Hei,
Juonikuvaus osuu lähes täysin yksiin australialaisen minisarjan Bangkok Hilton kanssa (1989, pääosissa mm. Nicole Kidman & Denholm Elliot. Kolmiosainen sarja esitettiin Suomessa muistaakseni aika tuoreeltaan 1990-luvun alussa.
Näin vanhan aineiston ollessa kyseessä en lähtisi kopioimaan sitä tavallisella kopiokoneella tai skannerilla, vaan kysyisin tarjouksia digitointia tekeviltä yrityksiltä. Lämpö voi vahingoittaa paperia ja haalistaa mustetta.
Kotikonstina vihkon sivut voi myös kuvata älypuhelimella tai tabletilla. Halutessaan voi asentaa jonkin skannausohjelman.
Digitoidusta aineistosta voi sitten tulostaa haluamansa määrän kopioita.
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa…
Saffron threads tarkoittaa maustesahramista saatavaa maustetta. Tarkasti ottaen kyse on Wikipedian mukaan maustesahramin luoteista saatava mauste ja väriaine. Suomesta sitä löytyy maustehyllystä sahrami-nimellä.
Sylipainilla tarkoitetaan syliottein painimista. Sitä on kutsuttu myös ristipainiksi. Suolipaini ei ole erillinen laji, vaan yksi sylipaini-nimityksen alueellisista varianteista. Rinnuspainissa vastustajaa tartutaan rinnuksista kiinni. Vyöstäheitossa (myös vyöpaini ja housunkauluspaini) vastustajaa tartutaan housunkauluksesta tai vyöstä.
Lähteet:
Maximilian Stejskal, Folklig idrott
Nykysuomen sanakirja
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Kirjastonhoitajalla ei ole tietoa viranomaisten ja ministeriön välisistä viestintäkanavista, eikä niistä ole kerrottu julkisilla verkkosivuilla, joten en pysty vastaamaan, miten ulkoministeriö tiedottaa kuolintapauksesta poliisille. Asiakirjoista omaiset saavat ulkomailta ainakin kuolintodistuksen, joka tarvittaessa on käännettävä suomeksi. Ulkomailla tapahtuneita kuolintapauksia hoitaa ulkoministeriössä konsuliasioiden yksikkö. Voit kysyä lisätietoja heidän asiakaspalvelustaan.
Lähteet ja lisätietoja
Suomi.fi-oppaat: Jos läheinen kuolee ulkomailla https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/kuolemantapauksen-sattuess…
Digi- ja väestötietovirasto: Ulkomailla tapahtunut kuolema https://dvv.fi/ulkomailla-tapahtunut-kuolema…
Sävellyksestä löytyy nuotinnos teoksessa Reijo Kallio (Musiikki Fazer, 1985): sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut.
Nuottikirjaa ei näytä olevan OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta Suomen kirjastoalueilta. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Ruotsalaisen Tradera.com sivuston mukaan kortti on Lars Carlssonin piirtämä. Kuva on H. C. Andersenin sadusta Keisarin uudet vaatteet.
https://www.tradera.com/item/270218/531387971/sagokort-signerat-lc-lars…
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Elokuva The longest day (1962) on Suomen ensi-illastaan (2.11.1962) saakka ollut nimeltään Atlantin valli murtuu. Sen saamaa suomenkielistä nimeä tutkimani lähteet eivät kommentoi. Otaksuttavasti kyse on yksinkertaisesti siitä, että on haluttu käyttää samaa nimeä kuin elokuvan pohjana olleen kirjan vuonna 1960 julkaistussa suomenkielisessä käännöksessä.Cornelius Ryanin teoksen kääntäjä Jouko Linturi vaikuttaa samanaikaisissa suomennoksissaan olleen varsin uskollinen kirjojen alkuperäisille nimille, joten voi olla, että nimen taustalla on kirjan kustantaneen Tammen halu saada teokselle alkuperäistä "myyvempi" tai sisältöä paremmin kuvaava otsikko. Vähän aiemmin Tammella esimerkiksi Daniel V. Galleryn sukellusvenesotakirja Twenty million…
Vastausta tähän kysymykseen voi yrittää etsiä tällä hetkellä lainassa olevasta teoksesta Asko: huonekaluja Lahdesta. Teoksen esittelytekstissä kuvataan kirjaa seuraavanlaisesti: "Lahden kaupunginmuseo julkaisi uutuusteoksen Askon huonekalutehtaan tuotteista. Asko-huonekaluja Lahdesta on laaja kuvateos, joka perustuu museon Asko-kokoelman valokuva- ja arkistoaineistoon. Kyseessä on perusteellinen katsaus suomalaisen kodinsisustuksen historiaan. Kirja on paitsi kertomus eräästä lahtelaisesta yrityksestä myös hakuteos omien perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille. Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm."Teoksen pääsee varaamaan verkkokirjastosta.Mikäli mainittu kirja ei vastaa…
Runo Riivaaja sisältyy Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmaan Mustaa ja punaista (1944). Voit lukea runon myös Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999).Tekijänoikeudet vapautuvat 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Mannerin tuotanto ei pitäisi olla julkaistuna netissä.https://www.finna.fi/Record/rutakko.148768?sid=4821874955
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren…
Muuramen asukasluku on 10383 (31.7.2021). Taajamia on kaksi, keskusta ja Kinkomaa. Keskustassa asuu noin 7000 ihmistä, Kinkomaalla asukkaita on noin 1400. Näin ollen suurin osa muuramelaisista, 8400 henkilöä, asuu taajamissa.
Viisipenniset ovat suosittuja keräilykohteita ja niiden arvo määräytyy harvinaisuuden ja painovuoden mukaan.
"Suurten valmistusmäärien vuoksi kaikki viisipenniset ovat melko yleisiä. Ainoa hieman harvinaisempi vuosilyönti on 1910 (kuva 1), jonka keräilyarvo on normaalikuntoisena noin 50 euroa. Muista maksetaan paljon vähemmän: 1870 noin 15 euroa, 1865, 72, 88, 92 ja 96 noin 5-10 euroa ja loput noin 1-3 euroa/kpl."
Microsoft Word - Viisipenniset keräilykohteina - päivitetty 2020 (snynumis.fi)
Jos kolikossa ei ole vuosilukua, kääntyisin Suomen Numismaattisen yhdistyksen puoleen. Heillä on tarjota asiantuntevaa arviointia ja tietoa.
Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Kyseessä lienee Ruusualttari-kokoelman runo Voimakkaille, joka alkaa "Paetkaa yksinäisyyteen! Olkaa miehiä! / Älkää suostuko surkastuneiksi kääpiöiksi -- " Loppupuolelta löytyvät säkeet "Oppikaa nousemaan kuin aallot myrskyssä. / Ojentakaa veljille kätenne, maailma muuttuu toiseksi." (Pentti Saaritsan suomennos Södergran-valikoimasta Tulevaisuuden varjo; runo sisältyy myös Södergranin lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot).
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalla on kolme paikannimeä, joiden nimessä on q-kirjain. Lindqvist ja Blomqvist ovat talojen nimiä, Nyqvistinalapuoli on pellon nimi. Varsinaista katuosoitetta, jossa olisi q-kirjain, en löytänyt.
