Kuvaamasi perhonen näyttää Vaaleakeltayökköseltä.
Perhosharrastaja Juha Lemmetyisen sivustolta löytyi aika hyvin kuvaasi vastaava perhonen
http://lemmetyinen.kapsi.fi/Lajisivu.php?ScientificName=Xanthia%20icteritia
Käytimme tunnistuksessa apuna myös iphonen hyönteisten tunnistusohjelmaa Seek.
Lähteet:
Kimmo Silvonen: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja (2014)
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/
Yhtyneiden kuvalehtien Tuntemattoman sotilaan sivumäärä selittyy nimenomaan kirjan pienellä koolla: vaikka siinä käytetty kirjasinkokokin on tavallista pienempi, ei yhdelle sivulle ole kuitenkaan mahtunut niin paljon tekstiä kuin standardi-Tuntemattomassa. WSOY:n kustantamissa Tuntemattomissa sotilaissa sivuja on tavallisimmin 443 (+1) tai 477, vuoden 2010 juhlapainos päättyy jo sivulle 474. Kaikissa näissä, kuten myös Yhtyneiden itsenäisyyden 60-vuotisjuhlan erikoispainoksessa, ensimmäinen luku alkaa sivulta 5. 443 sivun versiossa toinen luku alkaa sivulla 38, 474- ja 477-sivuisissa laitoksissa sivulla 41 ja Yhtyneiden painoksessa vasta sivulla 47. Kaikki kirjat sisältävät kuitenkin lyhentämättömänä saman tekstin (…
Sanonnasta ei taida olla versioita. Samaa tarkoittavia sanontoja saattaisi löytyä vaikkapa wikisitaattien suomalaisten sananlaskujen listauksesta. https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomenkielisi%C3%A4_sananlaskuja#H
Pepsi Max 0.3 litran pullossa on kruunukorkki. Tiimimme päätyi sellaiseen oletukseen että jos testaa pullon avaamista sata kertaa ja ottaa huomioon avaamiseeen käytettävän ajan (ranneliikkeen nopeus) ja juoman lämpötilan, voidaan havaita tilastollisesti merkittävästi, että kylmän juoman avaaminen nopeasti tuottaa useammin poksahdusäänen kuin lämpimän juoman avaaminen hitaasti. Voisiko juoman lämpötila ja avaamisliikkeen nopeus olla vaikuttanut poksahdusääneen? Onko vertailussa käytetyt toiset limonadit olleet saman lämpöisiä kuin Pepsi Maxit ja onko avaamisliike ollut täysin samanlainen?
Juoman valmistajalla voi olla kysytystä asiasta lisää tietoa, kannattaakin ottaa yhteys Hartwallin maksuttomaan kuluttajapalveluun…
Aukusti Salon kirjassa Meidän lasten aapinen on tarina Pikku Matin ensimmäinen metsästys. Se vastaa jokseenkin tarkkaan kysymäänne satua. Aapisesta on useita eri painoksia, esim vuonna 2005 ilmestyi näköispainos Otavan kustantamana.
Zacharias Topeliuksen satu Urhea Valtteri susijahdissa muistuttaa etsimäänne satua. Siinä tosin on kesä, ja Valtteri rehentelee kellistävänsä vaikka kolme sutta. Hän menee metsään susijahtiin, mutta yksin ollessaan hän ei enää olekaan ihan niin rohkea. Valtteri juoksee lopulta kotiin susi perässään – paitsi että susi olikin Musti-koira (”Koirahan siellä tosiaan vain oli”). Lopuksi Valtteri toteaa, että hän otteleekin mieluummin karhujen kanssa.
Satu on esimerkiksi kokoelmassa Valtterin seikkailut. Kirjasta on…
Hei
Kun teet netissä varauksen jostain teoksesta, se lähetetään keskuslajittelijalle. Myös siinä tapauksessa, että kirja on hyllyssä noutokirjastossa, sillä varausjärjestelmämme ei osaa erotella varauksia esim. noutopaikan mukaan. Tämä on toki tavoitteena.
Samat asiat koskevat yhtä lailla koko Helmet-kirjastoa, ei vain Oodia.
Useimpiin kirjastoihin on kuitenkin mahdollista soittaa, ja pyytää henkilökuntaa noutamaan hyllyssä oleva teos sivuun heti noudettavaksi. Tämä ei valitettavasti ole Oodin kohdalla mahdollista ilmeisesti suurien etäisyyksien johdosta.
Välitän kysymyksesi vielä Oodiin, joten he voivat halutessaan lisätä tietoja.
Edit. Tässä vielä Oodista vastaus kysymykseesi:"Myös Oodiin voi soittaa silloin kun haluttu teos on…
Aivan täsmällistä vastausta ei löytynyt.
Keho tuottaa adrenaliinia normaalisti 10 ng/l (nanogrammaa per litra). Suurin osa adrenaliinista on ihmisen veressä, mutta jonkin verran sitä on myös muissa kudoksissa. Liikunnan aikana määrä voi kymmenkertaistua ja akuutissa stressitilanteessa 50-kertaistua. Keho tuottaa adrenaliinia hyvin nopeasti ja se myös poistuu elimistöstä melko nopeasti. Kuitenkin ihmisen on mahdollista tuottaa isompia määriä adrenaliinia myös hieman pitempiä aikoja, esimerkiksi tunnin ajan.
Joka tapauksessa adrenaliinin määrä on ihmisen kokonaistilavuuteen suhteutettuna häviävän pieni.
Olisikohan kyseessä useita kirjoja japanilaisesta kulttuurista kirjoittanut Minna Eväsoja? Hänen kokemuksiaan perinteisestä japanilaisesta teekoulusta voi lukea vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Melkein geisha : hurmaava ja hullu Japani.
FT Minna Eväsoja (s. 1965) on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä sairaan- ja terveydenhoitaja. Hän on kirjoittanut Japaniin sen kulttuuriin liittyviä kirjoja ja tutkii arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun vaikutusta hoitotyössä. Hän kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun Kiotossa. Sen jälkeen hän on viettänyt Japanissa paljon aikaa mm. opiskellen sen kieltä ja estetiikkaa.
Mediatiedote: Melkein geisha -kirjassa kurkistetaan japanilaisten muodollisen…
Satuhetkien pitäjä muisteli käyttäneensä seuraavia kirjoja:Cousins: Minä olen paras!Despordes: Oliver ja suuri mäenlaskukisaPapyanni: Tahdon voittaa!Pfister: Aina ei voi voittaa, SateenkaarikalaYmpyräiset-sarjassa on:Kuusela: Koala Karhu haluaa olla parasAbedi: Jippii! Minä voitin! Harmi, minä hävisin!Itselleni tuli vielä mieleen Haarainen, Pirkko: Emma ja harmillinen häviö, Haapsalo, Tiina: Molli hyvällä mielellä vain pahalla tuulella.Hakusanalla tunnetaidot löytyy kaikenlaista vaikeisiin tunteisiin liittyvää sekä lapsille että aikuisille. Linkki Helmet-hakuun
Spiraalikävelyä, jossa Helsinkiä kierretään ympäri spiraalimaista reittiä, on mainostettu Yliopisto-lehden numerossa 5 (2024). Bongasin kuitenkin Facebook-ryhmästä "Käveltävä Helsinki", että tapahtuman järjestäjä on huomauttanut, että Yliopisto-lehteen on lipsahtanut väärät päivämäärät: lehden mukaan spiraalikävelyt järjestettäisiin 11.8. ja 18.8. mutta todellisuudessa kävelyt järjestetään peräkkäisinä lauantaina 10.8.2024 ja 17.8.2024. Yliopisto-lehdessä spiraalikävelyn yhteystiedoksi ilmoitetaan järjestäjän Facebook-tili "facebook.com/mauri.korkka", ja siellä 10.8. kävelyn kerrotaan lähtevän Herttoniemen metroasemalta klo 5:20 ja 17.8. kävelyn kerrotaan lähtevän klo 5:37 Talvipuutarhan porteilta.
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Luotettava Tilastokeskuksen Rahanarvonmuunnin ei kerro vuoden 2024 arvoa, mutta viime vuoden 2023 kyllä.Vuoden 1999 1500,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 398,96 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Passien historiasta on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:Bixby, Patrick: Licence to TravelHaara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset : Suomen passin historiaaLövgren, Anna-Brita: Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860Salter, Mark B.: Rights of PassagePasseista annettiin asetukset vuosina 1862 ja 1888. Vanhemman asetuksen teksti löytyy verkosta: https://histdoc.net/historia/passi1862.html Uudemman asetuksen teksti löytynee teoksesta Suomen asetuskokoelma vuodelta 1888.Lisäksi Kaisa Kyläkoski on käsitellyt passien historiaa 1800-luvulla lyhyesti blogikirjoituksessaan: https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/05/passit-1800-luvulla.htmlItse kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata. Osa Puolasta…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta helmet.finna.fi. Heti etusivulla on hakulaatikko, voit kirjoittaa siihen kappaleen nimen. Nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, niin haku hakee sanoja peräkkäin (esim. "Surun pyyhit silmistäni"). Kun olet tehnyt haun, vasemmalle puolelle tulee rajaa hakua -valikko. Valitse Aineistotyyppi-kohdasta nuotti. Jos valikossa ei ole vaihtoehtona nuottia, se tarkoittaa ettei kirjastossa ole nuottijulkaisua, jossa kappale on.Jos kappaletta ei löydy Helmetistä, voit kokeilla Suomen kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonka osoite on finna.fi. Näitä nuotteja voi mahdollisesti saada kaukolainaksi tai käydä katsomassa kirjastoissa paikan päällä. Lisäapua kannattaa kysyä suoraan…
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta…
Presidentti Martti Ahtisaari, jonka isä työskenteli sotilasteknikkona, asui 1950-luvulla kruununpolttimon päärakennuksessa Lasaretinsaaressa. Polttimorakennus purettiin pysäköintialueen tieltä vuonna 1968.
Lähde: Wikipedia: Lasaretinsaari
Runo on perinteinen ruotsalainen lasten adventtiruno, jolle ei löydy alkuperäistä tekijää. Sitä on ollut tapana esittää koulujen joulujuhlissa. Myöskään suomennosta ei löydy.
Kysymysten oikea osoite on Filatelistiliitto. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi. https://www.filatelisti.fi/liitto/
Muita postimerkkeilystä kiinnostuneita voit löytää esim. Liiton Filatelistifoorumilta. https://filatelistiforum.org/index.php/postimerkkeily
Voit myös ottaa yhteyttä paikallisiin kerhoihin. https://www.filatelisti.fi/kerhot/
Netistä löytyy monia muitakin keskustelupalstoja harrastajille mm. Suomi24.fi harrastuspalstoilla. https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/keraily/postimerkkeily
Kirjastoista löytyy myös postimerkkiluetteloita. Tosin kirjat ovat melko vanhoja. Helmet hakutulos
Verkosta löytyy vapaasti PDF:nä ladattavissa oleva Vesa Koiviston Suomen sananjohdon morfofonologiaa vuodelta 2006.Hyvän kuvan Suomen kielen johtimista saa myös Auli Hakulisen Isosta Suomen kieliopista, 2004. Iso suomen kielioppi verkossa,https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
