Ensimmäinen artikkeli käsittelee lahjakkuutta, mutta toinen ei koneellamme auennut, joten sen aihetta en saanut selville.
Suomenkielisiä artikkeliviitteitä löytyy kaikille avoimesta Arto-tietokannasta. Arto on kuitenkin siis viitetietokanta, joten sieltä löytyvät vain tiedot artikkelista. Itse lehti artikkeleineen on etsittävä kirjastosta, eikä lehti välttämättä ainakaan lähikirjastosta löydy. Alla linkki hakuun tietokannasta lahjakkuus-asiasanahaulla:
https://finna.fi
Yksi mahdollisuus on käyttää hakupalvelu Google Scholaria, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Alla haku lahjakkuus-sanalla, mutta aihetta kannattaa varmasti tarkentaa omien aiheiden mukaan:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=lahjakkuus&btnG=
Kyseinen sitaatti ei ole Erik Byen teoksesta, vaan Søren Kierkegaardin esseestä Välittömät eroottiset tasot tai musikaalis-eroottinen (De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske). Essee on ilmestynty alunperin Kierkegaardin teoksessa Enten - eller (1843). Suomennos on luettavissa teoksessa Søren Kierkegaard: Mozart-esseet (suomentanut Olli Mäkinen, Like 2002). Sitaatti on suomennoksen sivulta 40.
http://www.sks.dk/EE1/txt.xml
https://archive.org/details/enteneller01kier
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki…
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Usein ollaan huolissaan lintujen, esim. harmaalokkien tai valkoposkihanhien, aiheuttamasta turvallisuusriskistä lentoliikenteelle.
Erilaisissa selvityksissä on kuitenkin mainittu myös melun, kuten lentomelun, aiheuttamasta haitasta linnuille. Melu voi häiritä soidinkäyttäytymistä ja pesintää. Meluisassa ympäristössä eläinten viestintä vaikeutuu ja esim. laululintujen pariutuminen voi jopa estyä, kun soidinlaulu ei kuulu. Reviirin puolustaminenkin voi vaikeutua.
Esimerkkinä Espoon hiljaiset alueet -selvitys. http://www.espoo.fi/download/noname/%7BBBBAEF8B-9147-4AB8-8FF8-BF55C2B1C7C6%7D/81186
Linnuista voi kysyä esim. Birdlife Suomen sivulla https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.…
Tiedossamme ei ole kuinka suuren painoksen kirjan kustantaja Into kustannus on alkuun teoksesta ottanut. Nykyään kustantajat siirtyvät enenevästi tarvepainatukseen eli varastoja ei välttämättä täytetä heti suurella painosmäärällä. Painoksen suuruutta voi tiedustella kustantajalta.
Ylen verkkoartikkelin mukaan 100.000 kappaleen painokseen on kaadettava yli 400 vankkaa puuta. Paperia kuluu 45 tonnia eli 100 rullaa. Paperipuuksi kaadetaan yleensä harvennushakkuista saatavaa kuitupuuta. Järeistä tukkipuista sahatavaraksi kelpaamaton osa päätyy myös sellukattilaan. Esimerkin 100 000 niteen painos on huomattavan suuri, tavallinen tietokirjan painos on alkuun ehkä muutamissa tuhansissa.
https://www.ts.fi/kulttuuri/427776/Kustantamot+…
Nykykirjailijoista esimerkiksi Michael Mortimer, Dan Brown, Douglas Preston ja Lincoln Child kirjoittavat Clive Cusslerin tuotannon kaltaista jännitys- ja seikkailukirjallisuutta. Myös John le Carrén vakoojadekkareita kannattaa kokeilla.
Hieman vanhemmista, jo edesmenneistä kirjailijoista esimerkiksi Michael Crichtonin, Robert Ludlumin ja Tom Clancyn tyyli voisi toimia Cusslerin kirjoista pitäville. Heillä ei tosiaan ole tuotantoa enää lähivuosilta.
Kaikkien edellä mainittujen kirjailijoiden tuotantoa on suomennettu runsaasti ja kaikkia löytyy Helmet-kirjastojen alueelta. Voit tarkastella kirjojen saatavuutta Helmet.fi -verkkokirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin.
Tällä hetkelllä Kaksi paavia -elokuvaa ei ole lainattavissa kirjastoista DVD:nä eikä sitä ole Suomessa julkaistu DVD:llä.
Elokuva sai Suomen teatteriensi-illan 13.12..2019. Elokuva on katsottavissa Netflix -suoratoistopalvelussa.
The Two Popes = Kaksi paavia (suomenkielinen nimi)
Elokuva, pitkä fiktio, Yhdysvallat
Fernando Meirelles, Ohjaaja
2019
Lähteet:
Finna https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1611666
Netflix https://www.netflix.com/fi/title/80174451
helmet.fi
Neiti Grisette Muttunen on tuttu vanhasta englantilaisesta lastenrunosta (Neiti Muttunen), jonka Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi lastenrunokokoelmaan Hanhiemon iloinen lipas (1954, useita painoksia).
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Kirjaston keskeisiä arvoja ovat sananvapaus ja moniäänisyys. Tarjoamme kaikille mahdollisuuden muodostaa oma mielipiteensä asioista. Teoksen sisällön perusteella hankkimatta jättäminen tai poistaminen kokoelmasta edellyttää kirjastossa aina erityistä harkintaa.
Luotamme lukijan arvostelukykyyn vanhempien teosten kohdalla. Jokainen teos kuvaa omaa aikaansa.
Hei,
kiitos kysymyksestä.
Huovisen kertomuksen todellinen ydin ja sanoma jää lopulta jokaisen lukijan itsensä tulkittavaksi. Huovisen teoksia on tulkittu erinäisissä kirjallisuustieteellisissä teoksissa, kuten Tero Liukkosen kirjassa Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija (SKS, 1997).
Liukkonen näkee yhtenä tulkitsemisvaihtoehtona tarinan asettavan puntarin vastakkaisiin vaakakuppeihin kapitalismin ja sosialismin. Huovisen käsittelyssä "molemmat yhteiskuntamallit osoittautuvat kyseenalaisiksi. Kapitalismi välineellistää ihmisen. Vallankumous on tuomittu epäonnistumaan, koska päämäärään pyritään väärin keinoin".
Lasihäkki, johon Jacon suljetaan, muistuttaa Liukkosen mielestä televisiota. Lemmikkieläin esittääkin vahvaa…
Osa alkuaineista on metalleja, ja osa niistä on (luonnollisesti) radioaktiivisia. "Maankamarassa on radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo maapallon syntyessä."1 Toisin sanoen, nämä eivät ole muuttuneet radioaktiivisiksi, vaan nämä ovat aina olleet radioaktiivisia.
Radioaktiivista hajoamista taas tapahtuu niissä aineissa, joiden atomiydin on epävakaa. Osa atomiytimistä on luonnostaan epävakaita, joten hajoamista tapahtuu luonnollisena prosessina.
Lainaukset ja lähteet:
1 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124926/stuk-opastaa-luonnon_radioaktiivisia_aineita_sisaltavat_materiaalit.pdf?sequence=1
https://sciencenotes.org/what-are-the-radioactive-elements/
https://www.thoughtco.…
Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa.
Urpon esittämä "Joutsenlaulu" alkaa: "Jos sais koskettaa sun poskee". Kappaleen on säveltänyt Urpo eli Upi Sorvali ja sanoittanut Bugaluu eli Kaisu Liuhala. Se on äänitetty vuonna 1977.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Normaalioloissa Helsingin kirjastot myyvät kokoelmasta poistettuja lehtiä ja kirjoja. Ajankohdan kirjastot voivat valita itse, mutta yleensä lehtien poistomyynti on alkuvuodesta. Nyt poikkeusoloissa poistolehtimyyntiä ei ole.
Lehtimyynnistä ilmoitetaan yleensä kunkin kirjaton omalla sivulla Helmetissä.
Onpa kaunis maalaus.
Sen arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille esim. Huutokauppakamareilla on ilmaisia arvointipalveluita netissä. Niistä on tietoa tämänkin palvelun edellisissä vastauksissa. esim.https://www.kirjastot.fi/kysy/kaksi-taulua-jotka-maalattu-vuonna?language_content_entity=fi
Kysyit lisätietoa taiteilija Raoul Dufysta. Googlella löytyy melko hyvä Wikipedia-artikkeli.
Lisää tietoa löytyy myös Helmet-haulla. Taiteilija on mainittu mm.
Pinx : maalaustaiteen mestareita. 4 : Näkyvän maailman palapeli
Esimerkiksi Euroopan maaperän tietokeskuksen (Esdac) sivuilla on eroosiota ja sen haittoja käsittelevää tietoa:
https://esdac.jrc.ec.europa.eu/projects/SOCO/FactSheets/FI%20Fact%20She…
Tietoa löytyy myös esim. peda.net Hattulan Parolan lukion sivuilta:
https://peda.net/hattula/parolanlukio/oppiaineet2/maantiede/kurssit/k3r…
Kirjassa Kaiken takana onkin vesi: tietokirja vedestä (Jouni Pursiainen, Lauri Lajunen, Esa Hohtola, Jari Peltomäki) on eroosiota käsittelevä luku. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150940__Seroosio__Ff%3Af…
