Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen…
On todellakin mahdollista – myös suomenkielisen – oppia ajattelemaan vieraalla kielellä. Ajattelulla tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö kykenee muodostamaan ajatuksia vieraalla kielellä ilman tarvetta kääntää ajatusta mielessään ensin omasta äidinkielestä. Tehokkaaseen, monipuoliseen vieraalla kielellä ajattelemiseen pääsee vain sitkeän, usein vuosia kestävän monipuolisen harjoittelun avulla, mutta harjoittelu kannattaa aloittaa jo heti kieliopintojen alussa.
Eniten harjoittelua vaatii luonnollisesti sellaisen kielen oppiminen, joka on kieliopillisesti ja/tai sanastollisesti kaukana omasta äidinkielestä ja jolle ei altistu merkittävissä määrin jokapäiväisessä elämässä. Mitä lähempänä vieras kieli on omaa äidinkieltä, sitä…
Nettiselaimen valinta ei välttämättä tarkoita, että käyttäjän pitäisi tyytyä saman firman suosimaan hukukoneeseen. Esim. Chrome selaimella voi käyttää muitakin hakuja kuin Googlea. Tosin saman yritysryppään laitteet ja palvelut tukevat toisiaan ja Googlella on melkoinen ylivoima hakukoneena esim. Suomessa Googlen markkinaosuus on 97%.
Arvomedia.fi 10 maailman suositinta hakukonetta
Muita suuri hakijoita ovat:
https://www.bing.com/, joka on Microsoftin omistama ja maailmalla kolmanneksi suurin.
https://fi.search.yahoo.com/ Nykyään myös suomeksi hakeva sivusto, joka käyttää hyväkseen myös Bingin tuloksia.
https://duckduckgo.com/ Jonka suosio perustuu siihen, ettei se tallenna käyttäjänsä hakuja.
https://www.startpage.com…
Ulosottolaitos julkaisee tilastonsa vuosittain. Vuoden 2021 tilastoon voi tutustua verkossa. Siinä ei eritellä ulosottoasioita aiheen mukaan tarkemmin. https://www.ulosottolaitos.fi/material/collections/20220223134603/7XI0M…
Tilastokeskuksen taulukoista pystyy tarkemmin tutkimaan ulosottoon päätyneiden saatavien perusteita. Sarakkeista voi valita tietyn vuoden ja alimmasta valikosta esimerkiksi opintolainat. Vireilläolo-valikosta voi erikseen valita avoimet ja päättyneet ja lukumäärän yhteensä.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__uloa/statfin_ulo…
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia
Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana.
1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään.
Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)…
Pyyhekumin keksijänä pidetään britti Edward Nairnea. Hän esitteli luomuksensa keksintökilpailussa vuonna 1770.
Made up in Britain: Eraser : Edward Nairne 1770
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/…
Helsingissä on lukuvalmennusta lapsille. Varaa itsellesi valmennus vastaamalla aloituskyselyyn. Halutessasi voit laittaa lukuvalmentajille myös sähköpostia osoitteeseen lukuvalmentaja@hel.fi. Lukuvalmentajasta voi lukea lisää alla olevasta linkistä.Lukuvalmentaja Junior
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut…
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä ja hankintakanavia, joten en voi kertoa kaikkien kirjastojen hankinnasta. Alla olevat tavat ovat käytössä Seinäjoen ja Alavuden kirjastoilla. Elokuvia hankitaan kirjastoihin useammastakin lähteestä. Kirjastossa käy paikan päällä eri firmojen edustajia, kuten Mistar ja Suomalainen Elokuvapalvelu J. Suomalainen muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tilaamme sähköpostin kautta Elokuvakirjastolta elokuvatallenteita. Satunnaisesti jotkut elokuvantekijät saattavat tarjota suoraan omia teoksiaan kirjastoille, mutta suurin osa elokuvista hankitaan edellä mainittujen toimittajien kautta. Elokuvien hankinnan jakautuminen useammalle taholle johtuu siitä, että edellä mainituilla yrityksillä on yksinoikeus…
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
En löytänyt varmaa tietoa siitä, karkottaako nuotiotuli villielämiä. Vaikuttaisi siltä, että se voi karkoittaa joitain elämiä, mutta sen vaikutus vaihtelee eläinlajin ja tilanteen mukaan. Jotkin eläimet voivat olla uteliaita ja tulla lähemmäs, mutta toiset karttavat. Myös nuotiolla kypsennettävä ruoka voi houkutella jotain eläimiä lähestymään nuotiopaikkaa. Susia ei vuoden 2024 levinneisyyskartan mukaan ole ollut Perämeren saarissa. Näet levinneisyyskartan alla olevasta Ylen jutusta ja Luonnonvarakeskuksen tuottamasta raportista, johon juttu viittaa. Suurpedot-sivustolla on ohjeet suden ja muiden suurpetojen kohtaamiseen. Lähteet ja lisätietoaYle: Kartta näyttää, missä Suomen 295 sutta elävät 18.6.2024 https://yle.fi/a/74-…
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,…
Kirjoja voisi lähteä etsimään esimerkiksi niin, että hakee kirjaston verkkokirjastosta Kingin kirjat ja tutkii, onko ne sijoitettu kauhugenreen. Eepos-kirjastoista ainakin Seinäjoen kirjastossa on käytössä sijainti Kauhu, joten jos rajaat hakutuloksen Seinäjoen kirjastoihin, voit katsoa, mitkä kirjat eivät ole tätä sijaintimerkintää saaneet. Eepos-Finnan hakutulos Hakutuloksesta huomaa, että eri kirjastoissa kirjoja on voitu luokitella eri tavoin. Huomaathan myös, että varastossa oleviin kirjoihin sijaintia ei ole merkitty.
Englanninkielisellä sivulla https://stephenkingbooks.co.uk/books/ Kingin kirjat on ryhmitelty erilaisiin kategorioihin. Ryhmät "Crime" ja "Reading group suspense" sisältävät enimmäkseen sellaisia kirjoja…
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
