Kappaleen nimi on "Valssini äidille". Laulu alkaa: "Sinulle äiti kulta kauneimman kukkasen tuon". Laulun on säveltänyt George de Godzinsky ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen on levyttänyt Pauli Hirvonen vuonna 1965.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin (sävellaji on h-molli):
Godzinsky, George de: Sulle kauneimmat lauluni laulan (Fazer Musiikki, 1994, sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit)
Levysäveliä 4 (Levysävel, 1967, sanat, melodia, sointumerkit)
Pauli Hirvonen: Valssini äidille YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=zQszmayOGs4
Varmaan olette käyttäneet paperitaskuja. Niiden löytäminen on melkoisen hankalaa.
Eirlaisia ja erikokoisia pieniä muovitaskuja on edelleen tarjolla. Hakusanana netissä tarratasku.
Esim. Eriplast, PTT kauppa, ATK pikatukku ja ROC paperipalvelu sekä tietysti Kirjastopalvelun detroit lainaus taskut
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska JokunenPienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa.Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla.Helmetin lisäksi talvista…
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – …
Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.
Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.
Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan…
Kansakouluopetus oli oppilaille maksutonta, mutta kustannuksia meni esimerkiksi aterioihin sekä aapisen ja katekismuksen hankintaan.
Lähde (ja lisätietoja)
Hannu Syväoja: Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja : perussivistystä koko kansalle 1866-1977 (https://outi.finna.fi/Record/outi.657677)
En valitettavasti löytänyt muuta pesukarhuja sisältävää sarjaa tai elokuvaa kuin The Raccoons (Pesukarhut) vuodelta 1984. Se on kuitenkin piirretty eli ei aivan vastaa muistikuviasi. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaisi sarjan.
Lisätietoa sarjasta The Raccoons:
The Raccoons | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
The Raccoons - Wikipedia
The Raccoons (TV Series 1985–1992) - IMDb
Nigeriläis-kongolaiset kielet on wikipedian listauksen mukaan kielten lukumäärässä laskien suurin kielikunta. Täältä näet kielikuntien sijoitukset: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_language_families
Puhujien määrässä indoeurooppalaiset kielet on maailman suurin kielikunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
Kiuruvesi-seuran sivulla on julkaistu Hanna Jauhiaisen sanoitus, joka alkaa: "Kiuruves Kiuruves tätä jookkoo lapsies". Laulu lauletaan "Kallavesj"-laulun sävelmällä, jonka on säveltänyt Johannes Kappel. "Kallavesj" sisältyy moneen nuottiin, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 5.
Kiuruves-laulun sanat Kiuruvesi-seuran sivulla:
https://www.kiuruvesiseura.fi/kiuruvesi-seura/kiuruvesi-laulu
Hei,
Kyseessä taitaa olla Bjørn Sortlandin Silmätyksin (WSOY, 2007). Kannessa olevalla tytöllä ei ole aurinko- tai silmälaseja ja kirjassa matkataan Firenzeen. Kannen värimaailma täsmää ja muutnekin osuu silmäsairautta myöten yksiin kuvailun kanssa. Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud7ed8fbf-db48-4077-8093-a…
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Tarkkaan ottaen vain pistinsitaatin Niinistö pani Leninin nimiin; kasakoita käsittelevä oli hänen mukaansa vanha venäläinen sanonta. Oli miten oli, Zaharova lienee tässä oikeammassa kuin Niinistö. Ainakaan painetusta Lenin-kirjallisuudesta ei tällaista sitaattia löydy. Hän on kyllä ainakin kerran käyttänyt kielikuvaa pistimellä kokeilemisesta, mutta varsin toisenlaisessa yhteydessä: bolsevikkien piti pistimellä tutkiman, oliko Puolan proletariaatin sosiaalinen vallankumous jo kypsää. On kuitenkin mahdollista, että tämä ilmaus on antanut pontta Niinistön käyttämän väärän Lenin-sitaatin syntyyn. Sen alullepanija oli todennäköisesti amerikkalainen poliittinen journalisti Joseph Alsop. Alsop kirjoitti vuonna 1975 näin: “They [Soviets] merely…
Intiaanin sotahuuto on Martti Pihan sävellys ja sen sanat on tehnyt Timo Vuori. Teksti koostuu pääasiassa lännentarinoille ja ylipäänsä seikkailukertomuksille tyypillisistä aineksista – intiaanien kätkemä kulta-aarre, sitä tavoitteleva ahne valkoinen kullankaivaja, kiivaasti omaansa puolustavat intiaanit. Niin kuin kaikissa tarinoissa, on tässäkin mukana "totta" – silti kokonaisuus on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta."On vuoristossa jossakin aarre kultineen, / sen taru kertoo apaššein sinne kätkeneen" voidaan hyvinkin nähdä omalla tavallaan todenmukaisena: mineraaleistaan rikkaalla alueella eläneiden apachien kätketystä kulta-aarteesta kerrottiin taruja, joista monet henkilöityivät apachipäällikkö Cochiseen. "Intiaanit hiipii,…
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Jalkaväenkoulutuskeskus 6 kävi vuosina 1940-41 läpi useita muutoksia. Kesäkuussa 1941 Lempäälään perustetun koulutuskeskuksen jatkosodan aikainen toimintakertomus on digitoitu ja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2366948717
Talvisodan aikainen Jalkaväenkoulutuskeskus 6 perustettiin joulukuussa 1939 Kuopioon. Säilyneestä II pataljoonan sotapäiväkirjasta voisi päätellä, että toiminta on siirtynyt huhtikuussa 1940 Iisalmeen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2400072811
Jalkaväen koulutuskeskus 19 vaikuttaisi tulleen perustetuksi Luumäelle syyskuussa 1941 ja siirtyneen sieltä samassa kuussa Lahteen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id…
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”…
Kuvan lasiesineet näyttäisivät olevan puristelasia. Muottiin puristamalla valmistettu puriste- eli prässilasi keksittiin Amerikassa 1820-luvulla. Suomessa puristelasia ovat tehneet lähes kaikki lasinvalmistajat. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Tuotteliain kotimainen puristelasin valmistaja oli vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasi, joka julkaisi erillisiä "P-kuvastoja" puristelasituotannostaan.
Puristelasimallit olivat usein kansainvälisiä: samanlaisilla muoteilla tehtiin eri maissa samannäköisiä esineitä. Meille puristelasimuotit hankittiin eri puolilta Eurooppaa. Nuutajärven ensimmäiset muotit ostettiin Ruotsista ja Englannista, Iittalaan Ruotsista ja Karhulaan ja Riihimäelle Saksasta. Vielä 1930-…
