Voisiko kyseessä olla U.T. Sireliuksen Suomen kansanomaista kulttuuria 1-2? Molempia osia on hyllyssä useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kansatieteen hyllystä 475-475.1 saattaa löytyä myös muita samankaltaisia teoksia.
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohaun tulos:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomen+kansanomaista+&searc…
Artikkeli oli Jari Paavonheimon Pakastepizzaa kuumentamassa eli käsityöläisyyden eloonjäämisoppia kirjastoväelle Kirjastolehdestä 3/2010 s. 16 - 18.
Artikkeli löytyy myös verkosta: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/jasen/lehtiarkisto?modeyksi=yks…
Lähde: SeAMK Kulttuuri, Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman henkilökunta
Jos lainaajatietosi ovat kirjaston rekisterissä ja jos niissä on voimassa oleva sähköpostiosoite, voit hankkia uuden pin-koodin unohtuneen tilalle helmet.fi -sivuston kirjautumissivun linkistä "Unohditko tunnuslukusi": https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fluettelo…
Et kertonut kysymyksessäsi kirjastokorttisi numeroa, joten en aivan varmasti pysty tarkistamaan asiaa, mutta ainakaan nimelläsi ei rekisteristä löydy lainaajatietoja. Tämä onkin ymmärrettävää, jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuosiin. Käyttämättömien kirjastokorttien tiedot nimittäin siivotaan tietokannasta tietyin väliajoin, ja kortti, jota on viimeksi käytetty vuonna 2006, on varmastikin jo vanhentunut.
Uuden kortin ja pin-koodin saadaksesi…
Valitettavasti sellaista yhteistyötä ei näiden kirjastojen välillä ole, eli Seinäjoelta lainatut kirjat pitää palauttaa Seinäjoelle ja Isostakyröstä lainatut Isönkyrön kirjastoon.
Hei!
Suosittelemme visiittiä taidetarvikekauppaan, esim. Temperaan (Uudenmaankatu 16 Helsingissä). Siellä on ammattimaiset myyjät, jotka osaavat neuvoa tämän kaltaisissa asioissa. Kannattaa ottaa mukaan paperimalleja niistä papereista, joille tusseja aikoo käyttää. Näin pystyt kokeilemaan tusseja paikan päällä omalle paperillesi ja testaamaan musteen läpäisevyyttä sekä kirjoitusjäljen tasaisuutta.
Tästä linkistä näet Temperan kuitukärkikynävalikoimaa: http://www.tempera.com/shop/contents/fi/d143.html
Petroskoi sijaitsi Äänisen rannalla, ja valtauksen varmistaminen on edellyttänyt myös rannikkopuolustuksen järjestämistä.
Suomalaiset valtasivat Petroskoin 1.10.1941. Jo seuraavan päivän iltaan mennessä kaupunkiin siirrettiin Laatokalta viisi patteria ja moottoriveneosaston käsittävä patteristo, joka nimettiin "Äänisen rannikkopatteristoksi".
Todennäköisesti myös nämä joukot ovat ehtineet osallistumaan paraatiin.
Reponen, T.
Rannikkojoukot sodissa
[teoksessa: Suomen rannikkotykistö 1918-1958. - Rannikkotykistön upseeriyhdistys, 1959]
Suosittelen käyttämään myös muita sosiaalisen median kanavia, kuten esim. etsimään meriaheisia blogeja:
https://www.blogit.fi/tag/meri
Myös erilaisissa kuvapalveluissa, kuten instagramissa tai flickrissä voi tehdä hakuja meriaiheisista kuvista.
Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Näistä voisi olla apua:
- Veera lääkärissä / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Kun pelottaa / Anna-Mari Kaskinen
Hyötyä voisi olla myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta, joilta löytyy mm. työkirja pelon kohtaamiseen ja pelkomittari:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_pelkaa/
Hieno kirja kaikenikäisille peloista ja niiden voittamisesta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä.
Valitettavasti tekijänoikeudet estävät meitä mainostamassa elokuvaesityksiämme verkossa ja lehdissä. Kirjastoista on saatavana kauden elokuvista lista.
Kotimaisista elokuvista johtoaseman pitää Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, jota tähän mennessä ovat käyneet katsomassa 625 892 henkilöä ja lukuhan vielä kasvaa. Seuraavat katsotuimmat kotimaiset tällä ajanjaksolla ovat Aleksi Mäkelän Pahat pojat (2003), 614 796 katsojaa, Taneli Mustosen Luokkakokous (2015), 505 430, Dome Karukosken Mielensäpahoittaja (2014), 500 926, Aleksi Mäkelän Matti (2006), 461 665, Johanna Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto (2013), 403 296, Teppo Airaksisen Napapiirin sankarit 2 (2015), 399 024, Dome Karukosken Napapiirin sankarit (2010), 384 392, Timo Koivusalon Rentun ruusu (2001), 350 731 sekä Olli Saarelan Rölli ja metsänhenki (2001), 341 963.
Ulkomaisten elokuvien kärkipaikkaa pitää Taru sormusten…
Kirjastot ottavat kyllä vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Maskun pääkirjasto puh. 044 738 8255
Sähköposti kirjasto@masku.fi
Vaski-kirjastoista ei valitettavasti kyseistä lehteä löydy. Turun yliopistolla on mikrofilmattuna vuosikerrat 23.7.1925-17.3.1927 ja 20.9.1934-16.1.1937. Heiltä näyttää myös löytyvän varastosta fyysiset lehdet vuosilta 1917-2007. Niitä voi lukea vain paikan päällä kirjastossa.
Vuosilta 1918-1929 lehteä löytyy digitoinuna Kansalliskirjaston palvelusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-4541?display=CALENDAR&year=1918
Kehotan olemaan yhteydessä Turun yliopiston kirjastoon ja kysymään heiltä milloin ja missä kirjastorakennuksessa vuoden 1964 fyysistä vuosikertaa pääsee lukemaan. Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 050 455 7059
Sarjan muista osista on tietääksesemme esitetty vain Le Printemps de Melie nimellä Amalia ja kevät.
Esim. Le Printemps de Melie" on esitetty kaksi kertaa
Ohjelmahaun tulokset
Haku: ORIGINALNAME:"Le Printemps de Melie" VOD:YES
1. Amalia ja kevät (S)
Kanava: Yle TV2
Lähetetty : 1.5.2018 klo 9.05-9.31
Muut nimet: Amalia och våren (T)
Kuvaus : Kuningas Baltasarin valtakunnassa juhlistetaan kevättä, j...
2. Amalia ja kevät (S)
Kanava: Yle TV2
Lähetetty : 30.3.2019 klo 7.00-7.26
Muut nimet: Amalia och våren (T) Kuvaus : Kuningas Baltasarin valtakunnassa juhlistetaan kevättä, j...
Vastaukset löytyvät Ritva-tietokannasta / LÄHDE:
https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=ORIGINALNAME%3A%22Le+…
Kotimainen elokuva Jengi on lainattavissa seuraavista kirjastoista: Lahden kaupunginkirjasto; Juvan kirjasto, Tampereen kaupungin kirjasto ja Raision pääkirjasto. Niistä sen voi lainata paikallisen kirjaston kautta kaukolainana.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä:
Helsingissä KAVIssa, Kansalliskirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa:
ks: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lähde:
Finna.fi
https://finna.fi/Record/lastu.407932
https://www.rtva.kavi.fi/
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Elokuva on pitkä animaatio The Steam-Driven Adventures of Riverboat Bill = Täydellä höyryllä seikkailuun (televisioesityksessä käytetty nimi).
Paul Williams, ohjaaja. Vuodelta 1986. Clifford Green, käsikirjoittaja.
Televisioesitys: TV2, 15.12.1990. Kesto: 73 min.
Finna-tietokannan mukaan elokuvaa e ole Suomessa kirjastoissa saatavissa.
Käsikirjoittaja Cliff Greenin teos The incredible steam-driven adventures of riverboat Bill.
(Knight Books/Hodder & Stoughton 1979) on lainattavissa Varastokirjasrtosta.
ISBN 0-340-24697-9
Lähde: Finna https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_199334
https://finna.fi/Record/vaari.567803
…
