Aivan täsmällistä vastausta ei löytynyt.
Keho tuottaa adrenaliinia normaalisti 10 ng/l (nanogrammaa per litra). Suurin osa adrenaliinista on ihmisen veressä, mutta jonkin verran sitä on myös muissa kudoksissa. Liikunnan aikana määrä voi kymmenkertaistua ja akuutissa stressitilanteessa 50-kertaistua. Keho tuottaa adrenaliinia hyvin nopeasti ja se myös poistuu elimistöstä melko nopeasti. Kuitenkin ihmisen on mahdollista tuottaa isompia määriä adrenaliinia myös hieman pitempiä aikoja, esimerkiksi tunnin ajan.
Joka tapauksessa adrenaliinin määrä on ihmisen kokonaistilavuuteen suhteutettuna häviävän pieni.
Vesimittarit syövät pääsääntöisesti ötököitä. Löysin kuitenkin tieteellisen julkaisun, joka raportoi vesimittarien syövän ajoittain sammakon kutua; artikkeli arvelee, että tähän vaikuttavia tekjiöitä ovat muun muassa sammakoiden ja vesimittarien määrä alueella, vesistön tyyppi, sekä se, kuinka päällekkäisiä sammakoiden ja vesimittarien fenologiat - eli vuosisyklit - ovat.Lähde:Watanebe et. al. (2020): Predation of frog eggs by the water strider Gerris latiabdominis Miyamoto. Entomological Science 23(1)
"Sööli" tulee ruotsin sanasta skjul, 'suuli, vaja'.Lähde: Leena Rossi, Maalarina Pirtinniemen varvilla Varkaudessa 1910- ja 1920-luvuilla. – Tekniikan Waiheita 2/11
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Harmaakarhuihin viitattiin aikoinaan adjektiivilla grisley. Sana voidaan tulkita kahdella tavalla. Nykyinen grizzly viittaa verbiin grizzle sen merkityksessä harmaantua. Harmaakarhun turkki on enimmäkseen ruskea, mutta varsinkin niskassa ja selässä on myös vaaleaa karvaa. Se näyttää ikään kuin osittain harmaantuneelta.
Toisen tulkinnan mukaan sana oli oikeastaan grisly eli kauhistuttava tai pelkoa herättävä. Tätä tulkintaa tukisi myös harmaakarhun tieteellinen nimi Ursus arctis horribilis, jolla viitattiin nimenomaan karhun luonteeseen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Grizzly_bear
https://www.nwf.org/Educational-Resources/Wildlife-Guide/Mammals/Grizzl…
https://en.wiktionary…
En valitettavasti löytänyt muuta pesukarhuja sisältävää sarjaa tai elokuvaa kuin The Raccoons (Pesukarhut) vuodelta 1984. Se on kuitenkin piirretty eli ei aivan vastaa muistikuviasi. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaisi sarjan.
Lisätietoa sarjasta The Raccoons:
The Raccoons | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
The Raccoons - Wikipedia
The Raccoons (TV Series 1985–1992) - IMDb
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo…
Hei!
Kysymykseesi sopisi hyvin esimerkiksi Kristiina Wallinin runokokoelma "Kaikki metrit ja puut" (2012)! Se on helposti saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä.
Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato hehkuttaa Wallinin teosta seuraavasti: "Tanssijalla on oma sanaton kielensä, hänen ruumiinsa on soittorasia, joka soi ja rakentaa maailman liikkeiden avulla. Runokokoelma antaa paljon etenkin tanssijalle tai tanssista kiinnostuneelle."
Tanssin aihepiiriä voisi luodata lisäksi Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan kautta. Vuoden 2012 painosta on hyvin saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Kristiina Wallin Kaikki metrit ja puut - Kiiltomato.net
Varsinaista urkusovitusta sävellyksestä en löytänyt. Sen sijaan useissakin teoksissa siitä on julkaistu pianosovituksia. Alajärven kokoelmista löytyvät esimerkiksi Lauluja mereltä ja muualta (Otava, 2016) ja Suuri toivelaulukirja. Toivotuimmat (F-kustannus, 2016).
Verkosta on vapaasti saatavilla esimerkiksi tällainen sovitus.
Hei,
Tämä vaikuttaisi kuvauksen perusteella olevan 1980-luvun lopulla ilmestynyt Kutsukaa McCall (Equalizer, 1985-1989), jonka pääosaa esitti Edward Woodward. Tästähän tehtiin myös kaksi elokuvaa 2010-luvulla ja kolmas tänä vuonna. Nämä eroavat sarjasta aika lailla ja pääosaa näyttelee Denzel Washington.
Almanakan ulkopuolelle jääviä etunimiä on paljon. Monille näistä on mahdollista osoittaa nimipäivä, niin kuin Pentti Lempiäisen 80-luvun lopulla laatima Nimipäivättömien nimipäiväkirja osoittaa. Kirjan nimipäivät ovat Lempiäisen valintoja, mutta hyvin perusteltuja ja selkein kriteerein tehtyjä, joten niitä voinee pitää niin lähellä "oikeita" kuin mahdollista.
Lempiäisen mukaan Toive, Toivi ja Toivikki, joista "Toivea ja Toivia käytetään sekä miehen että naisen nimenä, enemmän kuitenkin naisilla", ovat Toivon rinnakkaisnimiä ja sen mukaisesti hän sijoittaa ne nimipäivättömien kalenterissaan Toivon päivään 4. kesäkuuta.
Etunimenä Toive oli suosituimmillaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen nimeä on useimpina…
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Eri mailla on hyvin vaihtelevia tapoja laskea asukaslukuja, minkä takia lukujen tarkkuuksissa saattaa olla suuriakin heittoja. Asukasmäärät voivat vaihdella eri laskutavoista johtuen, esimerkiksi miten laajasti kaupunkien lähiöitä lasketaan mukaan.
Tässä yksi mahdollinen listaus. Asukasluvut ovat tammikuulta 2006 ja niihin on laskettu mukaan suurimmat lähiöt.
1. Tokio (Japani) 34,2 milj. as.
2. Mexico City (Meksiko)22,8.
3. Soul (Etelä- Korea) 22,3
4. New York (USA) 21,9
5. Sao Paulo (Brasilia) 20,2
6. Mumbai (Intia) 19,85
7. Delhi (Intia) 19,7
8. Shanghai (Kiina) 18,15
9. Los Angeles (USA) 18,0
10. Osaka (Japani) 16,8
lähde http://www.citypopulation.de/World.html
Kirjastoauton DVD-elokuvia voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston toimipisteeseen, myös Ruoholahden lastenkirjastoon kirjaston aukioloaikoina ma, ke ja to klo 13-19, ti ja pe 12-16. Ruoholahden lastenkirjasto sijaitsee koulun tiloissa mutta on yksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Lauantaisin ja koulun lomien aikana kirjasto pidetään suljettuna. On kovin ikävää jos DVD on jäänyt palautumatta. Kyseessä on jokin harmittava erehdys, josta pahoittelut.
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa on käyttökuntoinen piirtoheitin. Vahtimestari ei ole talossa lauantaisin, mutta silloin lehtilukusalin virkailija huolehtii tiloista.
Kirja on vasta ilmestynyt ja luetteloitavana. Helmet kirjastoihin on teosta tilattu yhteensä 23 kappaletta. Heti kun ensimmäinen kirjasto on saanut teoksen lainauskuntoon, voi varauksen tehdä. Nyt ei voi kuin odotella ja käydä välillä tarkistamassa tilanne Helmet-sivulla.
Tervehdys,
kyllä VHS-nauhojen digitointi on mahdollista digipajassamme.
Digipajaan tulijoita pyydetään aluksi varaamaan aika opastukseen. Seuraava VHS-opastus on tiistaina 23.10.2012 klo 16-17.
Ajanvarauksia otetaan vastaan maakuntakirjaston neuvonnassa, p. 05 6162341 tai sähköpostitse kirjasto@lappeenranta.fi. Tervetuloa.
