Kyseessä on Einari Vuorelan runo Lokakuu, joka alkaa juuri noin. Runo on kokoelmasta Unhoituksen maa (1937), mutta se on sisältynyt myös ainakin alakansakoulun lukukirjaan Urho Somerkivi: Lasten neljäs lukukirja (ensimmäinen painos vuonna 1960).
Voit tarkastaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Mayat ja asteekit uskoivat, että heidän jumalansa vaativat ihmisuhreja pysyäkseen rauhallisina tai hyvityksenä ihmisen luomisesta. Muuten seuraisi maailmanloppu tai muuta onnettomuutta. Tällaista ajattelua on esiintynyt jossain vaiheissa monissa ihmiskulttuureissa.
Esimerkiksi asteekkien kosmologiassa maailma ja aurinko olivat tuhoutuneet jo monta kertaa. Vain uhratuissa sydämissä ja veressä oli maagista elämänvoimaa, joka varmistaisi, että aurinko nousee seuraavanakin päivänä. Monissa asteekkien ja mayojen taruissa maa ja ihminen oli myös luotu väkivaltaisesti repimällä jotakin toista olentoa. Ihminen hyvitti jumalten tekemät uhraukset antamalla näille takaisin omaa vertansa, lihaansa ja kärsimystään. Väkivalta oli…
Kappaleen on laulanut suomeksi useampikin laulaja, ja myös suomennoksia on useita. Kuulut mulle vain -nimisenä sen ovat esittäneet Leena Lintula, Tamara Hramova ja Ingmar Englundin yhtye, Reijo Ahola ja Bohemes ja Yari & Se. Tarkempia tietoja hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22kuulut+mul…
Olet mun sä vain -nimisenä kappaleen on esittänyt Jorma Kääriäinen & Agents:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+mun+s…
Olet yksin mun -nimisenä sen on esittänyt Jussi & The Boys:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+yksin…
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
Kollega tunnisti laulun: kyseessä on Lauri Siparin teksti ja Kaj Chydeniuksen sävellys näytelmästä Yrjö Nipanen (KOM-teatteri 1971). Löytyy aivan näytelmän lopusta ja on nimeltään Yrjö Nipasen laulu maailmasta.
Teksti löytyy useammasta julkaisusta, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=yrj%C3%B6+nipanen&type=AllF…, mutta musiikkitallennetta ei.
Muita ehdotuksiakin tuli:
Voi saasta!, säv. Aarno Raninen, sanat Seppo Mattila, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=voi+saasta&ID=30fcfee4-585b-4c16-b39d-328ecdfd46b6. Löytyy Youtubesta Vesa-Matti Loirin ja Carolan esittämänä.
M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=luonnonsuojelujenkka&ID…;…
Hei,
samasta aihepiiristä on kysytty myös tässä aiemmassa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa.
Lyhyesti referoiden, diplomaattista edustusta säätelee Wienin yleissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700004
Yleissopimuksessa säädetään tietyistä etuoikeuksista. Edustuston tiloja koskevaa sääntelyä löytyy esim. artiklasta 22. Diplomaattinen koskemattomuus koskee myös edustuston tiloja, eikä sen osalta ole väliä, onko edustusto vuokra- vai omistustiloissa.
Japanin suurlähetystön tontin omistajuutta voi selvittää Helsingin kaupungin kiinteistörekisteristä.
Lisätietoja edustoista Suomessa: https://um.fi/ulkovaltojen-edustustot-suomessa
Diplomaattiset erioikeudet Suomessa, ulkoministeriön…
Etsimäsi teos näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä useammassakin Helsingin kirjastossa, mm. Töölön, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoissa ja keskustakirjasto Oodissa. Teoksesta on usempaa painosta HelMet-kirjastojen kokoelmissa, joten kannattaa tarkistaa kaikki painokset.
Voit tehdä teoksesta varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi.
Jos haluat kirjan mahdollisimman nopeasti, voit noutaa sen siitä kirjastosta, jossa kirja luettelon mukaan on hyllyssä. Sinun kannattaa soittaa siihen kirjastoon, jossa teos HelMetin mukaan on hyllyssä ja pyytää henkilökuntaa varaamaan kirja nimelläsi. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI…
Ilta-Sanomat on selvittänyt tammikuussa presidentin puhelujen järjestelyjä. Tasavallan presidentin kansliasta ei ole kuitenkaan voitu paljastaa kaikkia yksityiskohtia puheluista. Puhelinkeskustelut kuitenkin sovitaan etukäteen ja myös niissä käsiteltävät aiheet on päätetty ennalta. Keskustelu ei siis solju ja rönsyile vapaasti kuten yleensä puheluissa. Mikäli valtionjohtaja haluaa käyttää omaa kieltään, on puhelussa mukana myös tulkki. Puhelussa voi olla mukana myös avustajia, mikäli presidentti niin haluaa. Puhelu saatetaan myös tarvittaessa tallentaa.
Lähde
Maailman johtajat soittelevat vuorotellen Sauli Niinistölle – kuinka presidenttien väliset puhelinkeskustelut järjestetään? - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Ensimmäinen etsimäsi laulu on Matti Eskon "Vanha kunnon rakkaus" (2015), jossa lauletaan "ei saanut seinästä rahaa, eikä ollut mitään nettiä, ei voinut googlettaa, vaan ite piti ettiä".
Toinen laulu on Hectorin "Tavallinen suomalainen mies" (2014). Siinä lauletaan näin: "Mä käytän harmaita housuja ja tykkään katsella kun kala syö ja syntyy renkaita.":
https://lyrics.fi/hector/tavallinen-suomalainen-mies
Laulut löytyvät suoratoistopalveluista ja myös Helmet-kirjastosta cd-muodossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2213860?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2173640?lang=fin
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Sukunimeä Nikkola esiintyy lähinnä Eteläpohjanmaalla. Sukunimi on peräisin samannimisistä taloista, joiden nimiin sisältyy varhaisen isännän nimi Nikko.
Nikkoloita on asunut etenkin Ilmajoella, jossa on ollut Nikkola-niminen kylä jo vuonna 1571.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sukunimet, 2000.
Agenttipari Solo ja Kurjakin seikkailivat 60-luvun TV-sarjassa The Man from U.N.C.L.E. Sarjaa tuotettiin neljä kautta. Alkuperäiset TV-sarjan osat on DVD-muodossa hankittavissa verkkokaupoissa, mutta kirjastoista en niitä löytänyt.https://en.wikipedia.org/wiki/The_Man_from_U.N.C.L.E.2015 julkaistiin tuon alkuperäisen agenttisarjan innoittama elokuva Koodinimi U.N.C.L.E. (The Man from U.N.C.L.E.). Tuota elokuvaa löytyy lainattavissa myös kirjastoista.https://fi.wikipedia.org/wiki/Koodinimi_U.N.C.L.E.
Cats-musikaalin kappale Memory löytyy hyvin monesta nuottikokoelmasta. Tässä osa niistä (Porvoon kaupunginkirjaston sijaintitiedoilla):78.352 BIGThe big book of West End songs : piano, vocal, guitar. (Viivastonuottikirjoitus; sisältää sointumerkit)78.355 LLOCats : music from the motion picture soundtrack : piano/vocal selections / music by Andrew Lloyd Webber ; based on 'Old Possum's book of practical cats' by T.S. Eliot. (Viivastonuottikirjoitus; sisältää sointumerkit)78.352 LLO18 contemporary theatre classics(Piano)78.352 LLOAndrew Lloyd Webber. Women's edition(Musikaalikappaleita naisäänelle, sanat, melodia, sointumerkit, CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja)78.352…
Lähimpänä tätä hetkeä Helmenkalastajat esitetään Milanossa Italiassa 16.5.2025. Siitä seuraavat esitykset ovat Saksan Hofissa 21.6.-16.7.2025.Netistä löytyvä Operabase kerää maailman oopperatalojen produktiot ja sieltä niitä voi hakea esimerkiksi oopperan nimellä.
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus…
Tietoa 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaissiirtolaisista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa (Tammi, v. 1982)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1496326
Kero, Reino: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1996)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337080
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1997)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337096
Pitkänen, Silja: Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, v. 2014)
https://haku.helmet.fi…
Kuulostaa siltä, ettet ole Helmet kirjastossa lukemassa HS:n digilehteä. Emagz-palvelun sanomalehtiosio toimii vain kirjaston koneilla.
Palvelun aikakauslehtipuolelle pääsee myös kotisohvalta.
Jos tämä vastaus meni ihan pieleen, niin ota yhteyttä lähikirjastosi henkilökuntaan. He osaavat varmaan neuvoa ongelmassa.
