Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä.
Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin…
Fredrik Bloomin sanoittama Som en härlig gudomskälla (Pärleporten) on käännetty suomeksi nimellä Niinkuin lähde taivahainen. Kääntäjän nimi ei ole tiedossa.
Laulun melodianuotti, soinnut ja suomenkieliset sanat löytyvät Pelastusarmeijan laulukirjasta (1990, ISBN 954-9069-14-3). Laulun numero kirjassa on 287.
Laulukirjan saatavuus Lastu-kirjastoista
ja Piki-kirjastoista
Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai…
Betonivalun valmistelu on aloitettu vuonna 1996, mutta työ keskeytettiin ennen kuin se pääsi edes kunnolla alkamaan. Päätöksen teki Ruotsin hallitus ja sitä perusteltiin sillä, ettei onnettomuuden tutkijalautakunta ollut saanut työtään valmiiksi.
Asiasta on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat 20.6.1996 (artikkeli avautuu kokonaan vain tilaajille)
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003540371.html
Tietoa radiohiiliajoituksesta löytyy teoksista
Luut, kivet ja tähdet : iänmäärityksen tiede / Chris Turney ; suomentanut Arja Hokkanen. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 2007
Historiallisen ajan arkeologian menetelmät : seminaari 1998 / [toimittaja: Marianna Niukkanen]. Museovirasto 1999
Pertti Hautasen pro gradu -tutkielman Radiohiiliajoitus, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56208/URN%3ANBN%3Afi%3Ajy… johdannossa kuvataan radiohiiliajoitusta. Olen koonnut sieltä seuraavan: Ajoitus perustuu eksponentiaaliseen hajoamislakiin. Siinä mitataan joko näytteessä olevan radiohiilen aktiivisuus tai isotooppien C 12 , C 13 ja C 14 lukumäärien suhteet…
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus…
Richard Scarryn touhukas maailma -kirjojen possukaksoset ovat nimeltään Eihän ja Juuhan Kärsälä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://everythingbusytown.fandom.com/wiki/The_Best_Babysitter_Ever_(ep…
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen…
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Tarkoitatko ehkä Gösta Sundqvistin säveltämää ja sanoittamaa laulua "Elämä ikkunan takana"? Se alkaa: "Me noustaan joka aamu ennen seitsemää". Laulussa isän täytyy kiirehtiä työhön tehtaaseen. Laulun kertoja on lapsi, joka tuskin koskaan enää ehtii leijaa lennättää.
Leevi and The Leavings: Elämä ikkunan takana YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=qHiVVrgAVsU
Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.
Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:…
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin…
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalla on kolme paikannimeä, joiden nimessä on q-kirjain. Lindqvist ja Blomqvist ovat talojen nimiä, Nyqvistinalapuoli on pellon nimi. Varsinaista katuosoitetta, jossa olisi q-kirjain, en löytänyt.
Samaa teekkarilaulua on etsitty aiemminkin ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-eraan-laulun-sanoja-se
Terve normaalisti nesteitä nauttiva henkilö muodostaa vuorokaudessa virtsaa noin 1–2 litraa.
Samantapaiseen kysymykseen on tällä palstalla vastattu aiemminkin. Vastaus lähteineen löytyy täältä: Kuinka suuri on normaali aikuisen miehen virtsaneritys viidessä vuorokaudessa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti…
Tietoa voisi hakea Spes Patriae- matrikkelista vuodelta 1974. Se löytyy käsikirjastokappaleena Kallion kirjastosta ja Pasilan kirjavarastosta. Linkki Helmet hakutulokseen
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
