Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että…
Suomen kielen etymologinen sanakirja (nro 5, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) kertoo sanan tölppä merkitsevän mm. tylppää, tylsää, tylsistynyttä, tanakkaa, kömpelöä ja typerää. Paikannimeen voisivat sopia merkitykset kokkare ja paakku tai pientä maankohoamaa merkitsevä tölpänne. (s. 1496). Varsinaista selitystä paikannimi-Tölpälle emme kuitenkaan löytäneet.
Etsit varmaankin säveltäjä Jacques Offenbachin can can -musiikkia ooperasta Orphée auf Enfers (suom. Orfeus manalassa). Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutamia CD-äänilevyjä, jossa kyseinen kappale on kuultavissa, esim. "Klassinen musiikki elokuvissa", "Ballet favorites", "Can-can and other dances from the opera". Kirjastossamme on myös DVD-taltiointi kyseisestä oopperasta. Aineiston saatavuutta voit tiedustella Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta ma-pe 11-20 ja la 11-16, puh. 014-624448. Kirjaston verkkosivuilla on myös mahdollisuus hakea kaikkea kirjaston aineistoa osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi
Tässä pari linkkiä Wikipedian lisäksi josta löytyy vastaus kysymykseesi.
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi
http://pakana.info/Satanismi.html
Varaus on ohitettu, koska varaustiedoissasi näkyy täällä virkailijapuolella merkintä, että aineistoa ei tarvita ennen 25.1.2013.
Onko mahdollista, että olisit vahingossa lukinnut varauksesi ollessasi kirjautuneena omiin tietoihisi HelMet-verkkokirjastossa? En pysty täältä käsin poistamaan päivämäärää, vaan sinun pitäisi tehdä se itse. Kirjaudu omiin tietoihisi ja poista rasti varauksen kohdalta Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen kyllä.
Mahdollisuus varausten lukitsemiseen otettiin käyttöön toukokuussa. Sen avulla avulla voi estää varauksia saapumasta noudettavaksi esim. loman aikana. Lisätietoa HelMetin ohjeissa ( https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdassa "Varausten muuttaminen,…
Steibeckin Vihan hedelmät sijoittuu Yhdysvaltoihin 30-luvun lama-aikaan. Kyseessä on yhden perheen ponnistelu köyhyyden ja työttömyyden kurimuksessa.
Tilannetta vaikeuttaa myös luonnon olosuhteet mm. kuivuus appelsiiniviljelmillä.
Ympäristön vaikutukset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttivat silloin ja vielä 2000-luvulla aivan samanlaisia ongelmia.Työn perässä kulkeminen koskee myös tätä päivää.
Badding Rockersien levyjä ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa; heidän kappaleitaan sisältyy useisiin kokooma-albumeihin.
Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea esiin listan niistä.
vanamo.verkkokirjasto.fi
Kappale on yleinen, ja se löytyy monesta nuottikokoelmasta. Savonlinnan kirjastosta se löytyy mm. nuoteista "Mancini, Henry: The new Henry Mancini songbook" ja "Rakkaimmat lastenlaulut : 150 koko perheen suosikkia".
Teosten tiedot ja saatavuudet voit katsoa verkkokirjastossa osoitteessa
http://savonlinna.verkkokirjasto.fi/
Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea aineistoa esimerkiksi tietystä teemasta asiasanan avulla. Asiasana kertoo kirjan aiheen. Esimerkiksi asiasanalla tähtitiede löydät paitsi kirjat, joiden nimessä sana esiintyy, myös tähtitiedettä käsittelevän aineiston, vaikka sanaa ei nimessä olisikaan.Tällä tavoin asiasanan avulla löytyy esimerkiksi Esko Valtaojan kirja Ensimmäinen koira Kuussa.
Eri kirjastojen aineistotietokannat eroavat toisistaan hakuominaisuuksiensa mukaan, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit rajata hakua monilla tavoin, esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan tai hakea pelkällä kirjastoluokalla. Kirjastoluokalla haettaessa kannattaa muistaa, että useiden kuntien kirjastojen kirjastoluokat saattavat…
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä…
Alla linkki muutamalle sammakkosivustolle ja Helmet-kirjastojen sammakkoaiheisen aineiston luetteloon:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
http://www.suomenluonto.fi/tag/sammakko/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28sammakot%29%20c%3A11…
Kannattaa myös lähettää meille, Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, tarkempi kysymys. Etsimme tietoja ja lähteitä sinunkin kysymykseesi.
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Hei Ylen Arkistosta,
meiltä löytyy Niko Oksasen kolmen radioesitelmän käsikirjoitukset, valitettavasti äänitteitä näistä ei ole tallessa, sillä tuohon aikaan nauhat olivat niin kalliita, että niitä käytettiin useaan kertaan.
Tässä kuitenkin hieman tietoa tallessa olevista käsikirjoituksista:
-"Opettajakunnan naisistuminen." Opett. Niko Oksanen haastattelee
kansakouluntarkastaja Jaakko Laurilaa ja Maisteri Sirkku Pesosta.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19351210
-Meidän Mattiko apukouluun? Opettaja, vanhemmat ja lastensuojelumies
keskustelevat apukoulukysymyksestä. Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19360914
-"Oppilaiden kotitehtävät". Isä, lapset ja koulumies keskustelevat.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19361106
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Ykkössuositukseni on Jostein Gaarderin Sofian maailma . Kyseessä on nuortenkirja, joka romaanin muodossa esittelee länsimaisen filosofian historiaa antiikin filosofeista 1900-luvun loppupuolelle asti. Antaa todella hyvät perustiedot filosofian historian tärkeimmistä hahmoista ja heidän ajatuksistaan.
Tietokirjoista nostaisin esiin Urpo Harvan teoksen Suuria ajattelijoita: suppea filosofian historia .Kyseessä ei ole varsinaisesti nuorille lukijoille suunnattu kirja, mutta 95-sivuinen tiivis paketti käy läpi suuret nimet Aristoteleesta Nietzscheen.
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista…
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei teosta ole käännetty japaniksi, sillä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN japaninkielistä käännöstä ei löydy, eivätkä muutkaan käyttämäni tietokannat kerro, että sellainen olisi ilmestynyt. Japaninkielinen Wikipediakaan ei mainitse mitään käännöksestä.
