En löytänyt suomenkielisiä lähteitä jalan muodon periytymisen genetiikasta, mutta alla olevassa John H. McDonaldin blogitekstissä on esitetty lyhyesti varpaiden pituuden genetiikkaa ja lopussa on myös lähteitä, joihin voit tutustua.Linkki: Myths of Human Genetics: Toe length: The myth https://udel.edu/~mcdonald/mythtoelength.html
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/…
Avainten kopiointi on mahdollista, kun avaimen patentti on rauennut. Mikäli viittaat mustapäisillä avaimilla Abloy-avaimiin, tilanne riippuu avaimen mallista, ja sen voi tarkistaa Abloyn sivuilta,https://www.abloy.com/global/fi/our-products/abloy-key-systems/tarkista…Digitaalisia ns. älyavaimia (esim. iLOQ) ei voi kopioida, vaan uudet kappaleet tilataan aina valmistajalta.
Suurinosa taidemuseoista ja gallerioista on suljettu maanantaisin. Onnistuimme löytämään vain muutamia, jotka ovat avoinna myös maanantaisin.
http://www.millesgarden.se/
http://www.thielska-galleriet.se/
Tukholman taidegallerioita ja niiden aukioloaikoja:
http://www.stockholmtown.com/templates/CategoryList___2919__SV.aspx?cat…
Tukholman museot:
http://www.stockholmsmuseer.com/
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka löytyy kotisivuiltamme.
Katso
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka…
Kirjastossamme on myös oppikirjoja mutta kysymääsi Fotoni 1 kirjaa ei meillä ole. Mikäli haluat, se voidaan tilata sinulle jostain muusta kirjastosta. Kaukolainan hinta on 2 euroa yleisistä kirjastoista ja kaukolainapyynnön voit tehdä joko netin kautta tai lähikirjastossasi.
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Joissakin kirjastoissa on myös kierrätyskärry, johon voi jättää pienehkön määrän kirjoja asiakkaiden poimittaviksi. Kannattaa käydä jossakin kirjastossa kysymässä suoraan heiltä. Kouluistakin kannattaa kysyä suoraan.
Kirjaa kannattaa tosiaan tiedustella Laajalahden kirjastosta.
Puh. (09) 8165 7714
ja henkilökunta on paikalla:
ma ja to klo 14-20 ja ti, ke ja pe klo 9-16.
Kirja on jo saatettu lähettää kohti Aalto kirjastoa.
Kattavin apuraha-aiheinen sivusto lienee Suomen ylioppilaskuntien liiton apurahatietokanta:
http://apurahat.syl.fi/
Muita apurahatietokantoja ylläpitäviä sivustoja ovat mm. Suomen kulttuurirahasto ja Säätiöpalvelu.
http://skr.fi/
http://www.saatiopalvelu.fi/apurahan-hakijalle.html
Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,…
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Näin vanhojen vuosikertojen ollessa kyseessä lehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Laitteen mikrofilmien lukemiseen voit varata Varaamon kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (…
Laulu "Minä, kuu ja kissa" kuuluu Taneli Kuusiston laulusarjaan "Saunakamari, op59". Tästä laulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä, mutta se löytyy Yleisradion äänitteiltä, ns. kantanauhoilta, jotka ovat Yleisradion käytössä. Näitä äänitteitä ei lainata, mutta Yleisradio voi käyttää niitä ohjelmissaan. Toisella Yleisradion äänitteellä on solistina mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen ja pianistina Ilmo Ranta (1984), toisella laulaa Urpu Nuottamo ja pianoa soittaa Tapani Valsta (1971). Vaikka Yleisradion Fono-tietokannassa on linkki Spotifyhin Eeva-Liisa Saarisen äänitteen tietojen kohdalla, tämä äänite ei ole kuunneltavissa Spotifyn kautta.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi
Helmet-kirjastoissa on alettu periä maksu noutamattomista varauksista tänä kesänä 2021, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Kielten opiskelussa tavallisia apuneuvoja ovat helppolukuiset kirjat sekä kirja- ja ääniteyhdistelmät. Monesti opiskelussa käytettävään kirjaan on myös olemassa lisäaineistoa internetsivuilla. Nykyisin julkaistaan kirjoista usein saman tien sekä suomen- että ruotsinkielinen laitos, joita voi lukea rinnakkain. Esimerkiksi Eva Frantzin kirja "Kahdeksas neito" on ruotsiksi nimeltään "Den åttonde tärnan".
Tietokirjoissa ja joskus runokirjoissa saattaa samassa kirjassa olla eri kieliversiot rinnakkain. Samoin taidekirjossa, näyttelyjulkaisuissa ja tunnettuja kuvataiteilijoita esittelevissä kirjoissa on usein sekä ruotsin- että suomenkieliset tekstit. Jos kirjassa on sekä…
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta…
Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).
Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä.
Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3
https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&…
