Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
Vastaus riippuu siitä, mitä käsitteellä "kirjatraileri" tarkoitetaan. Jos kysyjä viittaa ilmaisulla videoituun kirjan esittelyyn, on sellaisen tekeminen ja levittäminen sallittua, jos "traileri" koostuu tekijän omasta puheesta ja tekstistä. Jos halutaan lainata esiteltävän kirjan sisältöä, se on tehtävä sitaattipykälän (§22) puitteissa eli sitaattien täytyy liittyä omaan tekstiin. Pelkästään huvin vuoksi ei kirjaa saa lukea ja tätä lukuesitystä levittää ilman erillistä lupaa. Luvan mahdollinen maksullisuus riippuu oikeudenhaltijan harkinnasta.
Heikki Poroila 16.3.2012
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta voi hakea esim. sanayhdistelmällä antenna systems, jolloin saa joukon englanninkielisiä viitteitä. Uusimmasta päästä on esim. Foundations of Atenna Engineering http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PSXGF6GVI9GJTRRIKHEQ9BEV6SB8BCMFU… , jota on Oulun yliopiston kirjastossa. Sisällysluettelo on viitteen tiedoissa. Yliopistojen kirjastoista voi pyytää teoksia kaukolainaksi, kustannukset ovat 10-12 euroa.
Hei,
Hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla "islamilainen kulttuuri" ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjoihin, saa varsin kattavan listauksen (Keski-kirjastoissa 102 osumaa). Poimintoina mm. seuraavat teokset:
Islamilainen kulttuuri, 2016 (toim. Heikki Palva & Irmeli Perho)
Helena Hallenberg: Ruokakulttuuri islamin maissa, 2014
Marko Juntunen: Islamin arki - maailma marokkolaisen silmin, 2005
Pääasiassa kirjallisuus on suomenkielistä, joitakin teoksia löytyy myös englanniksi.
Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002).
Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
Kuvatun kaltainen tilanne syntyy Vaski-tietokannassa https://vaski.finna.fi/ esimerkiksi silloin, jos kyseiseen teokseen on tehnyt varauksen jo aiemmin ja epähuomiossa yrittää tehdä sen uudestaan.
Kukaan ei voi tällaista tilastolukua tietää - eivät edes Kysy kirjastohoitajhalta -palvelun asiantuntijat - ja siihen on useita eri syitä.
Ensimmäinen on se, että käytännöllisesti katsoen kaikissa kulttuureissa sukupuoliyhdynnät kuuluvat tiukasti yksityisyyden piiriin, joten niitten tarkkaa lukumäärää ei edes teoriassa tutkita eikä tiedetä (en itse usko, että esimerkiksi vakoilujärjestö NSA:kaan vielä pystyy tilastoimaan kansalaisten seksiaktien määrää, ellei puhuta kännykän välityksellä tapahtuvasta toiminnasta - kokonaan eri asia on, vaivautuuko NSA laskemaan puhelinseksiaktien lukumäärää).
Toinen syy tällaisen tiedon puuttumiseen on asian intiimi luonne: vaikka jossain maissa kuten Suomessa pyritään tilastoimaan määriä ja taajuuksia,…
Kyllä kirjan voi palauttaa postin mukana. Osoite on Kouvolan pääkirjasto Salpausselänkatu 33 45100 KOUVOLA. Vaikka olisit lainannut kirjan jostain toisesta toimipisteestä se kyllä palautuu pääkirjaston kautta.
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi…
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä…
Englanninkielisen Wikipedian mukaan hevosen nimi tarkoittaa tuulta (Wind). Pelkään pahoin, ettei teoksen suomentaja ole kuitenkaan tyytynyt kääntämään Windiä suoraan Tuuleksi. Nimi voi yhtä hyvin olla Puhuri tai vaikkapa Tuulispää. Olen koettanut metsästää nimeä, mutta valitettavasti meiltä Turusta ei löydy Winnetou-trilogiasta kuin sarjan ensimmäinen osa: Erämaan kostaja (tai Winnetoun kosto). Siinä ei hevosen nimeä mainita. Puhutaan ainoastaan hevosesta, joka on komein ilmestys ikinä.
Lastenkirjainstituutti täydentää vastausta näin:
"Voi olla, että Winnetoun hevosen nimeä ei ole koskaan käännetty tai edes kirjoitettu suomenkieliseen kirjaan. Tällä sivulla on lainaus siitä kirjasta (Old Surehand I), jossa nimi Iltschi…
Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
Maailmassa on sekä kaupallisia että ei-kaupallisia "kuvapankkeja" eli palveluita, joiden kautta saa laillisesti käytettävissä olevia kuvia. Kaupallisten kuvapalveluiden kuvat ovat ainakin pääosin peräisin ammattikuvaajilta, jotka ovat myyneet kuvapalveluille oikeuden hoitaa kuvien jakelun ja käytön rahastamisen. Kuvaaja saa pienemmän korvauksen, mutta säästyy isolta vaivalta. Kaupallisia kuvapankkeja eivät yleensä kiinnosta muut kuin teknisesti "täydelliset" kuvat, koska niille on helpointa löytää maksavia käyttäjiä mainonnan parissa. Kuvapankeista haetaan todennäköisesti eniten "yleisiä" kuvituskuvia, jolloin taiteellinen erikoislaatuisuus ei välttämättä ole tavoiteltu ominaisuus. Maailmassa on valokuvaajia, jotka ovat erikoistuneet…
Kyseessä saattaisi olla vuonna 2001 julkaistu Laila Nummisen Muistuipa mieleeni : kätilön kertomuksia. 1.
https://www.finna.fi/Record/keski.342296?checkRoute=1
Kilpaurheilijoiden osalta tuskin vertailevaa tietoa on saatavissa. Edes testeissä kiinni jäävät urheilijat kun eivät useinkaan myönnä kiellettyjen aineiden käyttöä. Jotta asiaa voitaisiin selvittää, pitäisi oikeastaan olla terveystietoja pitkään doping-aineita käyttäneiden uran ajalta. Jotkut yksittäiset urheilijat ovat tosin myöntäneet pitemmänkin ajan doping-historiansa. Toisaalta heidän tapauksessaan "sairastuminen" ja kilpailutauko tietyssä vaiheessa kautta on voinut johtua muustakin syystä.
Sen sijaan rankan doping-taustan aiheuttamista myöhemmistä terveysongelmista on näyttöä. DDR:n doping-ohjelmassa mukana olleille urheilijoille on maksettu jälkikäteen korvauksia aineiden käytöstä johtuvista sairauksista.
Oikotietä parempiin…
Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmät ilmestyivät yhtenä niteenä vuonna 1982 Linda Viidingin virontamina. Teos Näidendid sisältää siis näytelmät Niskamäe noorperenaine (Niskavuoren nuori emäntä, 1940) ; Niskamäe Heta (Niskavuoren Heta, 1950) ; Niskamäe naised (Niskavuoren naiset, 1936) ; Niskamäe leib (Niskavuoren leipä, 1939) ; Mis nüüd, Niskamäe? (Entäs nyt, Niskavuori? 1956)
Niskavuoren naiset (Niskamäe naised : näidend : proloog, kolm vaatust) ilmestyi myös jo1936 Nina Murrikin kääntämänä ja Niskavuoren leipä (Niskamäe leib : Niskamäe naiste II osa) vuonna 1939 Albert Kivikaksen kääntäminä.
Teokset kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas ovat avoinna.
https://www.finna.…
Hakupalvelu Finnan mukaan laulusta on olemassa yksi levytys, vuonna 1935 julkaistu äänilevy sisältää kyseisen kappaleen. Kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4557734
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
