Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Vaikuttaa siltä, että Klovholmen-nimistä aluetta ei todellisuudessa ole Helsingissä olemassa, vaan se on saari Porvoossa. Klovholmen näkyy Googlen kartassa Tapanilassa, mutta sitä ei löydy mistään vanhasta tai uudesta virallisesta Helsingin kartasta. Kyseessä voi olla virhe Googlen karttapalvelussa.
Kirjastonhoitajan ulottuvilla olleet nimikirjat eivät valitettavasti tunteneet Omamus-nimeä, mutta Forebears-verkkosivusto kertoo, että nimi on käytössä ainakin Nigeriassa. Lue lisää osoitteesta Omamus Name Meaning, Origins & Popularity
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen…
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien…
Joihinkin sukunimiin sisältyy alkujaan suvun lähtösijaa tai maaomistusta ilmaiseva osa: Von-prepositio tai von der ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Von der = von + der on feminiinin datiivi saksan kielessä. Jos paikannimi on itsessään substantiivi, jolla on suku, "von" voi edellyttää siihen liittyvää määräistä artikkelia, joka taipuu sijamuodossa.Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se viittaa usein suvun aateliseen alkuperään, mutta ei aina. Monien saksalaisten aatelissukujen nimissä esiintyy kuitenkin edelleen von-etuliite, joka voi olla myös muodossa von der. Käytössä on myös zu; von und zu; vom; zum; vom und zum; von dem.Keskiajalla kantajansa asuinpaikkakuntaa ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet kerrotaan, että Ikäläinen on savolainen sukunimi. 1900-luvun alussa Ikäläisiä on asunut ainakin Keiteleellä. Muinaissuomalaiset omaksuivat germaaneilta henkilönimien kaksiosaisen rakenteen ja tällaisista nimistä on voinut lohjeta kumpi tahansa osa itsenäiseksi nimeksi (esim. talonnimi Ikälä ja asukkaannimitys Ikäläinen).
Lisätietoa: Sukunimi-info: Ikäläinen
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska JokunenPienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa.Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla.Helmetin lisäksi talvista…
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Liikkeestä puhutaan nimellä Copenhagen Adduction -harjoite. Sillä ei taida olla parempaa suomenkielistä nimeä. Kyseessä on sivuttainen jalan nosto -harjoite, johon on lisätty myös sivupunnerrus. Vaikuttaa etenkin lonkan lähentäjiin.
Liiketta on tutkittu ja sen on havaittu vähentävän aktiiviurheilijoiden lonkka- ja nivusvammoja. Yleisurheilu.fi, Proakatemia, 10 harjoitusta huonoille lonkille, Terveurheilija.fi
Ulosottolaitos julkaisee tilastonsa vuosittain. Vuoden 2021 tilastoon voi tutustua verkossa. Siinä ei eritellä ulosottoasioita aiheen mukaan tarkemmin. https://www.ulosottolaitos.fi/material/collections/20220223134603/7XI0M…
Tilastokeskuksen taulukoista pystyy tarkemmin tutkimaan ulosottoon päätyneiden saatavien perusteita. Sarakkeista voi valita tietyn vuoden ja alimmasta valikosta esimerkiksi opintolainat. Vireilläolo-valikosta voi erikseen valita avoimet ja päättyneet ja lukumäärän yhteensä.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__uloa/statfin_ulo…
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Yhtenä kriteerinä voisi pitää niin kirjailijan kuin runoilijankin osalta Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä.
Kirjailijaliiton sivuilla todetaan, että vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.
https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-…
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Epäselvissä maksuasioissa kannattaa ottaa yhteyttä läheiseen kirjastoon ja selvittää asia paikan päällä.
Kun maksuasia siirtyy perittäväksi perintätoimiston kautta, kyseisen maksun ei pitäisi enää näkyä kirjaston asiakastiedoissa vaan maksuasia on sen jälkeen perintätoimiston ja asiakkaan välinen.
Voisivatko omissa asiakastiedoissa mahdollisesti vielä näkyvät maksut olla muita maksuja kuin kyseinen jo maksettu perintämaksu?
.
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia
Tietoa voisi hakea Spes Patriae- matrikkelista vuodelta 1974. Se löytyy käsikirjastokappaleena Kallion kirjastosta ja Pasilan kirjavarastosta. Linkki Helmet hakutulokseen
Almanakan ulkopuolelle jääviä etunimiä on paljon. Monille näistä on mahdollista osoittaa nimipäivä, niin kuin Pentti Lempiäisen 80-luvun lopulla laatima Nimipäivättömien nimipäiväkirja osoittaa. Kirjan nimipäivät ovat Lempiäisen valintoja, mutta hyvin perusteltuja ja selkein kriteerein tehtyjä, joten niitä voinee pitää niin lähellä "oikeita" kuin mahdollista.
Lempiäisen mukaan Toive, Toivi ja Toivikki, joista "Toivea ja Toivia käytetään sekä miehen että naisen nimenä, enemmän kuitenkin naisilla", ovat Toivon rinnakkaisnimiä ja sen mukaisesti hän sijoittaa ne nimipäivättömien kalenterissaan Toivon päivään 4. kesäkuuta.
Etunimenä Toive oli suosituimmillaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen nimeä on useimpina…
Kielikello-lehdessä on artikkeli Puheesta kirjoitukseksi - Kielenhuoltoa eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Sen mukaan "Äänitystä alettiin käyttää tallennuksen apuna 1950-luvun alusta. Pikakirjoitusta käytettiin kuitenkin pöytäkirjan teossa aina 1980-luvulle tietokoneiden käyttöönottoon asti."Linkki artikkeliin https://www.kielikello.fi/-/puheesta-kirjoitukseksi-kielenhuoltoa-eduskunnan-poytakirjatoimistossa Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia : Eduskunnan historiakomitea: [Olavi Salervo ... et. al.]. 10. osa 1, Eduskunnan järjestys- ja työmuodot 1907-1963 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.362093 sanotaan pöytäkirjojen kirjaamisesta näin: "Vuoden 1952 syksystä alkaen koneellisen…
