Det har inte hittats en dikt som börjar exakt så. Kunde den vara nogåndera av de här:
- Artur Lundkvist, Emigranter. Den börjar: ”De kom från karga bygder…” (diktsamlingen Vit man, 1932
- J. L. Runeberg, Högt bland Saarijärvis moar börjar ” Högt bland Saarijärvis moar bodde
bonden Paavo på ett frostigt hemman,…” (Dikter, 1830):
http://runeberg.org/runeberg/0_15_25.html
Olisiko tutkimus (ei teologian väitöskirja)
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - Suomen historiallinen seura, 1995
jatkoa toiselle
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapauden aikana. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985
Papit saivat maksunsa osin viljana. Sen polttaminen viinaksi oli yksi tapa hyötyä tästä saatavasta.
Inarinjärvi löytyy pohjoissaamelaisena käännöksenä mm. Eero Maggan nuottikokoelmasta Beaivvaseana. Sitä ei löydy painettuna. Ilmari Mattus on laulanut laulua inarinsaameksi saamelaisradiossa mutta julkaistuna sitä ei löydy.
Olisikohan kyseessä Jukka Alihangan säveltämä ja sanoittama MUSTALLA KITARALLA? Laulusolistina oli Teija Korkeamaa ja albumin nimi PARAS KAVERI (Sonet 1995). Tämä CD löytyy ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta (Kauniaisista), joten asia on tarkistettavissa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Citykaneista kertoo Wikipedia näin:
"Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty riistaeläimeksi,[15] jota saa metsästää 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.[16] Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3 900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1 200 kaniin vuodessa.[17]
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.[18] Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara.[7] Staran projektipäällikön mukaan…
Oletan, että tarkoitat dokumenttielokuvaa. Sellaista ei valitettavasti löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmasta eikä muualtakaan Suomesta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kirja Vesterinen, Ilmari: Geishat ja muita etnologisia kirjoituksia (1992), jossa on luku uskonnollisista yhteisöistä Yhdysvalloissa (mm. amishit).
Lisää tietoa amisheista löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden Finnasta https://finna.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään amishit OR amissit, saat 108 viitteen listan amisheihin liittyvästä aineistosta. Vasemmasta reunasta voit rajata hakua eri tavoin. Esim. rajaamalla haun Lehti/Artikkeli saat kuusi artikkelia.
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
Kyseinen sitaatti ei ole Erik Byen teoksesta, vaan Søren Kierkegaardin esseestä Välittömät eroottiset tasot tai musikaalis-eroottinen (De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske). Essee on ilmestynty alunperin Kierkegaardin teoksessa Enten - eller (1843). Suomennos on luettavissa teoksessa Søren Kierkegaard: Mozart-esseet (suomentanut Olli Mäkinen, Like 2002). Sitaatti on suomennoksen sivulta 40.
http://www.sks.dk/EE1/txt.xml
https://archive.org/details/enteneller01kier
Juhannustaikoja löytyy esim. seuraavista kirjoista.
Juhannus ajallaan : juhlia vapusta kekriin (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004)
Laiho, Antto: Vanhan kansan merkkipäivät (laajennettu laitos; Karisto 2006)
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt (Karisto 1999)
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto (Otava 1950, uusin painos v. 1994)
Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää…
Tove Janssonin alun perin ruotsinkielinen kirja Det osynliga barnet och andra berättelser ilmestyi vuonna 1962, ja jo samana vuonna suomeksi nimellä Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Tämän jälkeen kirjasta on otettu useita painoksia, mutta nämäkin kirjat ovat kuvitettuja satukirjoja useine novelleineen, eivät kuvakirjoja.
Vuonna 1992 ilmestyi Muumiperheen minikirjasto -sarjassa kuvakirja Näkymätön Ninni, joka perustuu Näkymättömän lapsen tarinaan, mutta vuosikymmen lienee liian myöhäinen. Suomen kansalliskirjasto Fennican sivuilla on nähtävissä kirjan kansikuva:
https://finna.fi
Tove Janssonilta on ilmestynyt useita kuvakirjoja, joista Kuinkas sitten kävikään vuonna 1952 ja Kuka lohduttaisi Nyytiä vuonna…
Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
Jessica Townsend on syntynyt v, 1987 Australian Queenslandissa. Hän on asunut välillä pitkiä aikoja Lontoossa. Hän on työskennellyt aiemmin mainostoimittajana ja lasten luontolehden toimittajana.
Toistaiseksi hän on kirjoittanut kaksi romaania, jotka on suomennettu Otavan kustantamana. Ohessa tiedot Otavan sivuilta:
Nevermoor – Morriganin koetukset (Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow), 2018, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Meinioseppä – Morriganin kutsumus (Wundersmith – The Uneducation of Morrigan Crow), 2019, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Kuten aihetta käsittelevä Wikipedian artikkeli toteaa, fyysikot eivät ole yksimielisiä siitä, onko aikamatkustus missään olosuhteissa mahdollista. Tunnetut fysiikan lait eivät sinänsä edellytä, että ajan nuoli osoittaa johonkin tiettyyn suuntaan. Kaikki esitetyt aikamatkustamisen tavat ovat teoreettisia, eikä niitä välttämättä pystytä koskaan testaamaan.
Tavallisen kansalaisen arjen tasolla voi turvallisin mielin lähteä siitä, ettei aikamatkustus ole ainakaan aineellisille olioille käytännössä mahdollista. Jos tilanne muuttuu, siitä kuulemme aivan varmasti kaikki.
Heikki Poroila
Hei!
Vuonna 1866-1873 laaditussa Karta öfver Finland -kartastossa, kuten myös 1920-luvulla ja vielä 1940-luvullakin painetussa kartassa nimenä on Ohtamäki. Myös malmion löytämisestä kertovassa uutisoinnissa Kainuun Sanomissa käytetään johdonmukaisesti nimeä Ohtamäki ainakin vielä elokuussa 1939. Lokakuussa 1939, kun Kainuun Sanomat kyselee rautatien rakentamisesta Oulujärven eteläpuolitse käytetään lehdessä kuitenkin termejä Otamäki ja Otanmäki.
Vuonna 1944 painetussa Tie- ja vesirakennushallituksen kertomus sen johdonalaisista töistä vuonna 1939 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/161823/xtvr_193900_1944_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y), rakennetaan tietä välille Vuottolahti - Otanmäki.
Uutisista ja…
Kirjasampo kertoo Raekallion kirjoittaneen seuraavat teokset:
Helmiä ja rakeita, Kehumatta paras, Kylähullun kirjoissa, Mustaa valkealla, Raadollisen miehen runopäiväkirja, Riimipäästä revittyä, Riimipöllö, Rumat, kauniit ja rohkeat,
Runoja roskalaatikosta, Runoratsun kyydissä, Tuliaisia, Viimeistä huutoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au554920c8-15d2-463b-92ea-1e5dc47c86b7
Kirjoja voi löytää myynistä antikvariaateista esim. Antikvaari https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=Raekallio+matti&kieli=kaikki&Submit=Hae tai Finlandiakirja https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/?q=Raekallio+matti
Myös kirjastoista teoksia löytyy vielä…
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi. Mikäli haluat, että hän lainaa kirjan kortillesi, laita hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa. Hakijalla pitää tällöin olla mukana henkilötodistus. Hakija voi myös lainata varauksesi omalle kortilleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Gallen-Kallela asui kesällä 1904 perheineen Konginkankaan Lintulahdella, Lintulan talossa, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle. Kirsti Gallen-Kallela kirjoittaa kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela: "Asuimme rakennuksesta, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle juuri yli niiden ruisvainioiden, jotka isä maalasi Saunatytön taustaksi." Saunatytön taustalla näkyvä maisema on kutakuinkin sama kuin Keitele-taulun esittämä näkymä. Suurin piirtein sillä paikalla, missä Gallen-Kallela lienee maalaustelineineen ollut, on nykyään Nesteen Lintulahden huoltoasema. Vuonna 2018 huoltoasemalle luovutettiin juhlallisin menoin kopio Gallen-Kallelan taulusta, sillä huoltoaseman ovelta näkyy sama maisema, joka taulussa on.
https://…
