Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Haimme teoksia pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta sekä yliopistojen yhteisestä Melinda-tietokannasta.
Teoksia, joissa olisivat yhdistyneet kaikki annetut sisällönkuvailutermit, ei löytynyt.
Hakusanalla aivolohko löytyi Helsingin yliopiston aineistotietokannasta kaksi suomenkielestä tutkimusta:
-Hokkanen, Laura: Rajattu, omaelämäkerrallista tietoa koskeva retrogradinen amnesia vasemman ohimolohkon toimintaa vaurioittaneen enkefaliitin yhteydessä. Helsingin yliopisto, 1995.
-Jokinen, Hanna: Ohimolohkojen mediaalialueiden atrofiaan liittyvä muistin heikkeneminen iäkkäillä aivoinfarktipotilailla, Pro-gradu –työ, Helsingin yliopisto, psykologian laitos, 1998
Yleisten kirjastojen puolelta on laajasti saatavissa alla mainitut teokset.…
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Olet aivan oikeassa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan 'viite' seuraavasti:
viite48*C
1. viittausmerkintä kirjeen alussa, kirjoituksen sisässä t. alareunassa. Alaviite. Kirjallisuus-, lähdeviite. Kirjeen viitteessä mainittu puhelinkeskustelu. Numeroidut ja petiitillä painetut viitteet.
2. vihje. Taudin aiheuttajasta on saatu viitteitä.
Kuvailemassasi tilanteessa siis tulee kyseeseen ykköskohdassa selitetty merkitys ja siitä varsinkin kohta "kirjallisuus-, lähdeviite". Kirjastojen tietokannat ovat yleensä ns. viitetietokantoja eli niistä löytyvät viitteet aineistoon, mutta itse varsinainen aineisto löytyy kirjaston hyllystä. Viite siis kertoo, mikä tiedon lähde on. Kun et mainitse, missä yhteydessä (esim. minkä tasoisiin…
Sisko Istanmäen romaanista Liian paksu perhoseksi on tehty elokuva ja sitä on esitetty myös näytelmänä useissa paikoissa. Lisätietoja http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/27/liian-paksu-perhoseksi
Tampereen työväenteatterissa on vuonna 2010 esitetty musiikkinäytelmää Kilon paloina http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/kilon-paloina
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry ylläpitää näytelmäkirjastoa http://www.sunklo.fi/toiminta/n%C3%A4ytelm%C3%A4kirjasto . Heiltä voi myös tiedustella.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja aiheesta. Venäjäksi, saksaksi ja englanniksi kirjoja on, alla linkki Melindaan:
http://finna.fi
Ainakin laajemmista Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa käsittelevistä teoksista löytynee jonkin verran tietoa.
Monissa kirjastoissa voi. Espoossa VHS-nauhojen digitointimahdollisuus on Enressen, Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa, Oulussa pääkirjastossa. Täältä lisätietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa%288135%29
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tilat-laitteet-ja-valineet
Molemmissa kaupungeissa varaukset tehdään Varaamo-palvelun kautta. Ajan voi varata myös kirjastoista. Alla linkit Varaamo-palveluihin:
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.ouka.fi/
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta…
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki…
Veikko Huovisen lyhyet erikoiset : Ammattimainen puolueenhaukkuja. "Miten ammattimainen puolueenhaukkuja saa elantonsa Suomessa, jossa poliittinen ilmapiiri on niin vilpitön ja rakentava"?
Käsik. Veikko Huovisen novellin pohjalta Panu Rajala, Pauli Virtanen ja Veikko Huovinen. 1986. Esitetty 6.10.1986. TV 1 (MTV).
Esiintyjät: Heikki Kinnunen, Erkki Saarela, Esko Nikkari, Maija-Liisa Peuhu, Ismo Kailio, Kirsti Kemppainen. Ohaus: Pauli Virtanen
Huovisen lyhyet erikoiset - DVD - johon ohjelma kuuluu on lainattavissa seuraavissa kirjastoissa: Kannus, Kaustinen ja Kokkola.
Lähde: Katso 40/ 1986.
https://www.imdb.com/title/tt1269907/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=d1W0rg7aKAM&list=PL6KEniW506GjLq78S0eBf…
Finna: https://finna…
Nykykirjailijoista esimerkiksi Michael Mortimer, Dan Brown, Douglas Preston ja Lincoln Child kirjoittavat Clive Cusslerin tuotannon kaltaista jännitys- ja seikkailukirjallisuutta. Myös John le Carrén vakoojadekkareita kannattaa kokeilla.
Hieman vanhemmista, jo edesmenneistä kirjailijoista esimerkiksi Michael Crichtonin, Robert Ludlumin ja Tom Clancyn tyyli voisi toimia Cusslerin kirjoista pitäville. Heillä ei tosiaan ole tuotantoa enää lähivuosilta.
Kaikkien edellä mainittujen kirjailijoiden tuotantoa on suomennettu runsaasti ja kaikkia löytyy Helmet-kirjastojen alueelta. Voit tarkastella kirjojen saatavuutta Helmet.fi -verkkokirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin.
Fandom-sivuston mukaan Lassi ja Leevi -sarjakuvan Tracer Bullet -etsivähahmo ei perustu mihinkään tiettyyn film noir -etsivähahmoon, vaan on jonkinlainen parodia tämän genren hahmoista. Lassin ja Leevin "isä" Bill Watterson kertoo, ettei hän erityisesti tunne film noiria tai dekkarikirjallisuutta.
https://calvinandhobbes.fandom.com/wiki/Tracer_Bullet
Vastaavanlaisia "legendoja" ja ohjeita on liikkunut monen monista eri peleistä niin kauan kuin itse muistan. Sitä mukaan kuin uusia pelejä markkinoille tulee, syntyy myös uusia tarinoita ja kaavoja siitä, miten erilaisia loppukohtauksia/erikoiskykyjä/lisäelämiä/salaisia aseita/jne voisi eri peleissä löytää tai avata.
Se, mitkä kaikki näistä peliohjeista pitävät paikkansa, selvinnee parhaiten pelaamalla itse peliä ja kokeilemalla.
Vastaavaa kysymystä on pohdittu myös vauva.fi -sivuston keskustelupalstalla:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2847557/kertokaa-milla-tavalla-teita-kusetettu-jostakin-videopelista
Kyseessä voisi olla Louis Sacharin klassikko Paahde. Siinä leirin pojat joutuvat kaivamaan päivästä toiseen suuria kuoppia kuumassa leirissä. Päähenkilön nimi on Stanley Yelnats, joka joutuu leirille syyttömänä, koska hänen luullaan varastaneen lenkkitossut. Kirjassa käsitellään myös Yelnatsin suvun historiaa. Leiriä tosin eivät ympäröi skorpionit, vaan keltatäpläliskot, jotka ovat myös hengenvaarallisia.
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Platonista kerrotaan Suuria ajattelijoita -videossa(Suomen kunnallispalvelu 1998), joka on Jyväskylän ja Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Videon saa kaukolainaksi; Porin kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen hinta on 20 markkaa.
Hei!
Kyllä löytyy, voit kysellä lehteä pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta lukusalista. Siellä on myös kopiokone ja skanneri asiakkaiden käytössä.
Helsingin sanomia on myös tilattu seuraaviin lähikirjastoihin:
Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Kärpänen, Laune, Liipola, Mukkula, Renkomäki. Näistäkin ristikko saattaa vielä löytyä.
