Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,…
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
Elintarvikkeita mitattiin vanhastaan hyvin monenlaisilla mittayksiköillä. Desimaaleihin perustuva metrijärjestelmä (mm. metri, litra ja gramma) kehitettiin Ranskassa 1700-luvulla. Suomessa siirryttiin metrijärjestelmän käyttöön 1800-luvun lopulla.
Varsinaista syytä siihen, miksi juuri yksi litra ja 500 grammaa ovat vakiintuneet pakkauskooksi maidolle ja voille, en ole onnistunut löytämään. Tuntuu kuitenkin loogiselta, että pakkauskoko on tasaluku: yksi litra tai puoli kiloa. Jo ennen kuin maito myytiin pakattuna, käytettiin ns. tinkimaidon myyntiin yleensä litran mittaa.
Atrian sivuilla kerrotaan, että jauhelihan teollinen tuotanto alkoi vuonna 1992, kun Atria toi ensimmäisenä valmiiksi pakatun jauhelihan…
Etunimikirjan mukaan Jerkko on lyhenne nimestä Jeremia. Jeremia taas on yksi Vanhan testamentin kirjaprofeetoista, joka eli vuosina n. 650-585 eKr.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (1999)
Marjatta Cronvallin Yleisradiolle käsikirjoittama ja ohjaama kolmeosainen tv-draama Rotanloukku esitettiin Ylellä joulukuussa vuonna 1996. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta lainattavaksi.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokantaan tallennettuja ohjelmia voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Lista pisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Voitte myös esittää Ylelle ohjelmatoiveen. https://palaute.yle.fi/
RTVA https://rtva.kavi.fi/
Ylen…
Radio- ja televisiotoimittajan työ sisältää paitsi lähetykset myös taustatyötä ja usein juontajat saattavat olla tekemässä useampaakin kuin yhtä ohjelmaa. Tietoa radiotoimittajan työstä löytyy esimerkiksi ammattinetistä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/124_ammatti
Radiojuontajien palkat vaihtelevat, tunnetummat juontajat saattavat tienata sievoisiakin summia. Näin muutamien eturivin juontajien palkkoja vertailtiin vuonna 2015:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jaajo-linnonmaa-on-radiojuontajien-tulokuningas-lahes-30-000-euron-matkyt/5536828#gs.2hrmby
Radio Rockin sivuilta löytyy tietoa Jone Nikulasta, tällä hetkellä työn alla näyttää olevan paitsi päivävuoro klo 11-15 myös muun muassa vaalistudio -ohjelmia:…
Ylen osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-10061438 löytyvässä artikkelissa kerrotaan, että tietoja voi kysyä paikasta, jossa rokotus on annettu, esimerkiksi terveyskeskuksesta. Jos on muuttanut monta kertaa, tiedot voivat olla hajallaan eri paikkakunnilla. Jutussa myös mainitaan, että vuosikymmenien takaisten tietojen selvittäminen voi olla hyvin hankalaa. Tuoreet tiedot taas tallentuvat Kanta-palveluun osoitteessa https://www.kanta.fi.
Henkilöllä itsellään on oikeus saada tiedot, mutta luonnollisesti potilasrekistereitä koskevat tietosuojaa koskevat säädökset. Niistä löytyy lisää tietoa esimerkiksi tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta https://tietosuoja.fi/tietosuoja.
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869
Kyseinen kappale on Atahualpa Yupanquin Nostalgias tucumanas, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä Kaipaus. Suomenkieliset sanat ovat Kauko Käyhkön käsialaa.
Esko Rahkosen tulkitsemana kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä 20 suosikkia : Syvä kuin meri (1995)
Nielaistu purukumi poistuu elimistöstä niin kuin mikä tahansa suun kautta nautittu ravinto. Vaikka se voi olla vaikeasti poistettavaa hiuksista, vaatteista tai kengänpohjasta, se ei takerru samalla tavalla mahalaukun seinämään tai suolistoon.
Uskomus siitä, että purukumi säilyy elimistössä seitsemän vuoden ajan, tuntuu olevan laajalle levinnyt - ja usein kumottu. On hämärän peitossa, mihin tällainen ajanmääritys perustuu. Kenties selitys on yksinkertaista lukusymboliikkaa: seitsemän on sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä kulttuureissa eniten käytetty luku, joka toisinaan merkitsee ylimalkaisesti suurta lukumäärää.
Gastroenterologi David E. Milov kollegoineen on vuonna 1998 julkaissut Pediatrics-lehdessä…
Helmet-kirjastoista Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa on asianajajapäivystys, joista saa maksutonta alkuneuvontaa oikeudellisissa asioissa. Lisätietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
Tarkoitat ehkä Kukurikuu-runokirjaa ja siihen liittyvää kasettia.
Kirjassa on runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille, jotka on säveltänyt Jaakko Löytty. Kirjassa on runojen ja leikkiohjeiden lisäksi laulujen nuotit.
Tämä runokirja löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, mutta valitettavasti kokoelmissamme ollut kasetti on kuunneltu loppuun eli sitä meillä ei enää ole.
Halutessasi voit jättää kasetista kaukolainapyynnön, jolloin tilaamme kasetin jostakin toisesta kirjastosta niin että voit lainata sen kirjastostamme.
Kaukolainaaminen maksaa kahdeksan euroa. Voit jättää kaukolainapyynnön meille verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Tässä vielä tiedot Kukurikuu kirjasta:…
Valitettavasti emme löytäneet suoraa vastausta kysymykseen.
Voit etsiä tietoja asiasta seuraavista tiedonlähteistä.
Kirjat
Benjamin T. Jones (2018). This Time: Australia's Republican Past and Future (Redback) Paperback
Turnbull, Malcolm (1999). Fighting for the Republic: the Ultimate Insider's Account. South Yarra: Hardie Grant Books
Kirjoja ei löytynyt suomalaisten kirjastojen yhteisluettelosta. Voit tiedustella kirjojen kaukolainausmahdollisuutta lähikirjastostasi.
Australian Republic Movement
https://republic.org.au/
Records of the Australian Republican Movement, [manuscript].
Unpublished - 1987-2009
https://trove.nla.gov.au/work/7458662?q&versionId=8583984
Australian Republic Movement…
Näkemiin vaan muru -sarjan tuotantokaudet 1-2 ja 4 ovat lainattavissa Piki-kirjastoissa. Yksi dvd-levyistä on vain Ylöjärvellä, joten siihen voit tehdä seutuvarauksen (2 €). Kausi 3 näyttää puuttuvan, olisiko levy mennyt huonoon kuntoon ja poistettu. Sen siis joudut kaukolainaamaan. Kaukolainan voi tilata kirjaston tiskiltä tai oheisella lomakkeella: E-lomake - PIKIn kaukopalvelutilaus (tampere.fi)
Lisätietoa ja Piki-kirjastojen kaukopalvelun hinnaston löydät tästä linkistä: kaukopalvelu - Arena - PIKI-verkkokirjasto
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan seuraavat Sirpa Kähkösen teokset on käännetty ruotsiksi:Graniittimies (Granitmannen, 2017), Mustat morsiamet (Brudar i svart, 2019), Rautayöt (Järnnätter, 2020),Vihan ja rakkauden liekit (Livsöden i Finlands bortglömda fångläger, 2018).Lisäksi hänen teoksensa Hugo 1918 (2018) on kaksikielinen.Kuopion kaupunginkirjaston tietokannasta löytyvät ruotsiksi Sirpa Kähkösen teokset Järnnätter ja Granitmannen. Niiden saatavuuden voi tarkistaa kirjaston Finna -tietokannasta (https://kuopio.finna.fi/ ).
Mainitsemasi käännös sitaatista on julkaistu ainakin Jarkko Laineen toimittamassa Suuri sitaattisanakirja -teoksessa (Otava, 1989). Laine käänsi Mark Twainin tuotantoa, joten kyseinen sitaattikäännöskin saattaisi olla Laineen itsensä tekemä.
https://fi.wikiquote.org/wiki/Is%C3%A4#cite_note-SSSK-91-2
Mark Twainin aforismeja ja sitaatteja on koottu myös teokseen Sopimattomia elämänohjeita. Suomentajana kirjassa on Eino Vastaranta. Mainitsemasi sitaatin hän on kääntänyt seuraavasti: "Ollessani 14-vuotias isäni oli tietämätön, hädin tuskin siedin häntä lähelläni. Mutta kun täytin 21, hämmästyin miten paljon hän oli oppinut."
Mark Twain: Sopimattomia elämänohjeita (Savukeidas, 2015)
Kirjan jälkisanoissa Vastaranta…
Täydellä vatsalla uimisen riski näyttäisi olevan vain myytti. Runsas syöminen tekee olon raskaaksi mihin tahansa rajuun liikuntasuoritukseen, mutta kevyempään uiskenteluun syöminen ei vaikuta. Tästä ja muista kesämyyteistä voi lukea vaikkapa Tiede-lehden artikkelista (20.6.2011):
Onko kesämyyteissä mitään perää? | Tiede
Kysyin asiaa DNA:n asiakaspalvelusta chatin kautta. Tässä heidän vastauksensa:
Hei! Yleensä nuo valinnat taitaa mennä puhelimen asetuksista, että millä selaimella linkit avaa. Jos oletuksena on chrome, niin silloinhan ne aukeaa toki chromella ja jos sen asetuksista muuttaa turvalliseksi selauksesi, niin silloin nuo kaikki pitäisi aueta sillä.
DNA:n asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä: https://www.dna.fi/yhteystiedot
Inna Bulgakovasta ei tunnu löytyvän tietoa mistään. Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjaston omasta lehtileikekokoelmasta löytyy yksi artikkeli, joka on ollut Pohjolan Sanomissa vuonna 1996. Tämäkin artikkeli on lähinnä arvostelu hänen kirjastaan Kuolema huvilalla. Varsinaisia henkilötietoja tästäkään artikkelista ei löydy.
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
