Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt määrittelevät perittävät lainoista myöhästymismaksut. Jos lainaajalla on perusteltuja syitä pyytää vapautusta myöhöstymismsaksuista, asian käsittelee palautukset vastaanottava kirjaston työntekijä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta voi hakea esim. sanayhdistelmällä antenna systems, jolloin saa joukon englanninkielisiä viitteitä. Uusimmasta päästä on esim. Foundations of Atenna Engineering http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PSXGF6GVI9GJTRRIKHEQ9BEV6SB8BCMFU… , jota on Oulun yliopiston kirjastossa. Sisällysluettelo on viitteen tiedoissa. Yliopistojen kirjastoista voi pyytää teoksia kaukolainaksi, kustannukset ovat 10-12 euroa.
Hei,
Mikäli haluat kaukolainata teoksen Schurch, Charlene: Mostly mittens - ethnic knitting designs from Russia (2009), ole hyvä ja täytä Vanamo-verkkokirjastossa seuraavan linkin takaa löytyvä kaukopalvelulomake:
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=6
Täytettyäsi lomakkeen, paina ’Tilaa’, jolloin tiedot tallentuvat kaukopalvelujärjestelmään ja tilaus etenee.
Kaukolainan hinta on 8 €.
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Oletan, että tarkoitat dokumenttielokuvaa. Sellaista ei valitettavasti löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmasta eikä muualtakaan Suomesta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kirja Vesterinen, Ilmari: Geishat ja muita etnologisia kirjoituksia (1992), jossa on luku uskonnollisista yhteisöistä Yhdysvalloissa (mm. amishit).
Lisää tietoa amisheista löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden Finnasta https://finna.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään amishit OR amissit, saat 108 viitteen listan amisheihin liittyvästä aineistosta. Vasemmasta reunasta voit rajata hakua eri tavoin. Esim. rajaamalla haun Lehti/Artikkeli saat kuusi artikkelia.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun laitteen teho on tiedossa. Ennen kulutuksen laskemista on laitteen ilmoitettu teho aina muutettava kilowateiksi (1000 wattia = 1 kilowatti) ja laitteen käyttöaika tunneiksi (30 minuuttia = 0,5 tuntia). Sähkölaitteen energiankulutus (kWh) lasketaan kertomalla laitteen teho (kW) sen käyttöajalla (h).
Lämpöpatterin mallinumerolla saattaa verkosta löytyä tietoa laitteen sähkönkulutuksesta.
Seinäjoen pääkirjastossa on sähkönkulutusmittari lainattavissa, mutta käsittääksemme sitä ei voi liittää asennettuun lämpöpatteriin. Kulutusmittaria voi käyttää kodinkoneiden sähkönkulutuksen mittaamiseen.
Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
Hei!
Vuonna 1866-1873 laaditussa Karta öfver Finland -kartastossa, kuten myös 1920-luvulla ja vielä 1940-luvullakin painetussa kartassa nimenä on Ohtamäki. Myös malmion löytämisestä kertovassa uutisoinnissa Kainuun Sanomissa käytetään johdonmukaisesti nimeä Ohtamäki ainakin vielä elokuussa 1939. Lokakuussa 1939, kun Kainuun Sanomat kyselee rautatien rakentamisesta Oulujärven eteläpuolitse käytetään lehdessä kuitenkin termejä Otamäki ja Otanmäki.
Vuonna 1944 painetussa Tie- ja vesirakennushallituksen kertomus sen johdonalaisista töistä vuonna 1939 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/161823/xtvr_193900_1944_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y), rakennetaan tietä välille Vuottolahti - Otanmäki.
Uutisista ja…
Kuivatislauksella eli pyrolyysillä tarkoitetaan kemiallista reaktiota, jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan ilman, että hapen annetaan vaikuttaa. Yleinen teollisuudessa kuivatislattava materiaali on puu. Lisää kuivatislauksessa tapahtuvista reaktioista voi lukea täältä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48984/Kujala%20Mia.pdf?se…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivatislaus
Edellisen lainaajan tulisi palauttaa laina eräpäivänä, mutta ainahan näin ei käy. Joskus laina palautuu aikaisemmin tai myöhemmin (jolloin asiakas joutuu maksamaan lainasta myöhästymismaksua). Kun laina aikanaan palautuu ja teos on perillä varauksen noutopaikassa, saat siitä ilmoituksen. Ilmoituksessa lukee viimeinen noutopäivä. Tavallisesti noutoaika on seitsemän päivää. Kirjastoautoissa noutoaika on kuitenkin pidempi autojen erilaisista aikatauluista johtuen. Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Kirjeitse lähetettävät saapumisilmoitukset voivat joissain tapauksissa saapua kovin lähellä viimeistä noutopäivää. Näet oman ilmoitustapasi ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -…
Markku Aro levytti samaan Brahmsin teemaan perustuvan kappaleen nimellä Yön sävel. Levytysvuosi oli 1972. Kappale löytyy Aron v. 2001 julkaistulta cd-kokoelmalta sekä Youtubesta.
Eila Pellisen Eron hetki vuodelta 1962 perustuu samaan Brahmsin teemaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4584150
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.353249#componentparts
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=eron+hetki&esittaja=pellinen+eila&ID=2b12590e-1a7c-4fee-bb9c-a59acaf4002e
Minä olen liikuntavammainen ja vakituisessa työsuhteessa Helsingin kaupunginkirjastossa.
Vammauduin sairauteni takia jo oltuani muutaman vuoden töissä. Käytän liikkumisen apuvälineenä rollaattoria ja pyörätuolia.
Normaalisti jokaisen kirjastotyöntekijän työtehtäviin kuuluu myös hyllyttäminen, so. kirjojen järjestäminen hyllyihin, sekä asiakkaiden opastaminen. Näitä kykyjä varmasti arvioidaan myös työhönottotilanteessa.
Minä teen töitä takatiloissa. Käyn vain harvoin varsinaisissa asiakastiloissa
Kappaleen nimi on "Valssini äidille". Laulu alkaa: "Sinulle äiti kulta kauneimman kukkasen tuon". Laulun on säveltänyt George de Godzinsky ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen on levyttänyt Pauli Hirvonen vuonna 1965.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin (sävellaji on h-molli):
Godzinsky, George de: Sulle kauneimmat lauluni laulan (Fazer Musiikki, 1994, sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit)
Levysäveliä 4 (Levysävel, 1967, sanat, melodia, sointumerkit)
Pauli Hirvonen: Valssini äidille YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=zQszmayOGs4
