1. Ensin on selvitettävä, onko nuotti tekijänoikeuden suojaama vai ei. Nuotin harvinaisuudella ei ole tekijänoikeudellisesti merkitystä, ainoastaan sen sisältämän musiikin säveltäjien ja sanoittajien kuolinvuosilla. Jos näiden henkilöiden - kaikkien - kuolemasta on kulunut 70 vuotta, kirjastossa voidaan vapaasti kopioida nuotti ja lähettää se paperimuodossa tai digitaalisena skannauksena asiakkaalle.
2. Jos nuottien sisältämä musiikki ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata (ks. edellä), kirjastolla ei ole edes asiakkaan pyynnöstä oikeutta tehdä kopiota ja toimittaa sitä asiakkaalle. Syynä on tekijänoikeuslain 12§, joka sallii meidän tehdä valokopioita asiakkaan toimeksiannosta melkein kaikesta muusta, mutta ei sävellys- ja elokuvateoksista…
Vaasan kaupunginkirjastossa on kysymäsi elokuva lainattavissa. Kirjastoautossa on Maija Poppanen videona, ja se on tällä hetkellä paikalla. Lastenosastolla on ko. elokuva DVD:nä, se on tällähetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen verkkokirjaston kautta tai soittaa lastenosastolle ja pyytää heitä varaamaan teoksen/hakemaan sen kirjastoautosta, puh nro on 3253545.
Linda-tietokannan mukaan Kerstin Ekmanin Kvinnorna och staden on ilmeisesti neliosainen kirjasarja .Sarja sisältää kirjat Änglahuset, En stad av ljus,Häxringarna ja Springkällan. Nämä teokset löytyvät suomeksi käännettynä nimellä Enkelitalo, Valokaupunki, Noidankehät ja Elämänlähde.
http://finna.fi
Romaanista Knivkastarens kvinna ei löytynyt tietoa.
Tv-sarja Societeshuset ei myöskään löytynyt tietoa suomeksi. Ruotsissa sarjaa on tehty vuonna 1963.http://www.imdb.com/title/tt0220936/combined
Voit soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainasi. Vaasan kaupunginkirjaston lainojen uusintanumero on 06-3253542. Uutta salasanaa ei anneta puhelimitse, joten sen saadaksesi sinun on käytävä kirjastossa ja salasanaa vaihdettaessa on todistettava henkilöllisyytensä.
Voitte ottaa yhteyttä Porvoon kaupunginkirjastoon tai mihin tahansa lähimpäään kirjastoon, jossa voitte tehdä kaukolainapyynnön. Kaleva on Oulun seudun sanomalehti, joten Oulun kaupunginkirjastosta voi mikä tahansa kirjasto pyytää tarvitsemanne kopiot ko. lehdestä. Yksinkertaisempaa on, että tilaatte Helsingin kaupunginkirjaston kautta ne kopiot, jos asutte Helsingissä.
Verkkonäyttelyn valokuva-aineisto kuuluu Oulun yliopiston kirjaston erikoiskokoelmiin. Voit lähettää kysymyksesi esimerkiksi osoitteeseen kirjasto.kokoelmat@oulu.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/node/6855
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns.…
Kyse on teoksista, joiden viimeinenkin kappale on poistettu kokoelmista melko hiljattain. Tällöin teoksen ns. nimeketiedot näkyvät vielä jonkin aikaa Helmet-luettelossa.
Mikäli haluaisit lainata teokset, kannattaa tarkistaa esimerkiksi Frank-monihausta, saisiko ne lainaan jostain muualta Suomesta. Kaukolaina on maksullinen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet)
https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009…
Suomenkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin)
Ruotsinkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi…
Jessica Townsend on syntynyt v, 1987 Australian Queenslandissa. Hän on asunut välillä pitkiä aikoja Lontoossa. Hän on työskennellyt aiemmin mainostoimittajana ja lasten luontolehden toimittajana.
Toistaiseksi hän on kirjoittanut kaksi romaania, jotka on suomennettu Otavan kustantamana. Ohessa tiedot Otavan sivuilta:
Nevermoor – Morriganin koetukset (Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow), 2018, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Meinioseppä – Morriganin kutsumus (Wundersmith – The Uneducation of Morrigan Crow), 2019, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Kysymys on varsin laaja, eikä yksiselitteistä vastausta varmaankaan ole. Tiina Vesa pohtii pro gradu -työssään Uskonnonopetusta etsimässä - opettajien kokemuksia uskonnonopetuksesta peruskoulussa (Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto) tätäkin asia. Hänen mukaansa haasteita tuovat mm. nämä seikat: uskonto on luultavasti kyseenalaistetuin oppiaine yleissivistävässä koulussa, oppiaineen etäisyys oman lähipiirin elämässä, kuinka pohtia syvällisesti uskonnollisia asioita, jos omassa elämässä uskonnolla ei ole merkitystä, mutta että oppilaiden suhtautuminen uskonnonopetukseen ei kuitenkaan haastattelujen mukaan ole niin kielteistä kuin usein ajatellaan. Lisää tietoa asiasta löytyy…
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Fandom-sivuston mukaan Lassi ja Leevi -sarjakuvan Tracer Bullet -etsivähahmo ei perustu mihinkään tiettyyn film noir -etsivähahmoon, vaan on jonkinlainen parodia tämän genren hahmoista. Lassin ja Leevin "isä" Bill Watterson kertoo, ettei hän erityisesti tunne film noiria tai dekkarikirjallisuutta.
https://calvinandhobbes.fandom.com/wiki/Tracer_Bullet
