Tutkimieni lähteiden perusteella yksiselitteistä vastausta tähän(kään) kysymykseen on tuskin edes olemassa: eriäviä näkemyksiä ja lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on kuitenkin siinä määrin runsaaasti.
Anu Valveen ja Elina Nuortien kirja Paska juttu tiivistää ihmisen kiinteiden jätösten kompostoinnin vaiheet seuraavasti:
1. Aktiivinen kompostointi: huussiin sonnitaan.
2. Lepovaihe: huussiastiaan ei sonnita eikä sinne laiteta muutakaan, vaan se lepää.
3. Jälkikompostointi: komposti saa kehittyä ja kypsyä aumassa tai kompostorissa sateelta suojassa.
Jälkikompostoinnin voi välttää, jos huussin tyhjennysväli on vähintään vuosi (jolloin siihen ei lasketa uusia päästöjä). Muuten jälkikompostointiaika on 6–10 kuukautta.…
Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi).
Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista:
Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015)
Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)
Olisikohan kyseessä ehkä Näkemiin vaan, muru (Auf wiedersehen, Pet)? Sarjaa tehtiin alun perin kaksi tuotantokautta vuosina 1983–86 ja kaksi kautta lisää 2002–04. Ensimmäisen tuotantokauden jaksoissa seurataan sarjan päähenkilöiden vaiheita vierastyöläisinä Düsseldorfissa, Saksassa.
Näkemiin vaan, muru (TV Series 1983–2004) - IMDb
Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Kahdelle lauluäänelle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia voit etsiä asiasanalla duetot esimerkiksi Finna-hakupalvelusta. Voit tarkentaa hakua luokalla (78.33*) ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotin. Hakutulokseen voi tulla sekä säestyksellisiä että säestyksettömiä nuotteja. Hakutulosta voit rajata myös kielen mukaan ja järjestää esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan. Laulujen aiheiden perusteella hakua ei voi tehdä.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiYKL (= Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä):https://finto.fi/ykl/fi Duettoja tai kaksiäänisiä sovituksia, joiden sanoituksissa vesi jollakin tavalla mainitaan, sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Carmina. 1 : 2-äänisiä lauluja koulujen ja seurakuntien lapsi- ja nuorisokuoroja…
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien…
Emme löytäneet suomennosta kappaleesta Waterloo Sunset.
Fono.fi-äänitetietokannasta löytyy kuitenkin useita muita suomennoksia The Kinks-yhtyeen kappaleista:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?saveltaja=davies+ray&kieli=Suo…;
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Verkosta löytyy vapaasti PDF:nä ladattavissa oleva Vesa Koiviston Suomen sananjohdon morfofonologiaa vuodelta 2006.Hyvän kuvan Suomen kielen johtimista saa myös Auli Hakulisen Isosta Suomen kieliopista, 2004. Iso suomen kielioppi verkossa,https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Selailin Areenassa olevia dokumenttipätkiä. Ainakin yhdessä filmissä kerrottiin sen olevan osittain dramatisoitu, mutta asiaa täytyisi tutkia ohjelma kerrallaan. Mennään junalla -ohjelmassa vuodelta 1972 näyttäisivät uuden Parkanon kautta avatun radan liikenteessä olleen juuri nuo maintisemasi disko-, ravintola- ja hyttivaunu salonkiosastoineen, https://areena.yle.fi/1-3549834. Ylen artikkelissa kerrotaan VR:n historiasta kertovista ohjelmista, https://www.vr.fi/vinkkeja-junamatkailuun/160-vuotta-matkalla. Nuo palvelut diskoteekkivaunua myöten näyttävän olleen todella olemassa. Parkanon radan avajaisten jälkeen diskovaunu eli kiskoteekki on tosin liikkunut mukana vain erillisestä tilauksesta. Rautatiemuseon…
Ilta-Sanomat on selvittänyt tammikuussa presidentin puhelujen järjestelyjä. Tasavallan presidentin kansliasta ei ole kuitenkaan voitu paljastaa kaikkia yksityiskohtia puheluista. Puhelinkeskustelut kuitenkin sovitaan etukäteen ja myös niissä käsiteltävät aiheet on päätetty ennalta. Keskustelu ei siis solju ja rönsyile vapaasti kuten yleensä puheluissa. Mikäli valtionjohtaja haluaa käyttää omaa kieltään, on puhelussa mukana myös tulkki. Puhelussa voi olla mukana myös avustajia, mikäli presidentti niin haluaa. Puhelu saatetaan myös tarvittaessa tallentaa.
Lähde
Maailman johtajat soittelevat vuorotellen Sauli Niinistölle – kuinka presidenttien väliset puhelinkeskustelut järjestetään? - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Tero Jartin elokuvasta Aapo (1995) on tehyt VHS-tallenne, jota näyttäisi olevan kirjastolainauksessa vielä yksi kappale Vaara-kirjastojen kokoelmissa Joensuun kaupunginkirjastossa. Voit tilata kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
DVD-tallennetta elokuvasta ei ole.
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.160836
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_148549
Sinun kannattaa tehdä Ylelle elokuvasta uusintaehdotus.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Suomessa pesiviä sorsalajeja on noin 35 ja säännöllisiä vierailijoita parikymmentä. Tunnetuin sorsalintumme on sinisorsan juhlapukuinen koiras, jonka pää on vihreänhohtoisesti musta.
Vesilinnuilla on tiivis höyhenpeite, jonka läpi vesi ei pääse tunkeutumaan. Sorsalintujen pyrstön yläpuolella on rasvarauhanen, josta erittyvän rasvan ansiosta höyhenpeite säilyy vedenpitävänä.
Lähteet ja lisätietoa:
Luontoportti: Sinisorsa
Peda.net: Vesilinnut
Samaa teekkarilaulua on etsitty aiemminkin ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-eraan-laulun-sanoja-se
Pilaantuvat elintarvikkeet ovat joko kokonaan kiellettyjä tai niiden kuljetuksessa on rajoituksia ja niiden lähetyksestä tulee sopia erikseen Postin kanssa.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/vaaralliset-ja-kielletyt-aineet/kielletyt-aineet
Aloita Helmet sivuilta Hae aineistoa-> tarkennettu haku.
Valitse hakutermin rajaukseksi aihe ja hakusanaksi lastenkirjallisuus. Rajaa haku aineistona kirjoihin ja kokoelmana lasten kokoelmaan. Rajaa kieli ranskaan.
Hakutuloksessa on yhä monen kielistä materiaalia. Rajaa hakutulos kieli ranska. Klikkaamalla sanaa vuosi, saat hakutuloksen järjestettyä uusimmasta vanhimpaan. Linkki Helmet hakutulos.
Voit halutessasi rajata tuloksen vielä kaunokirjallisuuteen.
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin (1928 - 2016) runo kokoelmasta Nõmmevaikus (1958). Ailan Meriluodon suomennos runosta on luettavissa esimerkiksi Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (Maailma pidevus, toim. Pirkko Huurto, 1994, s. 48), johon on koottu runoja useista Niitin teoksista.
Voit lukea runon myös antologioista Joka tytön runokirja (toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies, 2006) ja Kun sydän sanoo tahdon (toim. Anelma Järvenpää-Summanen, 2002).
Suosittelen olemaan yhteydessa Adoptioperheet ry -yhdistykseen. Sieltä osataan parhaiten neuvoa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot: https://adoptioperheet.fi/yhdistys/
