Mahdatkohan tarkoittaa aineiston varaamista HelMet-verkkokirjaston kautta? Millä tavoin varaus ei toimi? Jos esimerkiksi saat varausta tehdessäsi ilmoituksen "Proxy error", kannattaa kokeilla varauksen tekoa joko perinteisen aineistohaun kautta tai sitten niin, että kirjaudut ensin omiin tietoihisi ja aloitat varauksen tekemisen vasta sitten. Jos kysymys on jostakin muusta asiasta tai muunlaisesta toimimattomuudesta, sinun kannattaa ottaa yhtettä suoraan omaan kirjastoosi ja kertoa hiukan tarkemin, mistä on kyse.
Terkon sivuilta löytyi yksi lista alan asiasanastoista ja sanakirjoista:
http://www.terkko.helsinki.fi/searchnet/#San
Alla olevalla sivustolla on YKL-luokittain eri alojen sanastoja, mutta tämän sivuston päivityksestä ei ole tietoa, joten kaikki linkit eivät välttämättä toimi:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Levy olikin palautettu aiemmin ja siitä oli lähtenyt sinulle tekstiviesti jo seuraavana päivänä. Aineistoa pidetään varattuna 5-7 päivää siitä päivästä eteenpäin, kun saapumisilmoitus on lähetetty.
Ira Boisin levy oli nyt hyllyssä, ja varasin sen sinulle uudestaan, joten se odottaa sinua taas viikon verran. Tällä kertaa et saa muuta saapumisilmoitusta kuin tämän viestin.
Julkaisujen kannet ovat lähtökohtaisesti tekijänoikeuden suojaamia teoksia (kuvia), joiden käyttämiseen verkossa tulee pyytää lupa julkaisijalta/kustantajalta. Joillakin kirjastoilla on sopimus, jonka nojalla kansikuvitusta voidaan käyttää tietokannassa. Tällaisia lupia saattavat myöntää esimerkiksi kirjojen välityspalvelut.
Toisaalta internetissä on melko vakiintunut käytäntö, jonka mukaan oikeudenhaltijat eivät puutu kansikuvien luvattomaankaan käyttöön, kun se toimii heidän omana promootionaan eikä ulkopuolinen harjoita kuvien avulla liiketoimintaa. Kirjaston bibliografinen luettelo ei ole kaupallinen hanke, mutta se saattaa oikeudenhaltijoiden näkökulmasta olla niin laajaa ja systemaattista, että siitä halutaan jotain korvausta.
Ilman…
Tekijänoikeuslain pykälä 21 sallii julkaistun teoksen esittämisen julkisesti opetuksen yhteydessä. Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkin rajataan tämän oikeuden ulkopuolelle näytelmä- ja elokuvateokset. Niitä ei siis saa opetuksenkaan yhteydessä esittää ilman lupaa.
Ratkaiseva ja vaikea kysymys on, mitkä kaikki DVD-muodossa julkaistavat sisällöt ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia. Varsinaiset näytelmäelokuvat kuuluvat tähän ryhmään kiistatta, samoin puhtaat dokumenttielokuvat. Näitten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko sekalaista audiovisuaalista aineistoa, josta on vaikea sanoa sitä taikka tätä.
Käsite "tieto-DVD" ei toisin sanoen kerro vielä paljoakaan siitä, onko kyseessä lupaa edellyttävä sisältö vai ei.…
Helmet-haussa saat luettelon Marian Keyesin Ison Omenan kirjaston kokoelmien kirjoista valitsemalla alavetovalikosta tekijän, kirjoittamalla hakuruutuun kirjailijan nimen ja valitsemalla sijainniksi Ison Omenan. Alla tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28keyes%20marian%29%20…
Halutessasi voit etukäteen tai haun jälkeen rajata hakuasi muutenkin, esimerkiksi teosten kielellä. Huomaathan, että rajaamalla haun tiettyyn kirjastoon, saat tulokseksi ne teokset, jotka on hankittu tämän kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjat voivat olla joko lainassa tai hyllyssä. Rajausta ei voi tehdä vain sillä hetkellä paikalla olevaan aineistoon.
Tarkoitatko oravien merkitsemistä samaan tapaan kuin esim. liito-oravia on pyydystetty ja pannoitettu kartoitusta varten? Tällainen toiminta on luvanvaraista toimintaa. Alla linkki yhteen tutkimusraporttiin Espoosta vuodelta 2013:
http://www.esbo.fi/download/noname/%7B18D1133A-AAD5-413C-98F8-D3D778326…
Luonnonvaraisen eläimen saa ottaa kiinni tilapäisesti, kun se tarvitsee apua, mutta apua tarvitsemattoman kiinniottaminen saattaa myös olla luvanvaraista.
Tarkempia tietoja voisit kysellä vaikkapa Suomen luonnonsuojeluliitosta:
https://www.sll.fi/
Kirjaston kautta ei pääse netissä lukemaan vanhoja Melody Maker -lehtiä mainitsemasi sivun kautta tai muutenkaan.
Kuopion Varastokirjastossa lehtiä on vuosilta 1975(vajaa), 1983 (vajaa), 1984 (koko vsk.), 1985,1986 (vajaat), 1987-2000 (koko vsk:t). Varastokirjastosta lehtiä lainataan kaukolainaksi kirjastosi kautta.
Kiitos hauskasta huomiosta: ehkäpä tosiaan nallekarhut ja muut pehmoeläimet ovat hyvin edustettuina kirjastojen nettisivuilla. Tapahtumista tiedottaminen vaatii aina jotain mukavaa kuvitusta, ja sellaisen löytäminen on oma työnsä. Jos ei halua käyttää netin kuvapankkien valmiita kuvia, toinen vaihtoehto on itse ottaa tilanteeseen sopiva kuva. Tiedottaja on meilläkin muutaman kerran lavastanut kirjaston pehmot kirjaa lukemaan tai elokuvaa katsomaan. Lisäksi monissa kirjastoissa huomioidaan kansainvälinen nallepäivä erilaisin tapahtumin, tämäkin voi vaikuttaa kuvitukseen. Karhu saattaa myös olla lastenkirjojen suosituimpia eläinhahmoja.Tuntemissamme kirjastoissa ei kuitenkaan ole karhua virallisena…
Maksun voi maksaa verkossa. Kun kirjautuu omiin tietoihin, sivun oikeassa yläkulmassa näkyy linkki verkkomaksamiseen (Maksa verkossa).
Seuraavassa näkymässä (Kirjastomaksujen maksaminen) maksettavat summat on listattu allekkain. Maksettava summa valitaan klikkaamalla summan perässä olevaa tyhjää ruutua. Kun summa näin on valittu, Siirry maksamaan-painike aktivoituu. Sen jälkeen prosessi etenee normaalin verkkomaksun tapaan.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menettää, kun velkasaldo on 30,00 euroa tai enemmän. Alle 30, 00 euroa olevat velkasaldot eivät aiheuta lainausoikeuden menetystä.
Helmet-kirjastojen sivulta löytyivät tällaiset ohjeet tunnusluvun palauttamiseksi:
Tunnusluku ja omat asiakastiedot
Tunnusluku on kirjastokorttiin liittyvä nelinumeroinen salasana. Tunnusluvun avulla voit käyttää lainausautomaattia, katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa Helmet.fi-sivuilla. Tunnusluku tarvitaan myös joitakin muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa.
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Kun en tiedä, milloin kysyjän lukiovuodet ovat olleet, tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta voisiko kyseessä olla vuonna 2010 suomennettu John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar)? Ainakin sen tarina sisältää paljon samaa kuin kysyjän kuvaus.
Tätä paremmat arvaukset voisi lisätä tähän vastaukseni perään.
Heikki Poroila
V. A. Koskenniemen runo Unta on kokoelmasta Hiilivalkea, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Runo on luettavissa myös mm. Koskeniemen kootuista runoista, joista on ilmestynyt useita painoksia. Saatte runon sähköpostiinne.
Koskeniemi, V. A.: Kootut runot : 1906-1955 (WSOY, 1965)
Behind the Name -sivuston osoitteesta https://www.behindthename.com/name/carter löytyvä artikkeli kertoo, että sukunimi Carter viittaa henkilöön, joka käyttää tai ajaa kärryjä tai rattaita. (’one who uses a cart’). Veikkaisin, että taustalla on voinut olla henkilön ammatti, josta on tullut sitten sukunimi.
Kokonaiskirkko on kirkko-opin eli ekklesiologian alaan kuuluva käsite, jolla kristillisessä maailmassa tarkoitetaan "ainakin teoriassa maailmanlaajuista kristittyjen yhteisöä". Suppeammassa merkityksessä sillä voidaan ajatella tarkoitettavan myös kansallista kirkkoa tai omaa tunnustuskuntaa.
Yrittäessään vastata kysymykseen, mikä on kirkko, ekklesiologia erottelee paikallisen kirkon (local church) ja kokonaiskirkon (universal church). "Perinteisesti paikalliskirkkona pidetään katolisessa ja ortodoksisessa ekklesiologiassa piispan johtamaa hiippakuntaa, protestantismissa taas yksittäistä seurakuntaa. -- Luterilaisuus ja anglikaaninen kirkkokunta tasapainoilevat paikalliskirkon ja kokonaiskirkon välillä. Kokonaiskirkkoa ei niille…
Voit tehdä Helmet-kirjastoille hankintaehdotuksen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä pääset täyttämään lomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
Etsimäsi kirja voisi olla Sharon Creechin Rubiininotko (Ruby Holler, suom. Auli Hurme-Keränen, 2005, Karisto). Alla olevassa linkissä Kirjasampoon on lisää tietoa kirjasta ja myös kirjan kansikuva.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua76989c1-a01a-4d87-a65e-2c6d0162f83c
