Homonymian käsite lienee vähän tulkinnanvarainen. Kovin sattuva esimerkki homonymiasta ei SYNTINEN kai kuitenkaan ole, koska sanan merkitys niin adjektiivina kuin substantiivinakin on hyvin samanlainen.
Parempia esimerkkejä olisivat varmaan esim. JUURI, joka voi tarkoittaa 'puun maanalaista osaa' tai 'aivan, vastikään' sekä vaikkapa KOHTA 'paikka' ja 'heti'.
Laulun nimi on "Wilhelmina" ja Virran levytys CD-muodossa siitä löytyy 24 CD:n kokoelmasta "Laulaja : Kaikki levytykset" (Warner 2013) sekä Valittujen Palojen 2010 julkaisemasta kokoelmasta "Olavi Virta muistoissamme". Laulun nuotit löytyvät Virran kokoelmasta "Lauluja elämästä ja valkokankaalta" (F-kustannus 2005).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Onhan se lähettäminen teknisesti mahdollista, sillä kaikkien julkisten kirjastojemme sähköpostiosoitteet löytyvt mm. kirjastot.fi-palvelun kautta. Iso työ kaikkien keräämisessä on, sillä mitään valmista e-listaa ei tietääkseni ole olemassa.
Kokonaan eri asia on, mitä tällaisesta postituksesta seuraa. Jokaisen kirjaston johtaja päättää itsenäisesti, miten hän reagoi pyyntöihin laittaa jokin tiedote kirjaston ilmoitustaululle. Jotkut epäilemättä lämpenevät tällaiselle esitykselle ja saattavat tulostaa vetoomuksen esille. Joku toinen taas voi pitää ehdotusta huonona ja jättää viestin huomiotta. Missään tapauksessa ei kannata olettaa, että tällaisella sähköpostittelulla olisi kovinkaan suuri vaikutus. Kirjastoihin tulee koko ajan paljon…
Hei!
Helmet-kirjastot ovat yleiskirjastoja, joten tämä ei ole ihan meidän alaamme. Laitan tähän linkin yliopiston kampuskirjastoon; eiköhän tuolta löydy tietoa! http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon sinulle.
Kirjaa ei ole enää helmet-kirjastoissa, mutta muualta Suomesta sen saisi kaukolainaksi muutamasta paikasta. Kaukolainat ovat maksullisia (Helsingistä noudettaessa 4 euroa, Espoosta ja Vantaalta 7 euroa, Kauniaisista alkaen 4 euroa). Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä www.helmet.fi, sieltä oikealta yläpalkista Kirjastot ja palvelut, alimmalla rivillä on kaukopalvelu, jota klikkaamalla pääset tekemään pyynnön.Antikvariaateista saattaisi myös löytyä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa Lena Lindenin teosta "Flicka på skepp" (1966) ei valitettavasi ole lainattavissa. Kovin monessa muussakaan Suomen kirjastossa sitä ei ole, mutta esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta sen voi tilata kaukopalvelun kautta lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä joko omassa lähikirjastossasi tai Helmet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella. Verkossa tehtävä tilaus edellyttää, että sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti ja että sinulla on lainausoikeus. Alla olevassa linkissä on kaukopalvelulomake sekä muuta tietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Helsingin yliopiston Taidehistorian kirjasto ja Sirenia-kokoelma on suljettu ja kokoelmat on siirretty Kaisa-kirjastoon. Rakennuspiirustuksia löytyy ennen kaikkea arkkitehtilehtien artikkeleista, joista suurin osa on eri tietokannoissa, joista osaan pääsee vain kirjastosta. Barokin arkkitehtuurista löytyy jonkin verran aineistoa Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-kokoelmasta Harald Herlin -Oppimiskeskuksesta (Otaniementie 9, Espoo). Jonkin verran voi löytyä myös Arkkitehtuurimuseon kirjastosta, Kasarmikatu 24. Tässä linkkejä:
https://aalto.finna.fi/Primo/Search?lookfor=Baroque+architecture+drawin…
http://lib.aalto.fi/fi/contact/
http://www.mfa.fi/
Suomen tietokirjalijat ry:tä kerrottiin, että ainakaan heidän apurahahakemuksensa ei ole riippuvainen hakijan asuinmaasta. Lisää tietoa löydät heidän sivuiltaan:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat/
Apurahoja myöntäviä tahoja on monia, ja jokaisella on omat sääntönsä. Aurora-tietokannan kautta voit etsiä rahoitusmahdollisuuksia:
http://www.aurora-tietokanta.fi/
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt, ei myöskään tietoa runon kirjoittajasta.
Lähetin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Jos joku siellä tunnistaa runon, lähetän sinulle vastauksen.
Imatran kaupunginkirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä. Silmäilin vähän läpi Imatran kaupunginkirjaston valikoima, ja suoralta kädeltä kolme minusta hyvää kauhuelokuvaa osui heti silmiin. Tässä ne ovat:
– Hohto : kahden levyn erikoisjulkaisu – Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva, jossa perhe muuttaa hoitamaan talven ajan syrjäistä hotellia. Siellä alkaa tapahtua kummia.
– Tarpeellista tavaraa – Tämäkin on Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva. Siinä pikkukaupunkiin muuttaa kummallinen kauppias.
– Rosemaryn painajainen – Tässä elokuvassa pariskunta muuttaa taloon, jossa tuntuu olevan kummallisia asukkaita.
Jännityselokuvissa on paljon enemmän valinnanvaraa ja vaihtelua. Tässä muutama oma…
Tarkoittanet Helmet-kirjastoissa järjestettäviä kielikahviloita, joissa voit harjoitella suomen puhumista rennossa seurassa.
Alla olevasta linkistä löydät listan kaikista Helmet-kirjastojen kielikahviloista.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B5C5AB153-3FB8-4921-8724-4D096C5…
Voit etsiä sopivaa kielikahvilaryhmää myös Helmet-palvelusivuston tapahtumakalenterista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Kielikahvi…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Suomen_kiele…
Graafikko ja piirtäjä Maija Karma ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia. Hän vaihtoi alkuperäisen sukunimensä Gustafson nimeksi Karma sisarustensa tapaan. Hänen etunimensäkään ei ollut virallisesti Maija vaan Ann-Maj Kaarina.
Lähde: Kansallisbiografia:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1401
Seppo Heiskanen, Maija Karma - sadun kuvaaja, 1992
Valitettavasti emme ole onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä tuonut tuloksia. Linkki Lahden runotietokantaan http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/.
Kotimaisten runokokoomateosten (esimerkiksi Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veijo Polameri) ei myöskään tuottanut tulosta.
Kuulutimme runotietäjiä myös kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla ja pyysimme apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut runoa.
Nintendo Tauno Palon suusta ei tunnu tutulta. Voisiko olla että hän on sanonut esim. ”En tiedä”, niin että se on kuulostanut nintendolta. Lähes kaikki Tauno Palo –elokuvat oon julkaistu dvd:nä ja saatavilla kirjastojen kautta. Tarkoitat varmaan televisioelokuvia Purasen häät (1965), Ihmisiä elämän pohjalla (1967), Kustaa Vaasa (1969), Kuolleista herännyt (1975), Sotaleikit (1975). Niitä ei ole dvd:nä. Purasen häät ja Kuolleista herännyt on Elonetin mukaan aikoinaan julkaistu VHS-kasettina. Ylelle voi esittää toiveen että he esittäisivät elokuvat kanavillaan esim. Yle TV1 tai Yle Teema –kanavilla https://palaute.yle.fi/ .
Tällaisista epäilyistä ei löytynyt tietoa. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Della Ankka, Akun kaksosdisko, ja isä on tuntematon. Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa:
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä…
Kaupan kassat ovat usein ruuhkaisia ja jonossa seisovat asiakkaat monesti kiireisiä.
Siksi tavaroiden pakkaaminenkin saattaa ruuhkautua.
Näin korona-aikaan on yritetty hieman eristää myös pakkauspäätyä. Esim eri puolien välissä olevilla mainoksilla. S market
Myyjien lisäksi myös asiakkaat voivat estää pakkaussumppujen syntymistä esim. pitämällä turvavälit kassajonossa ja aloittamalla pakkaamisen jo ennen maksamista.
Aamulehti Onneksi monissa suuremmissa kaupoissa pon sekä muutaman tavaran ostajille tarkoitettuja pikakassoja että hitaamman asioinnin kassoja niitä kaipaaville asiakkaille.
Varmasti puhuminen myös auttaa. Jos vauhti tuntuu liian nopsalta, voi asiasta mainita kassalle ja muille asiakkaille ystävällisesti.
