Ymmärtääkseni lähteittesi luettelossa on juuri tekijöiden nimet, ja niistä puuttuvatkin lähteenä olevan kirjan tai artikkelin nimi. Pelkän sukunimen ja vuosiluvun perusteella lähteiden bibliografisten tietojen selvittäminen on vaikeaa tai mahdotontakin.
Jos lähteenä käytetyt kirjat tai artikkelit ovat suomalaisten kirjastojen kokoelmista, voisit löytää niiden tiedot Melinda-tietokannan kautta, josta löytyvät yliopistokirjastojen, monien ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston kokoelmatiedot ja myös osa yleisten kirjastojen kokoelmatiedoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
WorldCat taas on maailmanlaajuinen, 10 000 kirjaston tietokanta:
http…
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Kysymys piispanvirkojen täytöstä on rasittanut Vatikaanin ja Kiinan valtion suhteita ja vaikeuttanut sikäläisten katolilaisten kristittyjen elämää koko kommunismivallan ajan eli 1940-luvun lopusta lähtien.
Roomalaiskatolisen kirkon johdon ehdoton kanta on, että piispojen lopullinen valinta kuuluu Rooman paaville, Kiinan valtionjohto taas ei ole halunnut hyväksyä tällaista ulkomaista vallankäyttöä. Tilanne on johtanut siihen, että maan katoliset ovat jakautuneet ainakin kahteen ryhmään. Toisaalta on ollut paaville uskollisia piispoja ja seurakuntia, jotka ovat voineet harjoittaa uskontoaan vain enemmän tai vähemmän maanalaisesti, usein suorastaan vainottuinakin, toisaalta valtiovallan…
Astmalääkkeitä on kahdenlaisia: tulehdusta poistavia ja keuhkoputkia laajentavia. Niitä käytetään lääkärin ohjeen mukaan. Avaavaa eli keukoputkia laajentavaa voidaan ottaa ennakoivasti ennen liikuntaa, jotta astmaoireilta vältyttäisiin. Näin menetellään ainakin, kun on kyse tavallisesta kuntoliikunnasta. Siitä, miten astmalääkkeitä huippu-urheilussa mahdollisesti käytetään, ei löytynyt tietoa.
Alla tietoa astmalääkityksestä urheilussa Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n sivuilta:
https://www.suek.fi/sv/astmalaakitys
Säveltäjä Onni Kauppilasta ei valitettavasti juuri helposti löydettäviä henkilötietoja ole tarjolla, eikä esimerkiksi Viola-tietokannassa ole edes hänen elinvuosiaan. Hänen syntymäaikansa on 6.10.1905 ja ainakin vielä vuonna 1995 hän vietti 90-vuotispäiviään Helsingissä. Kysyjän etsimää kantaattia Valon vartijat ei ole levytetty eikä julkaistu nuottina. Muutamia hänen sävellyksiään on levytetty. Mieskuorolaulu Pohjolanmaa Jaakko Kalmion tekstiin on julkaistu Haukiputaan kunnan julkaisemalla LP-levyllä "Musiikkitervehdys Haukiputaalta" vuonna 1982, esittäjänä Haukiputaan mieskuoro. Sama esitys on julkaistu vuonna 2006 Lions-Club Haukiputaan julkaisemalla CD-levyllä "Haukiputtaalla soi" ja kuoron omalla LP-levyllä "Soi soi laulu" vuonna 1988…
Seuraavissa kirjoissa on kuvia Suomen kivikauden esineistöstä, usein sekä valokuvia että piirroksia:
Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Ville Luho: Suomen kivikauden pääpiirteet
Carl Fredrik Meinander: Die Kiukaiskulttuuri
Ville Luho: Die Askola-Kultur
Ville Luho: Die Suomusjärvi-Kultur
Kirjat löytyvät ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, josta ne haetaan pyydettäessä.
Kuningatar Viktoriasta on englanninkielisiä elämäkertoja, joihin tietysti sisältyy myös hänen avioliittonsa ja yhteinen elämänsä prinssi Albertin kanssa. Suomen kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat:
Julia Baird: Victoria - the Queen : an intimate biography of the woman who rules an empire. 2016
Christopher Hibbert: Queen Victoria : a personal history. 2000
Suomenkielinen elämäkerta on vuodelta 1927: G. Lytton Strachey: Kuningatar Viktoria.
Suomeksi on kirjoitettu elämäkertaromaani, jossa kerrotaan myös kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin avioiliitosta:
Sanna Tahvanainen: Kuningatar : romaani. 2013
Emme löytäneet myynti-ilmoitusta tämännimisestä puhelukortista. ET-lehden artikkelissa 16.10.2015 kerrotaan, että korteilla käydään, vaikkakin jo vähäisemmässä määrin kuin 1990-luvulla, kauppaa alan erikoisliikkeissä ja huutokaupoissa. Hinnat ovat useimmiten vain muutamia kymmeniä senttejä kappaleelta. Joitakin poikkeuksia on: joistakin korteista voidaan maksaa kymmeniä, jopa satoja euroja.
Alla linkki artikkeliin:
https://www.etlehti.fi/artikkeli/asiantuntijat/kysy_antiikista/muistatko_viela_taman_kortin_nyt_niita_kaupataan_yli_100
Mikrofilmatut lehdet ovat Kansalliskirjastossa. Niitä pääsee lukemaan varaamalla lehdet kaksi vuorokautta etukäteen puhelimitse (+358 (0)2941 23196) tai sähköpostitse
(kk-palvelu@helsinki.fi). Ilmoita varatessasi nimesi ja puhelinnumerosi. Mikrofilmejä pidetään sinulle varattuna neljä viikkoa. Alla linkki Kansalliskirjaston yhteystietoihin:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Miekkonen oli yksi hollantilaisen kirjoittaja-kuvittajan Max Velthuijsin henkilöhahmoista. Ensimmäinen hänestä kertova kirja Miekkonen etsii kotia alkaa juuri kysymyksessä muistellulla tavalla. Miekkosen puutarhalle hyvää tekevä sade jatkuu monta päivää ja tärvelee hänen kenkälaatikkoasumuksensa, minkä vuoksi hänen on lähdettävä etsimään uutta kotia. Lisää Miekkosesta voi lukea kirjoista Miekkonen löytää onnen ja Miekkonen auttaa ystävää.
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Sitä ei Paddington tiedä itsekään, https://www.paddington.com/us/heritage/paddington/ “When he was found, Paddington wasn’t too sure how old he was so the Browns decided to start again at one. They also decided that he should have two birthdays a year (just like the Queen!) and so he celebrates these on 25th June and 25th December.” Karhuherrasta ensi kerran kertova A bear called Paddington julkaistiin vuonna 1958, joten hahmo on syntynyt 62 vuotta sitten, https://www.worldcat.org/title/bear-called-paddington/oclc/1079400391/e…
Hei, tässä hyvin tiivistetty vastaus. Lopussa lukuvinkkejä aiheesta.
Eduskunta edustaa ylintä päätöksentekovaltaa ja sen tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Lakien säätämisen lisäksi eduskunta päättää valtion budjetista ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten hyväksymisestä.
Kuntien tehtävä on järjestää kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Kuntien itsehallinnosta on säädetty perustuslaissa (731/1999), ja valtiolla on vain rajattu oikeus puuttua itsehallinnollisten yhteisöjen toimintaan. Kunnalliseen hallintoon kuuluvat virkamiehet työskentelevät käytännössä tiiviisti valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisten kanssa. Kuntien ylimpänä päätöksentekoelimenä on kuntavaaleilla valittu valtuusto. Kuntien…
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
Erik von Frenckell oli näkyvä hahmo Helsingin kaupungin kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1917. Valtuustoura jatkui vuoden 1930 loppuun. Vuonna 1931 hän aloitti työnsä kaupungin kiinteistöjohtajan virassa. Vielä eläkeiässä hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoon.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1853
Helsingin Sanomat 18.11.1957
Kyseessä on Jerry Högstedtin vanhaan irlantilaiseen kansansävelmään pohjautuva Pikku Nukkumatti. Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Kerttu Mustonen.
Löydät laulun sanoineen esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 4 (toim Aapleli Vuoristo, useita painoksia, s. 96).
https://finna.fi/Record/ratamo.38067
Se-sanan käyttö tässä yhteydessä on oikein. Yleiskielessä joka-lauseen edellä on useimmiten se silloinkin, kun tarkoitetaan ihmistä. Tällöin viitataan kehen tahansa ihmiseen, ei määräyksilöön.
Se-sanan käyttöä ihmisestä puheen ollen käsitellään artikkelissa Voiko ihminen olla ”se”? (Kotimaisten kielten keskus).
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
