Rakennusten suojelusta päättävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) rakennusperintölain nojalla. Lain mukaan suojelu voi koskea rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita sekä myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. ELY-keskuksen suojelupäätöksestä käy ilmi suojelun kohde aluerajauksineen, suojelumääräykset sekä niiden kohdentuminen esimerkiksi ulkoasussa, sisätiloissa, kiinteässä sisustuksessa ja rakennusten lähiympäristössä. Tietyin perustein ELY-keskus voi myös myöntää luvan rakennussuojelupäätöksestä poikkeamiseksi.Tietyn suojellun rakennuksen tarkan tilanteen selvittämiseksi kannattaa siis olla yhteydessä ELY-…
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä…
Opetusministeriö kerää vuosittain kirjastojen tilastoja. Sieltä selviää myös aineistokulut.
https://tilastot.kirjastot.fi/
Valitsemalla kaikki kunnat ja rajaamalla vuodeksi 2020 ja valitsemalla tilastoksi Talous ->Toimintakulut tilastovuonna -> Kirjastoaineistokulut saa kaikkien Suomen kuntien aineistokulut/vuosi.
Esimerkiksi Turku käytti vuonna 2020 1 111 116 € aineistokuluihin.
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – …
Anthony Fardet määrittelee käsitteen artikkelissaan Vegetarian and Plant-Based Diets in Health and Disease Prevention, 2017: "Plant-based foods are generally classified into fruits, vegetables, legumes, grains, nuts, and seeds; their derived processed counterparts such as breads, pasta, breakfast cereals, cooked and fermented vegetables and legumes, and fruit purées, juices, and jams; and their derived ingredients such as oleaginous seed–derived oils, sugars, and some herbs and spices. What differentiates them from animal-based foods is that their fiber fraction is made of indigestible compounds, mainly cellulose, hemicellulose, pectins, and/or resistant starch." https://www.sciencedirect.…
Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Lakko ajoittuu aikaan, jolloin työehtosopimus on umpeutunut ja uudesta neuvotellaan. Tällöin lakkoja voidaan käyttää vauhdittamaan neuvotteluja tai painostaa työnantajaa esimerkiksi korottamaan palkkoja enemmän tai parantamaan työoloja työehtosopimuskirjauksilla. Kun työehtosopimus on astunut voimaan (on voimassa), vallitsee ns. työrauha, jolloin lakkoilu ei ole laillista.
Tukilakot ja poliittiset lakot ovat tällä hetkellä laillisia. Ulosmarssit eivät ole laillisia, joten voi olla, että ulosmarsseista joudutaan maksamaan työtuomioistuimessa sakkoja.
Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin:
[Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma –
tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,]
voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita.
Hakukone Finna kokoaa yhteen paikkaan satojen kotimaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot, minkä vuoksi se on hyvä paikka tarkistaa teoksen saatavuus Suomen kirjastoista. Tämän linkin kautta pääset teoksen "Johan myrkyn lykkäs!" -teoksen tietoihin Finnassa. Linkin takaa selviää, että teosta löytyy yli kymmenestä kirjastosta, kuten Pasilan kirjastosta, Työväenliikkeen kirjastosta, Kotkan pääkirjastosta sekä Juvan kirjastosta. On syytä huomata, että joissain kirjastoissa teoksen käyttö on rajoitettu kirjaston omiin tiloihin, joten kaikista kirjastoista sitä ei voi lainata. Mikäli sinun on vaikeaa päästä itse käymään missään kirjastossa, josta teos löytyisi, voit olla yhteydessä myös paikalliseen kirjastoosi, joka voi…
Riippuu kunnasta. Joissain kaupungeissa julkaistiin osoitekalenteria, josta ilmeni asukkaiden osoitteet. Osoitteet olivat myös puhelinluetteloissa.Jos paikkakunnalla ei ole julkaistu kumpaakaan tai niitä ei ole säilynyt, osoitteen selvittäminen menee salapoliisityöksi, jossa pitää yhdistellä tietoja monista eri lähteistä. Riippuu täysin tapauksesta, mitä lähteitä pystyy käyttämään - tietoja voi löytää esimerkiksi paikallishistorioista ja vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että maaseudulla ei välttämättä käytetty nykyaikaista kadun nimeen ja numeroon perustuvaa osoitesysteemiä, joten osoite voi olla luonteeltaan hyvin epämääräinen.
Monien Asterix-sarjakuvissa esiintyvien henkilöiden nimet vaihtelevat eri käännöksissä niin, että niin sisältyvä vitsi tai sanaleikki on ymmärrettävissä kullakin kielellä. Esimerkiksi kylän päällikön nimi on alkuperäisteoksessa Abracourcix, saksassa Majestix ja suomessa Aladobix.Asterixin ja Obelixin nimet ovat samat eri käännöksissä. Idefix-koiralle on joissakin maissa annettu eri nimi (esim. englanninkielisissä käännöksissä Dogmatix), mutta suomessa se on pidetty alkuperäisessä asussaan. Nimen taustalla on ranskalainen idiomi fix idé, ’päähänpinttymä, pakkomielle’.Lähde:Korkiakoski, Tytti: Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2010. https://jyx.jyu.fi/…
Meiltä löytyy RIsto Rinteen teos:
Teos: OPPIMISEN UUSI JÄRJESTYS
Tekijä/esittäjä: RINNE, RISTO
Materiaali: kirja
Alkuteos: -
ISBN: 951-768-038-4
Julkaisu: TAMPERE: VASTAPAINO 1998
Luokka: VAASA 38.
Toisena tekijänä ei tässä tosin ole Vattaja (Vataja?) vaan Eeva Salmi. Tämä osuu kuitenkin lähimmäksi, koska teos käsittelee juuri elinikäistä oppimista. Kirjaa voi varata pääkirjastosta, jossa on yksi kappale Yhteiskunta ja talous -osastolla (1 krs.) ensimmäisessä kerroksessa, mutta tällä hetkellä lainassa.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
1. Ensin on selvitettävä, onko nuotti tekijänoikeuden suojaama vai ei. Nuotin harvinaisuudella ei ole tekijänoikeudellisesti merkitystä, ainoastaan sen sisältämän musiikin säveltäjien ja sanoittajien kuolinvuosilla. Jos näiden henkilöiden - kaikkien - kuolemasta on kulunut 70 vuotta, kirjastossa voidaan vapaasti kopioida nuotti ja lähettää se paperimuodossa tai digitaalisena skannauksena asiakkaalle.
2. Jos nuottien sisältämä musiikki ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata (ks. edellä), kirjastolla ei ole edes asiakkaan pyynnöstä oikeutta tehdä kopiota ja toimittaa sitä asiakkaalle. Syynä on tekijänoikeuslain 12§, joka sallii meidän tehdä valokopioita asiakkaan toimeksiannosta melkein kaikesta muusta, mutta ei sävellys- ja elokuvateoksista…
Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Onko mahdollista, että kyseessä ei olisikaan sanomalehden juttusarja, vaan Paremmille päiville -niminen lehti? Paremmille päiville oli Karkun, Kiikan, Kiikoisten, Suoniemen, Tyrvään ja Vammalan säästöpankkiväen lehti, jota julkaistiin vuosina 1953-1969.
Lehden tiedot löytyvät Fennicasta, ja sitä voi tilata lukusalikäyttöön Kansalliskirjastossa
https://finna.fi
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Jotta konsertista tehtyä tallennetta voisi laillisesti levittää julkisesti, pitäisi sekä sävellysten (Teosto) että esittäjien (Gramex) osalta hankkia ns. mekanisointilupa. Sitä tarvitaan normaalisti kaupallisten äänitteiden valmistamiseen, mutta jos teokset eivät ole opinnäytteessä sitaattioikeuden perusteella, niiden levittämiseen tarvitaan lupa.
Tilanne on hiukan toinen, jos tämä opinnäytteen liitteenä oleva tallenne on tehty kaikkien asianosaisten luvalla ja tieten. Kun tallennetta ei ole tehty kaupalliseen levitykseen, pelkkä lupa riittänee käyttämiseen opinnäytteen yhteydessä.
Jos lupia ei ole pyydetty eikä niitä haluta ryhtyä pyytämään, kirjasto voi ratkaista asian ottamalla äänitteen erilleen kirjallisesta työstä ja laittamalla vain…
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
