.Lähteitä:Kertomus…
Heikki Nymanin käännös on ainoa julkaistu kokonainen Tractatus-suomennos. M. A. Nummisen sävellyksessään käyttämien Tractatus-sitaattien suomennokset ovat The tractatus suite -LP:n tekstiliitteen mukaan taiteilijan itsensä tekemiä.
Ruokatieto.fi sivustolla on osio ruokakasvatus ja sieltä löytyy kohta nimeltä retki kauppaan. Yhtenä osatehtävänä kaupparetkellä on tarkkailla ja laskea ruokien sokeripitoisuutta.Tehtävässä mainitaan, että sokeripala painaa noin 2,5 g eli sokerin määrä paloina saadaan jakamalla elintarvikkeen ilmoitettu sokerimäärä 2,5.Esimerkiksi tuotteessa on sokeria 165 g. Sokeripaloina tämä määrä on 165 ÷ 2,5 = 66 sokeripalaa Linkki tehtäväsivulle.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
Samantyyppinen olisi varmasti Simon Hugon kirja Etsi oma tiesi (Lego Star Wars). Tätä ei valitettavasti ole Seinäjoen kirjastoissa. Seutulainaksi sen voi kuitenkin tilata.
Samanlainen idea on myös Sylvie Misslinin kuvakirjoissa Viidakosta kuluu juhuu ja Missä olet, prinssi Hurmelo? Nämä eivät kuitenkaan ole niin jännittäviä.
Seuraavissa kirjoissa on erilaisia tehtäviä ja lukija pääsee mukaan vaikuttamaan juonen kulkuun. Nämä on kuitenkin suunnattu vähän isommille lapsille:
Myst, Magnus: Hirveä pieni kirja (Kirja tarjoaa jännitystä ja tehtäviä lukijalle. Kirjassa sanotaan suositusiäksi 7+)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaanin mysteerikirja (Tässä kirjassa ratkaistaan omien hoksottimien avulla arvoituksia ja lukija päättää, mihin…
Ensimmäiset sivuvaunulliset moottoripyörät tulivat Suomessa poliisin käyttöön jo 1920-luvulla. Poliisimuseon verkkosivuilla on pdf-artikkeli poliisiajoneuvojen historiasta, jossa myös kuva näistä vanhimmista sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä: Suomalaiset poliisiajoneuvot: autot ja moottoripyörät – merkkejä joka lähtöön.
Poliisin moottoripyörien valtamerkkinä oli Harley-Davidson; näin myös 1950-luvulla, jolloin Helsingin olympialaisia varten poliisin käyttöön hankittiin muutamia uusia sivuvaunullisia Harley-Davidson -pyöriä. Kuva näistä sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä löytyi Finna.fi -hakupalvelun kautta:
https://finna.fi/Record/nurmijarvi_mui.mui-84293
…
Kyseessä näyttäisi olevan marmoriristihämähäkki (Araneus marmoreus). Kyseisellä lajilla esiintyy monia eri värimuunnoksia.
Lähteet:
Bugguide.net: https://bugguide.net/node/view/320065
Sepon luontokuvasivut: https://sepeteus.kuvat.fi/kuvat/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit/
Pelkän kuvan perusteella ainakin maallikon olisi vaikea tunnistaa kyseistä hyönteistä, eikä minulla ole vaadittavaa asiantuntemusta. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi lajitieto.fi-sivulla on ohjeet iNaturalist-sovellukseen, jonka avulla voit jakaa havaintosi ja saada tunnistusapua.
Vinkkinä, että lisätiedot voivat helpottaa tunnistamista: mistä ja milloin otus löytyi, minkälaisesta ympäristöstä, miten se liikkuu ja niin edelleen.
Alla listaus nettisivustoista, joista voisi olla apua.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.…
Kielitoimiston sanakirjassa sanasta esiintyy vain monikollinen muoto, joten näyttäisi siltä, että olosuhteet käsitetään edelleen plurale tantum -ilmaukseksi, jota käytetään vain monikollisena. Kannanottoja oikeakielisyyteen kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä…
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja…
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
Nakke ilmestyi Suomessa vuosina 1955-1992. Ensin sitä julkaisi Valiolehdet nimellä Nakke Nakuttaja, ja vuodesta 1966 julkaisijana toimi A-lehdet. Lehti sai nimensä sarjakuvahahmo Nakke Nakuttajasta, mutta sivuilla seikkaili myös monia muita hahmoja, kuten Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa.Wikipedia: Nakke
Ruskeasuon ratsastushallien rakentaminen aloitettiin vuonna 1938 Helsingin saatua järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset. Olympialaiset peruuntuivat 2. maailmansodan takia, ja ratsastushallien valmistuminen viivästyi talvisodan takia, mutta valmista tuli silti syksyllä 1940 (Keskustallin sivuilla valmistumisvuodeksi mainitaan 1939), jolloin tiloihin muutti Kampista Keskustallin ratsastuskoulu. Rakennuksessa on toiminut myös raitiovaunuvarikko. Nykyisellään hallit ovat liikunta- ja ratsastuskäytössä. Myös Helsingin poliisilaitoksen tallit ovat Ruskeasuolla. Keskustallin ratsastuskoulu. 31/8/1940 Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit.Ruskeasuon ratsastushalli. Wikipedia.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi kerrotaan seuraavasti: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-ikäiselle lapselle ei aina merkitty tietoja hänen vanhemmistaan. Sähköisestä järjestelmästä pois jätetyt tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisista arkistoista." Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi kuitenkin tilata todistuksen asumistiedoista ja pyytää siihen tiedot asumishistoriasta: https://dvv.fi/todistus-asumistiedoista Lisäksi dvv:n Usein kysytyissä kysymyksissä: "Mistä voin löytää vanhoja henkilötietoja, joita ei ole tallennettu sähköiseen…
