Valitettavasti tämä LP-levy MUISTO VAIN on ainoa äänite, jolla tämä Katja Riipisen säveltämä laulu on julkaistu. Tätä albumia (Bluebird BBL1057, julkaistu myös c-kasettina) ei näyttäisi myöskään olevan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Sen pääsee kyllä kuunteleemaan Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tiloissa.
Pikaisella haulla löysin ainakin yhden käytetyn levyn tarjouksen: http://www.kane.fi/prestashop/fi/lp-levyt/207942-tuominen-jamppa-muisto… eli Kane Recordsilla se näyttäisi olevan kympillä. Anselmin Aarteet tarjoaa sitä vielä halvemmalla: http://www.anselminaarteet.fi/vinyylit.php?tyyli=24 Näitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Verkkohakuteos Wikipediassa kerrotaan, että Ciceron Valtiosta-teoksen (De re publica) teksti on suurelta osin kadonnut ja että sen parhaiten säilynyt osa tunnetaan nimellä Scipion unennäkö (Somnium Scipionis).https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiosta Melinda-tietokannasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ löytyi pari tähän teokseen liittyvää viitettä:
Opinnäyte Macrobiuksen kommentit Ciceron teokseen Somnium Scipionis : hyveet ja sielun kuolemattomuus / Kati Mattsson. [Turku], 1999. - Pro gradu -tutkielma : Turun yliopisto, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus.
Artikkeli Scipion kyynelistä Konstantinopolin raunioille : Rooman tasavallan valtiosääntöideologia 146 eKr.-1453 jKr. / Juha-Pekka Rentto sisältyy teokseen Oikeustiede =…
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (…
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua?
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)…
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet moniin oikeakielisyys ongelmiin.
Kolmesta pisteestä kerrotaan näin:
"Kolmella pisteellä voidaan osoittaa, että lause jää kesken. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä, jossa ilmauksen kesken jättäminen mahdollistaa esimerkiksi vihjailevan tai tunnelmoivan sävyn." Lisää voitte lukea alla olevasta linkistä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kolme%20pistett%C3%A4/ohje/47
Lukujen merkitsemisestä Kielitoimisto ohjeistaa näin: "Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä teksteissä, kuten teknisissä, tilastollisissa ja talouteen liittyvissä teksteissä, käytetään selvyyssyistä yleensä numeroita, kun…
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Tästä on olemassa erilaisia teorioita. Yhden teorian mukaan Shinigamit "valkaisevat" eli puhdistavat samalla tavalla kuin valkaisuun tarkoitetut kemikaalit. Sarjan luoja Tite Kubo on sanonut Shūkan Shōnen Jump -lehden haastattelussa (11/2008), että aikoi alunperin antaa sarjalle nimeksi mustaan viittaavan nimen (koska Shinigamit pukeutuvat mustaan Shihakusho-asuun), mutta antoikin sen sijaan valkoiseen viittaavan nimen. Erään teorian mukaan yksi syy olisi ollut Tite Kubon suosikkiyhtye Nirvana. Yhtyeen ensilevyn nimi on Bleach.
Kyseessä saattaisi olla Dahris Butterworth Martinin Punatukkainen prinsessa, joka sisältyy 1950-luvulla ilmestyneen Aarteiden kirja -sarjan kolmanteen osaan Oli kerran.
Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen Tohtori Sykerö. Sykeröllä oli erilaisia robotteja ja koneita mm. aikakone ja taloudenhoitajarobotti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tohtori_Syker%C3%B6
Etsin Finnasta (Suomen arkistojen, kirjastojen, museoiden yhteinen palvelu) hakusanalla 'robotti' rajaamalla haun videokasetteihin (VHS). Tässä on tulokset:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Tuloksista ehkä "Robotti von Rosenbergin tutkimukset" ja "Into ja Kunto tehtaalla" ovat lähimpänä etsimääsi.
Etsintää hankaloittaa se, että vanhoja VHS-kasetteja on poistettu huonokuntoisina kirjastoista ja näin osasta videoita ei ole säilynyt mitään tietoja.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa elokuvan, niin…
Hei,
Ole suoraan yhteydessä kirjastoosi. Maksut on tuossa ajassa vanhentuneet, joten kun päivität tietosi pääset taas kirjaston käyttäjäksi. Jos olet ollut kauan aikaa käyttämättä korttia, on tietosi voitu poistaa reksiteristä. Tällöin saat uuden kortin.
Kirjastokortit ovat pääosin kirjastokimppakohtaisia. Pohjois-Karjalan kattavissa Vaara-kirjastoissa on käytössä sama kortti. Jos taas asut muualla, voit hankkia kortin paikalliseen kirjastoon riippumatta onko sinulla maksuja tai lainauskieltoa jossain toisen alueen kirjastokimppaan. Eli kipin kapin lähimpään kirjastoosi ottamaan uusi kortti!
Tuulet muodostuvat, kun eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Jos paine on alueella vakio, siellä on myös tyyntä. Näin voi olla korkeallakin ilmassa, ei ainoastaan lähellä maan- tai merenpintaa. Tuuli myös ylläpitää olemassa olevia paine-eroja. Mitä suuremmat paine-erot, sitä suurempi paine-erovoima ja kovempi tuuli.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä. Se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Troposfäärin yläosassa on liikkuvia putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä, suihkuvirtauksia. Tuulen nopeus on suihkuvirtauksessa kymmeniä metrejä sekunnissa, jopa…
