Eipä ole asetus pudonnut pois päältä, vaan sähköpostiliikenteen ongelmien takia kaikkia eräpäivätiedotteita ei voitu lähettää 20.-21.10.2011 erääntyvistä lainoista. (Tästä on ilmoitus HelMet-uutisissa verkkokirjaston etusivun linkissä.) Maksut on nyt poistettu lainaajatiedoistasi.
Pahoittelen asiasta aiheutunutta harmia.
Ikävä kyllä kyseisestä aiheesta ei löydy enempää tietoa lähteistämme, kuin aiemmassa vastauksessamme teille annoimme. Suosittelen, että käännytte Vaasan opetus- ja kasvatusviraston puoleen. Toivottavasti heiltä löytyy aiheesta paremmin tietoa.
Meidän kirjastolaisten tiedot eivät riitä tämän asian selvittämiseen. Tieteellisistä lähteistä hakevan Google scholar -haun kautta aiheesta löytyy joitakin sivustoja, joissa sitä on käsitelty:
http://scholar.google.fi/scholar?start=0&q=Yabe+The+Magnesium+Civilizat…
Karhusuon kirjastossa on kopiokone, jolla voi ottaa mustavalkoisia valokopioita. Kopioiden hinta on 40 senttiä/sivu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Karhusuon_kirjasto/Pal…
Jos kirja on palautettu eikä siitä ollut varausta se jää HYLLYSSÄ-tilaan. Jos oli varaus voi lukea esim. MATKALLA+VARAUS. Jos teos on lainassa näkyy ERÄPÄIVÄ ja päivämäärä. Jos olet epävarma onko lainaamasi teos palautunut kirjastojärjestelmään näet sen kirjautumalla omiin tietoihin tai ota yhteys kirjastoon ja henkilökunta voi tarkistaa asian.
Tässä vastauksia kysymyksiin:
Kysyisin onko seurakunnan diakoniatyöstä kirjoitettu edunvalvonnan näkökulmasta opinnäytetyötä tai kirjaa tai onko aiheesta missään ammattilehdissä?
Tai edunvalvonnasta yhteiskunnallisen merkityksen esim. ajankohtaisiin muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta?
VASTAUS: Seurakunnan tai diakoniatyön näkökulmasta ei löydy kirjallisuutta aiheesta. Edunvalvonnan yhteiskunnallisesta merkityksestä voi löytyä jotain näistä julkaisuista:
-Liisa Hokkanen: Autetuksi tuleminen
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61787
-Miten turvaan tahtoni toteutumisen? : opas oikeudelliseen ennakointiin
http://netpaper.lonnberg.fi/muistiasiantuntijat/opas_oikeudelliseen_enn…
-Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Ikääntymisen…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä…
Lukemasi kirja taitaa olla Tiku ja Taku : Helmeri Haisunäätä (Lasten oma kirjakerho, 1998). Siinä käytetään homejuuston hirveää löyhkää karhun karkottamiseen.
Tarinassa Tiku ja Taku tutustuvat Helmeriin, maailman ainoaan haisunäätään, joka ei haise. Kun oravat löytävät retkeilijöiden jälkeensä jättämien jätteiden joukosta pahanhajuisen juuston, he ehdottavat Helmerille, että tämä voisi hieroa sitä itseensä haistakseen yhtä pahalta kuin kaikki muutkin haisunäädät. Helmeri hylkää oravien idean, mutta tulee toisiin ajatuksiin, kun näkee karhun ahdistelevan uusia ystäviään. Se hieroo juustoa turkkiinsa ja kiiruhtaa apuun. Kun karhu haistaa homejuuston kammottavan lemun, se jättää oravat rauhaan ja pakenee.
Vaara-kirjastojen hankintatoivomuslomake löytyy kirjaston verkkosivun https://vaara.finna.fi yläpalkin kohdasta Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Hankintaehdotus. Hankintaehdotuksen tekemistä varten ei tarvitse kirjautua verkkokirjastoon.
Näyttäisi siltä, että ainakaan tällä hetkellä suomalaisilla antikvariaateilla ei ole myytänä kumpaakaan näistä Niilo Keräsen kirjoista. Kannattaa ilmoittautua verkossa oleviin antikvariaatteihin palveluihin näitten kirjojen halukkaaksi ostajaksi. Hyvällä onnella saa ilmoituksen, kun joku tarjoaa kirjaa myyntiin. Tällaisia verkossa toimivia monen myyjän yhteenliittymiä ovat mm. Antikvariaatti, Antikka ja Antikvaari.
Heikki Poroila
Yhdysvalloissa käytännöt vaihtelevat. Vain osa pankeista on auki lauantaisin, tavallisimmin klo 9:stä klo 12 tai 13 asti. Palveluaikoja on listattu oheiselle sivulle: https://firstquarterfinance.com/what-time-do-banks-close-on-saturday/
Lisätietoa aukiolooista: https://htir.com/articles/business-hours.php
Fandom-sivuston mukaan Lassi ja Leevi -sarjakuvan Tracer Bullet -etsivähahmo ei perustu mihinkään tiettyyn film noir -etsivähahmoon, vaan on jonkinlainen parodia tämän genren hahmoista. Lassin ja Leevin "isä" Bill Watterson kertoo, ettei hän erityisesti tunne film noiria tai dekkarikirjallisuutta.
https://calvinandhobbes.fandom.com/wiki/Tracer_Bullet
Kyseessä voisi olla Louis Sacharin klassikko Paahde. Siinä leirin pojat joutuvat kaivamaan päivästä toiseen suuria kuoppia kuumassa leirissä. Päähenkilön nimi on Stanley Yelnats, joka joutuu leirille syyttömänä, koska hänen luullaan varastaneen lenkkitossut. Kirjassa käsitellään myös Yelnatsin suvun historiaa. Leiriä tosin eivät ympäröi skorpionit, vaan keltatäpläliskot, jotka ovat myös hengenvaarallisia.
Hei!
Tietoa Lahden MM-kisojen dopingskandaalista saa muun muassa näistä lähteistä:
YLE MOT: Lahden kärähtäneet muistot: käsikirjoitus
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/27/lahden-karahtaneet-muistot-kasikirjoitus
YLE: Hiihdon MM 2001
https://yle.fi/aihe/t/18-194826
Wikipedia: Lahden MM-kisojen dopingskandaali 2001 (katso erityisesti lähteet)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_MM-hiihtojen_dopingskandaali_2001
Kyseessä on Gaston Bonheurin (Gaston Tesseyre) lauluteksti, jonka hän kirjoitti Mireille Matthieulle. Paul Mauriat on säveltänyt tekstin lauluksi. Pentti Saaritsa on suomentanut laulun sanat. Laulu on suomeksi nimeltään Päin uuttaa päivää nousevaa ja laulu alkaa säkeillä "Aikojen myrskyissä marssittu on / päämäärä mielessä horjumaton".
https://finna.fi/Record/fikka.4798678#componentparts
https://fr.wikipedia.org/wiki/Gaston_Bonheur
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Helmet.fi:n ja Varaamo.hel.fi:n tietojen mukaan A1 ja A0 -kokoisia skannereita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, suurin koko on A3. Keskustakirjasto Oodissa on kyllä A2 valokuvatulostin, mutta vain A3 skanneri. https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2021-10-01
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
