Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Valitettavasti emme löytäneet mainintoja kyseisestä toivotuksesta mistään kirjallisesta lähteestä. On mahdollista, että sanonta on kulkenut suvussa ja se on ehkä jonkun isovanhemman keksimä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista vastaavanlaisen toivotuksen? Ja tiedättekö jotain sen alkuperästä? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Platonista kerrotaan Suuria ajattelijoita -videossa(Suomen kunnallispalvelu 1998), joka on Jyväskylän ja Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Videon saa kaukolainaksi; Porin kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen hinta on 20 markkaa.
Oculus Rift -virtuaalilaseja sai kokeilla Pasilan kirjastossa viime vuoden syksyllä Pelikulma-tapahtuman ajan. Sen jälkeen niitä on voinut käyttää joidenkin kirjastojen tapahtumien yhteydessä. Seuraavat tapahtumat ovat Jakomäen kirjastossa (kirjaston avajaiset) la 4.10. klo 12-16: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Tapa… ja Pukinmäen kirjastossa pe 17.10. klo 14-16.
FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Olet aivan oikeassa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan 'viite' seuraavasti:
viite48*C
1. viittausmerkintä kirjeen alussa, kirjoituksen sisässä t. alareunassa. Alaviite. Kirjallisuus-, lähdeviite. Kirjeen viitteessä mainittu puhelinkeskustelu. Numeroidut ja petiitillä painetut viitteet.
2. vihje. Taudin aiheuttajasta on saatu viitteitä.
Kuvailemassasi tilanteessa siis tulee kyseeseen ykköskohdassa selitetty merkitys ja siitä varsinkin kohta "kirjallisuus-, lähdeviite". Kirjastojen tietokannat ovat yleensä ns. viitetietokantoja eli niistä löytyvät viitteet aineistoon, mutta itse varsinainen aineisto löytyy kirjaston hyllystä. Viite siis kertoo, mikä tiedon lähde on. Kun et mainitse, missä yhteydessä (esim. minkä tasoisiin…
Georg Malmsténin laulusta "Mikki-Hiiri ja susihukka" löytyy seuraavat soitinversiot (nämä löytyvät ainakin HelMet-kirjastosta)
Orkesterille: Symphonic Malmstén Medley (CD Warner 2010)
Pianolle: Tokazier: Iloinen pianomies (CD BMG Finland 1999)
Puhallinorkesterille: Helsingin poliisisoittokunta: Suomalaista puhallinmusiikkia (CD Helsingin poliisisoittokunta 1997)
Heikki Poroila
Helmet-sivustolta: http://www.helmet.fi/fi-FI voi hakea elämäkertoja kirjoittamalla Hae aineistoa -kohtaan sanan elämäkerrat. Hakutulos on valtavan suuri, joten hakua kannattaa rajata toisella sanalla. Alla esim. haun tulos haettaessa sanoilla elämäkerrat urheilijat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20urh…
Hakua voi myös rajata muillakin tavoin, esim. teoksen kielen mukaan joko etukäteen kohdasta Tarkennettu haku tai jälkikäteen sivun vasemman reunan Rajaa-valikoista.
Kaikista aiheista ei ole kuitenkaan helppo löytää sopivaa asiasanaa. Hyviä vinkkejä löytyy Helmetin Vinkit-osiosta. Esim. kohdasta Historia näyttäisi löytyvän monia kiinnostavia kirjaehdotuksia:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit…
TEOS Arvo-sedän iltasatukirja / kuvittanut Inge Löök
JULKTIEDOT [Helsinki] : Arvo ja Lea Ylppö säätiö, 1992
ULKOASU 39 s. : kuv.
Standard no 952-90-4150-0 sidottu
HEL LUOKKA 1.7
ALKUTEOS 90
Kyseinen teos löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan varastosta.
Kuvatun kaltainen tilanne syntyy Vaski-tietokannassa https://vaski.finna.fi/ esimerkiksi silloin, jos kyseiseen teokseen on tehnyt varauksen jo aiemmin ja epähuomiossa yrittää tehdä sen uudestaan.
Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois ovat kaksi eri kirjaa, molemmat omaelämäkerrallisia. Vasen jalkani kertoo minä-muodossa Brownin lapsuuden tarinan. Jonnekin päivästä pois on näistä kahdesta romaanimaisempi ja kertoo kirjailijan perheen elämästä 1940- ja 50-lukujen Dublinissa.
Vaikka Pirkanmaan kirjastoista ei löydy Christy Brownia englanniksi, hänen teoksiaan kyllä löytyy muista kotimaisista kirjastoista. Voit helposti saada niistä minkä tahansa luettavaksesi tekemällä siihen omassa kirjastossasi kaukolainatilauksen.
Kyllä kirjan voi palauttaa postin mukana. Osoite on Kouvolan pääkirjasto Salpausselänkatu 33 45100 KOUVOLA. Vaikka olisit lainannut kirjan jostain toisesta toimipisteestä se kyllä palautuu pääkirjaston kautta.
WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennenaikainen kuolema määritellään ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, joten ennenaikainen kuolema olisi mahdollista suhteuttaa esimerkiksi elinajanodotteeseen - joko syntymävuoden ja sukupuolen mukaiseen tai koko väestön keskimääräiseen elinajanodotteeseen - ja tulkita kuolema ennenaikaiseksi, mikäli se tapahtuu valittua elinajanodotetta nuorempana.
Lähteet ja lisätietoa:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13
Vastasyntyneiden elinajanodote 1971-2016
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2016 (tietokanta)
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä…
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä…
