Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan…
Helsingin kaupunginkirjastolla oli aikanaan Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelu, jossa karttapohjaan oli mahdollista liittää kulttuurisisältöjä mm. kaunokirjallisuutta. Valitettavasti Tarinoiden Helsingin ylläpitäminen lopetettiin muutama vuosi sitten. Palvelun rippeet löytyvät Wayback Machinella:
https://web.archive.org/web/20130613215111/http://www.tarinoidenhelsink…
Kallion kirjastossa on ylläpidetty Kallio-kokoelmaa, joka sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta. Kokoelman sisältöjä voi selata Helmetin kautta käyttämällä hakusanaa 'kallio-kokoelma':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallio-kokoelma__Orightres…
Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin.
Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei…
Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Kävin läpi kaikki
internetissä olevat kirjastojen aineistotietokannat enkä löytänyt.
Vielä yritin etsiä kyseistä levyä meidän kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta,
jotta sellaisetkin olisivat voineet ilmoittaa, joilla ei vielä ole
tietokantaa netissä.
Kaikesta huolimatta : hyvää kesää ja toivottavasti löydät levyn jostain
Vaasasta kertovia romaaneja ovat mm:
Granholm, Olof: Pensionärsdansen
Hannus, Ulla: Inre hamn
Herala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger Blues
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase (vähän Vaasasta)
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Kankurikello
Laurila, Heikki: Paketti
Mikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipas (=Vanha Vaasa)
Nyström, Carita: Den förvandlade gatan
Ojaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien
Peltomaa, Marianne: Lydia Light
Pättikangas, Eira: Jokaisella kotinsa, Kirkas taivas, jäinen maa
Rabb, Solveig: Rubelgömman
Stürmer, Wava: Till varje pris
Topelius: Välskärin keromuksia
Wikström, Inger: I syrenernas tid. En berättelse om två kvinnor.
Östman, Catharina: Jag sökte en dröm…
Carl B. Boyer: Tieteiden kuningatar (Art House, 1995) on laaja ja perusteellinen, kaksiosainen matematiikan historia. Matti Lehtisen Matematiikan lyhyt historia (Yliopistopaino, 1995)on tiivis esitys matematiikan historiasta.
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka…
Tervetuloa pajaan laitteen kanssa niin katsotaan yhdessä. Ilman ajanvarausta opastuksen saaminen heti on aina epävarmaa mutta parhaat ajat siinä tapauksessa ovat klo 9-14 välillä. Ajan varaamalla opastaja on apunanne sovittuna aikana. Soita ja varaa aika puh (09) 816 57 607 tai sovitaan aika sähköpostitse. Sähköpostiosoite on sellonpaja@gmail.com
Hei!
Kysymyksesi oli kinkkinen, mutta onneksemme saimme apuja Forssasta.
Etsimäsi kirja voisi olla osa Caspron 1991 julkaisemaa Sylikuvasto-sarjaa (1-4). Kaikki Sylikuvaston osat löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Kirjaston tietokannassa voit tutustua osien sisällysluetteloihin:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sylikuvasto&type=AllFields&…
1. Venäjänkieliset kaunokirjallisuuden (ja aineiston yleensä) saat helpoiten esiin käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua.
Vaihda hakurajoittimeksi Aihe ja kirjoita hakukenttään kaunokirjallisuus (tai *, jos haet jotain muuta)
Valitse Aineistoksi kirja, Kokoelmaksi aikuisten kokoelma ja Kieleksi venäjä.
Hakutulokseen voi tehdä vielä rajauksia tai järjestää sitä.
Vuosi järjestää uusimmat ensin ja nimi järjestää tuloksen aakkosjärjestykseen.
2. Samaa kirjaa eri kielillä hakisin hieman toisin.
Valitsisin ensin tekijän ja hakisin tarkennetussa haussa hänen nimellään rajaamatta muuta kuin aineiston ja kokoelman.
Hakutuloksesta näkee melko helposti, onko tekijän teoksia venäjäksi, suomeksi tai englanniksi.
Hieman hidasta mutta aika toimivaa…
On, sana on nimenomaan lounaissuomalainen. Koska vanhan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijat olivat voittopuolisesti lounaissuomalaisia, tama nimitys esiintyi usein myös painetuissa lähteissä, usein kyllä muodossa 'hakkinen'.
Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi. - Teos, 2004
Kyseessä on L. Onervan runo Sota. Runo on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910). Runo on sikermästä Erämaa.
Runo sisältyy myös esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmaan Etsin suurta tulta : valitut runot 1904-1952 (toim. Helena Anhava, Otava), joka on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
L. Onerva: Särjetyt jumalat (Otava, 1910)
Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan.
Emme löytäneet myynti-ilmoitusta tämännimisestä puhelukortista. ET-lehden artikkelissa 16.10.2015 kerrotaan, että korteilla käydään, vaikkakin jo vähäisemmässä määrin kuin 1990-luvulla, kauppaa alan erikoisliikkeissä ja huutokaupoissa. Hinnat ovat useimmiten vain muutamia kymmeniä senttejä kappaleelta. Joitakin poikkeuksia on: joistakin korteista voidaan maksaa kymmeniä, jopa satoja euroja.
Alla linkki artikkeliin:
https://www.etlehti.fi/artikkeli/asiantuntijat/kysy_antiikista/muistatko_viela_taman_kortin_nyt_niita_kaupataan_yli_100
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,…
Helmet-kirjastoissa on alettu periä maksu noutamattomista varauksista tänä kesänä 2021, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
