Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti…
HUSsin sivusto kertoo näin:"Jos epäilet, että tietojasi on käsitelty ilman perustetta, voit pyytää asiasta kirjallisen selvityksen Selvityspyyntö potilastietojen käsittelystä -lomakkeella. Kirjallisen selvityksen voit pyytää myös vapaamuotoisesti. Kumpaa tapaa tahansa käytät, kirjaa perusteet ja tiedossasi olevat seikat, joiden perusteella pyydät selvitystä. Selvityspyynnön voi tehdä myös huoltaja tai muu laillinen edustaja." HUS
Selvityspyyntö lomake tai vapaamuotoinen pyyntö kelpaavat yhtä hyvin.
Iltalehti kertoo artikkelissaan:"
Jos koet, että potilastietojasi on käytetty väärin, voit tehdä poliisille tapauksesta rikosilmoituksen. Kyseessä voi olla henkilörekisteririkos, josta voi saada sakkoja tai enintään vuoden…
Pär Lagerkvistin novellikokoelmaa Onda sagor (1924) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Osa teoksen yhdestätoista novellista on suomennettu ja julkaistu jossakin kokoomateoksessa.
Novellin Källarvåningen suomennos on julkaistu teoksissa Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa (Kellarikerroksessa, suom. Ester Koskelainen, 1935) ja Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (Kellarissa, suom. Eila Pennanen, 1961). Teos Kuolleet etsivät Jumalaa sisältää myös novellien Far och jag (Isäni ja minä), Hissen som gick ner i helvete (Hissi, joka meni alas helvettiin) ja Frälsar-Johan (Vapahtaja-Juha) suomennokset.
Näyttää siltä, että novellikokoelma Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa ei kuulu kirjastoverkkoalueesi…
Kyllä, ainakin pääkaupunkiseudulla Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Poikkeuksena Keskustakirjasto Oodi, joka ei ota vastaan aineistolahjoituksia. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyshyllyyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter. Helmet.fi
Kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin 6.3.1988. Päätös pappisviran avaamisesta oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin. Viran avaamisesta naisille oli äänestetty kirkolliskokouksessa jo aiemmin kolmeen kertaan, mutta vaadittava ¾ ääntenenemmistö saavutettiin vasta vuonna 1986.
Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. Virassa toimivista papeista naisia on tällä hetkellä hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän; reilu neljäsosa kirkkoherroista on naisia.
Oheisesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastosta selviää sukupuolijakaumat vuosina 1994, 2004, 2014 ja 2020.
https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/naiset…
Saffron threads tarkoittaa maustesahramista saatavaa maustetta. Tarkasti ottaen kyse on Wikipedian mukaan maustesahramin luoteista saatava mauste ja väriaine. Suomesta sitä löytyy maustehyllystä sahrami-nimellä.
Hei,
Käännös löytyy ainakin Toivo Kuula: Legends 2: suomalaista kuorohistoriaa -cd:n tekstilipukkeesta. Käännöksen nimi on "Song of the Sepulchre". Tämä löytyy useista kirjastoista ympäri Suomea, myös Vaasasta.
Unkarin kielessä on 14 vokaalia: u, ú, o, ó, a, á, i, í, e, é, ü, ű, ö, ő.
Konsonantteja unkarin kielessä on 25: p, b, t, d, ty, gy, k, g, f, v, sz, z, s, zs, j (ly), h, c, dz, cs, dzs, l, r, m, n, ny.
László Keresztes: Unkarin kieli (SKS, 1974) s. 13, 19.
Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –…
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa on käyttökuntoinen piirtoheitin. Vahtimestari ei ole talossa lauantaisin, mutta silloin lehtilukusalin virkailija huolehtii tiloista.
En valitettavasti ole löytänyt kirjoja, jotka täysin vastaisivat antamiasi tietoja. Voisiko kyseessä olla Jens Lapiduksen Snabba cash/Rahalla saa, josta on myös tehty elokuva? Kirja kertoo Tukholman alamaailmasta ja kokaiinipiirestä.
HelMetin hakutuloksissa ei näy aineiston sijaintia silloin, kun kyseistä aineistoa joko ei lainkaan (vielä tai enää) ole kirjastoissa, eikä myöskään, jos aineiston nidetiedot jostakin käytännön syystä on peitetty näkyvistä.
Mainitsemasi levyn kohdalla on kysymys jälkimmäisestä tapauksesta: levyä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale, ja se on tällä hetkellä korjattavana. Jotta levyyn ei tarttuisi varauksia sillä aikaa kun sitä korjataan, se on piilotettu näkyvistä. Levy sijaitsee Tikkurilan musiikkivarastossa; voit ottaa Tikkurilan kirjaston kautta yhteyttä sinne, jos levy mielestäsi on jo kovinkin pitkään ollut samassa tilassa. Kun levy on saatu korjatuksi (jos se onnistuu), se varmastikin tulee taas näkyville HelMetin…
Ainakin seuraavissa teoksissa käsitellään Israelin valtion syntyä tai sen alkuvaiheita:
Uris, Leon: Exodus
Uris, Leon: Hadzi
Wouk, Herman: The Hope
Thoene, Bodie: Israel –kronikka, osat 1-6
Abulhawa, Susan: Jeninin aamut
Magnus, Jörgen-Ulv: Täytetty lupaus
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
Kyse on teoksista, joiden viimeinenkin kappale on poistettu kokoelmista melko hiljattain. Tällöin teoksen ns. nimeketiedot näkyvät vielä jonkin aikaa Helmet-luettelossa.
Mikäli haluaisit lainata teokset, kannattaa tarkistaa esimerkiksi Frank-monihausta, saisiko ne lainaan jostain muualta Suomesta. Kaukolaina on maksullinen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
