Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Uusin Helmet hausta löytämäni teos on
Lahtinen, Aatos: Matematiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen : lyhyt oppimäärä Lyhyt oppimäärä : 2007-2016
(Helmet tarkennetuun hakuun ylioppilastehtävät ja matematiikka)
Myös Ylen abiteereissä näyttää olevan tehtävä ja vastausvinkkejä lyhyeen matematiikkaan.
http://yle.fi/aihe/abitreenit/matematiikka
Onnea opintoihin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
Kysyntä Myllykoskella on ollut vähäistä mutta kuulostellaan jos kiinnostuneita olisi enemmänkin. Kirjallisuuspiirit kokoontuvat pääkirjastolla, Kuusankoskella, Korialla ja Valkealassa. Syksyn ohjelma eri pisteissä on tällainen:
Kouvolan pääkirjaston kirjallisuuspiirit
Kouvolan pääkirjastossa toimii kolme kirjallisuuspiirin ryhmää, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kaikissa ryhmissä käsitellään sama teos. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Parhaiten tilaa uusille osallistujille on keskiviikon iltaryhmässä.
• keskiviikon päiväryhmä klo 13-14.30 ja iltaryhmä klo 18-19.30
• torstain ryhmä klo 13 - 14.30
Kysy kuukauden kirjaa lainaan asiakaspalvelupisteestä. Kysy myös äänikirja- tai e-kirjaversiota. Kouvolan…
Hello
Fennica is the database of the National Library of Finland and it includes foreign authors and other languages too. You can read more about the collection policy of the National Library of Finland here:
https://www.kansalliskirjasto.fi/en/collections/development-of-collecti…
We also have Finna and Melinda databases. In Finna you can search material from all archives, libraries and museums in Finland. Melinda is a union catalogue of Finnish libraries. Both work in English too.
https://www.finna.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Kvanttimekaniikka on nimitys fysiikan perusteorialle, joka kuvaa tapahtumia klassisen mekaniikan ulottumattomissa olevalla "atomaarisella tasolla". (Lisätietoja Wikipedian perusteellisesta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttimekaniikka).
Ilmaisulla "kvanttifysiikka" viitataan yleisemmin kaikkiin niihin ilmiöihin ja teorioihin, jotka tavalla tai toisella liittyvät kvanttitason ilmiöihin. Se ei ole täsmällinen, vaan yleisesti orientoiva termi. Se ei ole missään tapauksessa synonyymi termille "kvanttimekaniikka", jolla on täsmällinen merkitys.
Edellinen vastaus on aihepiiristä kiinnostuneen maallikon, ei ammattifyysikon näkemys. Ainakin Wikipedian maailmassa ajatellaan kuitenkin samalla tavalla.
Heikki Poroila
HelMet-kirjaston kokoelmassa on tämä Kiinteistönvälittäjän käsikirja neljänä painoksena, joista vuosien 2010, 2010 ja 2015 versiot löytyvät hyllystä, uusimpaan 2017 on 28 varaajan jono. Eli kyllä saa, mutta jos vain uusin laitos kelpaa, sitä joutuu jonottamaan monta kuukautta (kokoelmassa on 6 kpl).
Heikki Poroila
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.…
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Mekään emme onnistuneet selvittämään mistä sarjasta voisi olla kyse. Selasimme lehdistä vanhoja tv-tietoja vuosilta 1998 ja 1999, jolloin Karvista esitettiin TV2:ssa. Lähimmäksi kuvaustasi osui yhdysvaltalainen Ipanat (Rugrats), mutta siinä ei puhuta ranskaa eikä se sijoitu koulumaailmaan.
Yksi mahdollinen sarja voisi olla huippusuosittuun sarjakuvaan perustuva Titeuf, josta tehtiin tv-sarja aivan 2000-luvun alussa. Sarja on sveitsiläinen ja sen tapahtumissa liikutaan myös koulumaailmassa.
http://sarjakuvat.eurocomics.info/titeuf.html
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti…
Sitä ei Paddington tiedä itsekään, https://www.paddington.com/us/heritage/paddington/ “When he was found, Paddington wasn’t too sure how old he was so the Browns decided to start again at one. They also decided that he should have two birthdays a year (just like the Queen!) and so he celebrates these on 25th June and 25th December.” Karhuherrasta ensi kerran kertova A bear called Paddington julkaistiin vuonna 1958, joten hahmo on syntynyt 62 vuotta sitten, https://www.worldcat.org/title/bear-called-paddington/oclc/1079400391/e…
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen.
"Med en enkel tullipan" on Sven Paddockin 30-luvulla kirjoittama teksti, johon Jules Sylvain on säveltänyt melodian. Kauko Käyhkö on esittänyt laulun suomeksi. Tekstin kääntäjä on Veikko Vallas ja laulun nimi on Pikku tulppaanilla vain. Toisinaan nimi on kirjoitettu yhteen: Pikkutulppaanilla vain.
Kauko Käyhkö levytti kappaleen 60-luvulla. Sanoja tuskin löytyy painetussa muodossa, ja valitettavasti näyttää siltä, että äänitettäkin voi olla vaikea löytää. Helsingin yliopiston kirjastosta äänitettä voi kysyä. Jos se heillä on niin äänitettä voi käydä siellä kuuntelemassa. Yleisradion arkistosta äännitteen saattaisi löytää, mutta sieltä ei aineistoa saane kuunneltavaksi.
Tarkoitat varmaankin varausten tekemistä HelMet-verkkokirjastossa, vai kuinka? Minkähänlainen ponnahdusikkuna ruudullesi ilmestyy? Olisiko kysymys siitä, että HelMetin nykyisessä versiossa korista voi toistaiseksi tehdä varauksia vain yksitellen? Kaikkien koriin siirrettyjen nimekkeiden varaaminen yhdellä kertaa on kyllä tulossa ohjelmaan lähiaikoina. Jos valitset etusivulta vaihtoehdon "Perinteinen aineistohaku" ja siirrät nimekkeet koriin sen kautta, pystyt siellä myös varaamaan koko korin sisällön kerralla.
Jos varaamisessa on muita ongelmia, ilmoittaisitko niistä HelMetin etusivun Palaute-linkin kautta.
HelMet-verkkokirjaston kautta asiakas ei itse pysty muuttamaan "Ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Siksi onkin suosoteltavaa, että varausta tehdessä tätä päivämäärää ei käytettäisi, ellei varaaja nimenomaan tiedä, että ei tarvitse lainaa enää tietyn (esim. tenttipäivän) jälkeen.
Kirjaston henkilökunta kuitenkin pystyy kyseistä päivämäärää muuttamaan. Olisin jo nyt saman tien vaihtanut päivän, mutta sinulla näyttää olevan niin paljon varauksia joissa kaikissa tuo päivämäärä on merkittynä, että en tiennyt, mistä varauksesta on kyse. Sinun olisi siis parasta joko ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjastoon ja pyytää muuttamaan päivämäärä, tai, jos lähetät minulle uuden viestin ja kerrot tarkemmat tiedot, niin muutan päivän.
Ystävällisin…
Lainat pitäisi ensin joko uusia tai palauttaa, jotta kunkin lainan kohdalla oleva maksu lakkaisi kertymästä ja siirtyisi omissa tiedoissasi kohtaan €x,xx maksamattomia maksuja. Voit siis kyllä edelleen pitää aineiston lainassa ja maksaa kertyneet maksut pois, kunhan vain ensin tavalla tai toisella pysäytät maksujen kasvamisen.
