Hans Otmanin kirjassa Dostojevski ja todellisuus (WSOY 1987) kerrotaan (s. 44-): ” Dostojevski avioitui 1857 leskirouva Marja Dimitrijevna Isajevin kanssa. Tämä onneton avioliitto päättyi huhtikuussa 1864 Marjan menehtyessä Moskovassa keuhkotautiin... Maria Isajevaa on pidetty Rikoksen ja rangaistuksen Katerina Ivanovnan esikuvana sekä ulkonäöltään, temperamentiltaan että tavassa, jolla hän jättää maallisen elämän”.
Kirjassa (s. 53) on myös kohta: ”Seuraavana vuonna Dostojevski matkusti ulkomaille rakastajattarensa, 22-vuotiaan Apollonaria Suslovan kanssa, joka Dostojevskin romaanissa Pelurit esiintyy Polinan hahmossa. Horst Bienekin mukaan (Dostojewski für alle, München 1981) Apollinarian piirteitä on siirtynyt myöskin Dunjaan, Aglajaan…
Vantaa hankkii muovinsa suoraan tuottajalta eli Pelloplast Oy:ltä. Yhteyshenkilö siellä on Ellamari Lassila (ellamari.lassila@pelloplast.fi). Jollain muulla kirjastolla voi olla muita kanavia, mutta täältä sitä ainakin saa - tosin vain melko isoina rullina eli muutaman kirjan päälle ei kannata sieltä lähteä tilaamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valitse sivun www.helmet.fi yläosasta tarkennettu haku ja laita hakusanakenttään * (eli yksi tähti-merkki). Valitse kieleksi viro. Voit myös rajata hakua jo tässä vaiheessa kirjoihin aineistosta. Kokoelma-rajoittimella voit valita aikuisten tai lasten kirjat tai kauno tai tietokirjallisuuden. Rajoittimia voi lisätä tai poistaa haun tehtyään sivun vasemmasta laidasta.
Lainat voi myös uusia soittamalla kirjastoon ja kertomalla kirjastokortin numeron, jos omatoiminen helmet-uusiminen ei syystä tai toisesta onnistu. Olen nyt poikkeuksellisesti uusinut lainasi ilman kortin numeroa. Kaikkien lainojen uusi eräpäivä on 29.6. Hyvää matkaa!
Tässä tulee ongelmaksi sellaisen koneen löytäminen, jossa on vielä korppuasema. Näitä koneita oli käytössä 2000-luvun vaihteessa. Ja käyttöjärjestelmät ovat muuttuneet. Mahtaisivatko muistitikku ja korppu "keskustella" keskenään.
Mikkelin pääkirjastossa on digitointipiste, mutta kysymyksesi kaltaisia asioita sielläkään ei pysty tekemään.
Osaisikohan joku alan harrastaja auttaa! Googlella voisi kokeilla hakea digitointipalstoja ja -keskusteluja.
Valitettavasti Chet Bakerista ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja. Joissakin kirjoissa on lyhyesti tietoa Bakerista:
- Otavan iso musiikkitietosanakirja 1, s. 234-235. (Otava 1976)
- Jazz: Koko tarina, s. 230. (Readme.fi 2011)
- Kahn, Ashley: Kind of Blue. Modernin jazzin avain. Tässä kirjassa Baker mainitaan useissa kohdissa lyhyesti. (Johnny Kniga 2009)
Näiden lisäksi on Mirja Mäkelä suomenkielinen opinnäytetyö Jazzillisen lauluimprovisoinnin tarkastelua: tapauskuvaus kolmesta laulajasta. (Sibelius-Akatemia, Jazzmusiikin osasto 1989).
Nykyään uintiharjoittelussa sekä kunto- että kilpauimarit käyttävät apuvälineenä "lättäreitä", eli tekniikkaa ja harjoittelua parantavia kumilenkeillä käsiin kiinnitettäviä käsimeloja.
Olisivatko äitisi pulputtimet olleet jokin aikaisempi uimataito-opetuksessa käytetty, itse tehty versio näistä lättäreistä? Muun muassa alla olevassa linkissä kuvia lättäreistä:
http://www.uintikauppa.fi/uintitarvikkeet/lattarit.html
Helmet-kirjastojen varaston vanhimmista uinnin opetusoppaista ei löytynyt mainintaa tällaisista äitisi pulputtimien kaltaisista opetusvälineistä. Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyy laaja Suomalainen uintikirjallisuus -niminen bibliografia, josta löytyy myös vanhoja uinninopetusoppaita:
http://users.jyu.fi/~ikeskine/suokirjat…
Etelä-Koreasta eli Korean tasavallasta näyttää olevan valitettavasti hyvin niukasti tuoretta suomenkielistä tietokirjallisuutta. Oikeastaan ainoa kohtuullisen tuore teos on Märt Läänemetsin ”Etelä-Korea” (United Press Global), mutta se on vain 39-sivuinen ja enemmänkin lapsille suunnattu. Pohjois-Koreasta löytyy tietokirjallisuutta paljon runsaammin, arvatenkin, koska se on ollut maailmanpotliikassa niin vahvasti esillä.
Joitakin vanhempia kirjoja löytyy, mutta niistä osa käsittelee Etelä-Koreaa vain osittain:
Keltaisenmeren takana : elämää ja ilmiöitä Itä-Aasiassa / Ilmari Vesterinen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003)
Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan / Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen, Tauno-Olavi Huotari (Gaudeamus, 2000…
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Limbourgin veljesten miniatyyrimaalauksia voi tarkastella esimerkiksi teoksesta Les très riches heures du Duc De Berry (Musée Condé, Chantilly ; introduction and legends by Jean Longnon and Raymond Cazelles, 1989). Teos kuuluu joiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/heili.517459
Varastokirjaston kokoelmista löytyy teos Les belles heures de Jean Duc de Berry : the Cloisters, the Metropolitan Museum of Art (Millard Meiss and Elizabeth H. Beatson, 1974)
https://finna.fi/Record/vaari.1293280
https://www.metmuseum.org/toah/works-of-art/54.1.1/
Voit tilata teokset kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Aiheesta on muitakin teoksia, mutta monien kohdalla näyttää olevan…
Missin syntymäpäivä julkaistiin v. 1979 kokoelma-LP:llä Lauluja seuraihmisille. Levyn julkaisi aikakauslehti Seura yhdessä Finnlevyn kanssa. Laulun sanat löytyvät Juha Vainion nuottikokoelmasta Tulta päin (Fazer, F.M.07327-0)
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanottama kappale on humoristinen ja parodioiva kuvaus julkisuuteen pyrkivistä ihmisistä ja heidän toimistaan raportoivan median osan yhteisistä riennoista.
Tarinan lehtitalon voi olettaa Hymy-lehdeksi. Sen kustantaja, "lehtikeisari" Urpo Lahtinen menestyi sensaatioilla ja julkkisjutuilla. Seurapiiritapaamiset kuuluivat asiaan. Laulun henkilöhahmoilla ei välttämättä ole suoria vastineita, vaan Vainio on poiminut piirteitä ja ilmiöitä sieltä täältä ja sekoitellut asioita - ehkä…
Tähän on vastattu palvelussa ennenkin. Ensimmäinen Sekahaku-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran 8.1.2007. Aiempi vastaus löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-on-aloittanut-vanha-tanssimusiikia?language_content_entity=fi
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä…
Kysymys vaatii sen verran spesifistä avaruusfysiikan ja matematiikan osaamista, etteivät kaupunginkirjaston resurssit valitettavasti riitä asian selvittämiseen. Kannattanee kääntyä fysiikan asiantuntijoiden puoleen.
Seuraavien lähteiden avulla voi koettaa löytää sopivan kaavan ja itse laskea, miten kävely kuuhun mahdollisesti tapahtuisi:
http://hemportalen.fi/juhwestm/A%20kuukirja/F-LAUKAU.htm
http://jukaukor.mbnet.fi/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf
http://www.kysy.fi/kysymys/avaruussukkulan-nopeus
Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
